Ravansaari
Ravansaari (ven. Ма́лый Высо́цкий, Malyi Vysotski) on saari Viipurinlahdessa, lähellä Uurasta noin 12 kilometriä etelään Viipurin keskustasta, Venäjällä. Ravansaari kuului 1600-luvun lopulta vuoteen 1800 asti Johanneksen pitäjään, jolloin se liitettiin Viipurin pitäjään. Suomen suuriruhtinaskunnan aikana saarella oli linnoitus, jonka rauniot ovat yhä nähtävissä. Siellä toimi myös luterilainen Ravansaaren rukoushuone.
Ravansaari liitettiin Viipurin kaupungin alueeseen 1932 ja asukkaita oli lähes tuhat vuonna 1939. He saivat elantonsa mm. sahateollisuudesta. Talvisodan 1940 päättäneen Moskovan rauhan myötä Ravansaari sijaitsi Neuvostoliitolle luovutetulla alueella.
Saarella toimi tuberkuloosi- ja alkoholistiparantola, kunnes vuonna 1963 Suomi vuokrasi Neuvostoliiton-puoleisen osuuden Saimaan kanavasta ja vuokra-alueeseen sisältyi myös Ravansaaren nimellä tunnettu Malyi Vysotski.[1] Kyseisen vuokrasopimuksen vuoksi radioamatöörit laskivat Ravansaaren erilliseksi radioamatöörimaaksi. Ensimmäinen suomalais-venäläinen radioretkikunta kävi saarella 1988.
Koska tukinuiton lakattua saarta ei ole tarvittu jälleenlastauspaikkana, se ei enää sisälly nykyiseen vuokra-alueeseen (voimassa vuodesta 2012).[1] Nykyisin saari on täysin metsittynyt.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Laki Saimaan kanavan Venäjälle kuuluvan osan ja siihen liittyvän alueen vuokraamisesta Suomen tasavallalle sekä Saimaan kanavan kautta tapahtuvasta alusliikenteestä Venäjän kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta Finlex
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ravansaariseura – Viipurinlahden saariston, "kotisaarten", perinneyhdistys (Arkistoitu – Internet Archive) Karjalan Liitto