Ratinan voimalaitos

Ratinan höyryvoimalaitos oli Tampereella Ratinan alueella sijainnut Tampereen kaupungin sähkölaitoksen voimalaitos, joka valmistui vuonna 1919.

Ratinan höyryvoimalaitos päätettiin rakentaa koska vähäsateisina vuosina Tammerkosken vesivoimaloiden tuottama sähkö ei enää riittänyt niin että syksyllä 1908 ja talvella 1913 kaupungin katuvalaistusta jouduttiin jo rajoittamaan. Tampereen kaupunginvaltuusto teki 1916 päätöksen 2 000 kilowatin tehoisen höyryvoima-aseman rakentamisesta Ratinan alueelle. Ratinan alue valittiin sijaintipaikaksi koska sinne oli muun muassa helppo rakentaa rautatieltä pistoraide. Arkkitehti Lambert Petterssonin suunnitteleman voimalaitoksen rakennustyöt alkoivat keväällä 1917. Voimalan rakennustyöt jouduttiin keskeyttämään Suomen sisällissodan puhjettua tammikuussa 1918 ja myöhemmin voimalaitoksen laitehankinnat viivästyivät maailmansodan päätyttyä Saksan häviöön syksyllä 1918. Sota-ajan aiheuttamien ongelmien vuoksi voimalaitos saatiin käyttöön vasta vuoden 1919 lopulla. Voimalaitokseen kuului 80,5 metriä korkea savupiippu ja sen kahdessa höyrykattilassa oli mahdollista käyttää polttoaineena joko puuta tai kivihiiltä. Tampereen sähkölaitos alkoi myös samalla toimittamaan sähköä maaseudulle kun Ratinan voimalaitokselta rakennettiin korkeajännitelinja Vihiojan eteläpuolelle, josta maaseudun sähköyhtymät edelleen rakensivat omat linjansa eteenpäin.

Vuonna 1926 Ratinan voimalaitosta laajennettiin hankkimalla uusi 5 000 kilowatin höyryturbiini. Vähävetisenä talvena 1933-1934 olisi suurin osa Tampereen teollisuuslaitoksista jouduttu pysäyttämään, jos Ratinan voimalaitosta ei olisi ollut. Vuosina 1937–1938 rakennettiin Rautaharkon muuntoasema, jossa Valkeakoskelta Tampereelle rakennetun 110 000 voltin korkeajännitelinjan jännite alennettiin 20 000 volttiin ja sähkövirta johdettiin sitten kahta maakaapelia pitkin Ratinan voimalaitoksen alueelle, jossa se alennettiin 5 000 voltin jännitteeseen ja johdettiin edelleen eri puolilla kaupunkia sijainneisiin kaupunginosamuuntajiin, joissa jännite alennettiin sitten 380 volttiin. Rautaharkon muuntoasemalle tullut sähkövirta tuotettiin tässä vaiheessa Vanajan voimalaitoksessa ja öisin Imatran vesivoimalaitoksessa.

Ratinan voimalaitosta laajennettiin 1938 Bertel Strömmerin suunnitelmien mukaan ja uudelleeen 1956 Seppo Rihlaman toimiessa suunnittelijana. Voimalan lähiympäristöön rakennettiin myös muita sähkölaitosta palvelleita rakennuksia, muun muassa muuntamo 1921, työpaja ja varasto 1933, kouruvalimo ja pylvästyöpaja 1935, muuntajakorjaamo 1953 ja varasto 1965. Osa näistä rakennuksista ja voimalan alkuperäinen savupiippu on sittemmin purettu. 1960-luvulla Ratinan höyryvoimalaitos muutettiin kaukolämpökeskukseksi.