Tampereen Energia
| Tampereen Energia Oy | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 1888 |
| Toimitusjohtaja | Jussi Laitinen |
| Kotipaikka | Tampere, Suomi |
| Toiminta-alue | Suomi |
| Toimiala | energia-ala |
| Tuotteet | energiantuotanto ja -hankinta, kaukolämpötoiminta, kaukojäähdytystoiminta, sähkön tuotanto, sähkön jakelu, sähkö, kaukolämpö, kaukojäähdytys, maakaasun myynti ja jakelu. |
| Liikevaihto | 373,5 miljoonaa euroa (2023) |
| Henkilöstö | 392 (2023) |
| Emoyhtiö | Tampereen Energia Oy |
| Tytäryhtiöt | Tampereen Energia Sähköverkko Oy, Tampereen Vera Oy, Tammervoima Oy |
| Omistaja | Tampereen kaupunki |
| Kotisivu | www.tampereenenergia.fi |
Tampereen Energia Oy (aiemmin Tampereen Sähkölaitos Oy) on Tampereen kaupungissa toimiva ja kaupungin omistama energiayhtiö. Se tuottaa ja myy kaukolämpöä, kaukojäähdytystä ja sähköä. Sen pääkonttori sijaitsee Ratinan kaupunginosassa Tampereen keskustan tuntumassa. Tampereen Energia on Suomen vanhin kunnallinen energiayhtiö. Se on perustettu vuonna 1888.lähde?
Pääosa kaukolämmöstä ja sähköstä tuotetaan Naistenlahden, Lielahden ja Tammervoiman voimalaitoksissa yhteistuotantona, mutta osa kaukolämmöstä tuotetaan erillistuotantona ympäri kaupunkia sijoittuvissa lämpölaitoksissa. Vesivoimalla tuotetaan sähköä kolmessa Tammerkosken vesivoimalaitoksessa: Finlaysonin, Tampellan ja Keskiputouksen vesivoimalaitoksessa. Vuodesta 2023 lähtien kaukolämpöä on tuotettu myös Lielahden voimalaitoksella toimivassa sähkökattilassa.
Tampereen suurin ilmastoteko, Naistenlahti 3 -biovoimalaitos, rakennettiin vuosina 2020–2023. Laitos vähentää koko Tampereen CO2-päästöistä noin 20 %.
Jo vuonna 2013 Tampereen Sarankulmassa otettiin käyttöön pellettilaitos, joka oli valmistuessaan Suomen suurin.[1] Vuonna 2017 otettiin käyttöön Kaupinojan kaukojäähdytyslaitos, jossa tuotetaan jäähdytystä Näsijärven syvänteiden kylmyyden avulla. Laitos on Suomen ja Euroopan suurin järvijäähdytyslaitos. Kaukojäähdytyksen liiketoiminta aloitettiin jo 2015, kun aluksi jäähdytys tuotettiin siirrettävillä konteilla. Kesällä 2018 rakennettiin Tarasteelle aurinkopuisto.lähde?
Tampereen Energia -konserniin kuuluu emoyhtiö Tampereen Energia Oy:n lisäksi Tampereen Energia Sähköverkko Oy, Tampereen Vera Oy sekä Tammervoima Oy, jonka toinen omistaja on Pirkanmaan Jätehuolto.lähde?
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Torstaina, marraskuun 15. päivän iltana 1888 Tampereen kaupungin oma sähkölaitos ensi kertaa valaisi kaupunkia. Tällöin myös maan ensimmäinen kunnallinen sähkölaitos aloitti toimintansa.[2] Se toimi vuosina 1888–2008 Tampereen kaupungin omistamana energialiikelaitoksena. Tampereen Sähkölaitos yhtiöitettiin vuoden 2009 alusta.lähde?
Tampereen Sähkölaitos Oy:n nimi muutettiin Tampereen Energia Oy:ksi elokuussa 2023.[3]
Tunnusluvut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Voimalaitokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naistenlahti 3
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vihitty käyttöön toukokuussa 2023
- Vähentää 20 % koko Tampereen hiilidioksidipäästöjä
- Kustannukset: noin 200 milj. €
- Sähköteho: 60 MW
- Kaukolämpöteho: yhteistuotannossa 180 MW, reduktioajolla maksimi 230 MW
- Kattilatyyppi: kiertoleijukattila
- Pääpolttoaineet: metsähake ja -tähde, kuori, puru, kierrätyspuu, kierrätyspolttoaine
- Varapolttoaine: jyrsinturve
- Käynnistys- ja tukipolttoaineet: maakaasu, kevyt polttoöljy
- tuotantokäyttöön 1. marraskuuta 1988
- pääpolttoaineena maakaasu ja varapolttoaineena kevyt polttoöljy
- maakaasu on pääasiassa metaania, joka ei sisällä rikkiä tai muita epäpuhtauksia
- peruskuormateholla typen oksideja syntyy alle 60 mg NO2/MJ eli 200–300 t/v
- tuhkaa, rikkidioksidi- tai hiukkaspäästöjä ei tuotannossa synny
- 100 metrin etäisyydellä voimalaitoksesta melu on alle 45 desibeliä
- tuotantoprosessissa kahden maakaasukäyttöisen kaasuturbiinin pakokaasuilla kehitetään lämmön talteenottokattiloissa höyryä höyryturbiinin sähkön ja kaukolämmön tuottamiseksi
- sähkön ja lämmön yhteistuotanto nostaa polttoaineen hyötysuhteen 40–50 prosentista jopa 90 prosenttiin
- sähköteho 147 MW
- lämpöteho 160 MW
Lähde:[4]
- valmistumisvuosi 2016
- pääpolttoaineena yhdyskuntajäte
- kuluttaa vuodessa noin 150 000 tonnia jätettä Pirkanmaan ja Jyväskylän alueelta
- sähköteho 11,4 MW
- lämpöteho 34 MW
Lähde:[5]
- Satakunnankatu 13
- Teho: 8,7 MW
Lähde:[4]
- Alaverstaanraitti 1
- Teho: 3,3 MW
Lähde:[4]
- Kanavaraitti 12
- Teho: 4,4 MW
Lähde:[4]
Voimalaitosten lisäksi Tampereen Sähkölaitoksella on 13 kiinteää lämpölaitosta, joissa tuotetaan kaukolämpöä.[4]
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Olavi Toiva: Tampereen Sähkölaitos 130 vuotta. Kaarilampusta lämmitysmarkkinoille. Tampereen Sähkölaitos 2017. ISBN 978-952-93-8728-1
- Olavi Toiva: Tammerkosken ja sähkön tarina. Jauhomyllystä vesivoimalaitoksiin. Tampereen Sähkölaitos 2021. ISBN 978-952-94-4656-8
- Olavi Anttila: Valoa, voimaa, vaurautta. Tampereen kaupungin sähkölaitoksen historia 1888–1988. Tampereen kaupunki 1993 ISBN 951-9430-76-8
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Sarankulman pellettilämpökeskus vihittiin käyttöön 12.4.2013. Tampereen Sähkölaitos. Arkistoitu 16.6.2018. Viitattu 23.6.2017.
- ↑ Historia Tampereen Sähkölaitos. Arkistoitu 2016. Viitattu 29.9.2024.
- ↑ Uusi Tampereen Energia Tampereen Energia. Viitattu 7.11.2023.
- ↑ a b c d e Voimalaitokset Tampereen Sähkölaitos. Arkistoitu 21.4.2017. Viitattu 23.6.2017.
- ↑ Tammervoiman hyötyvoimalaitos etenee rakentamisvaiheeseen 15.8.2013. Tampereen Sähkölaitos. Arkistoitu 8.8.2017. Viitattu 4.1.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tampereen Energia Oy:n kotisivut
- Tampereen Energia Sähköverkko Oy:n kotisivut
- Tammervoiman kotisivut
- Tampereen kaupungin sähkölaitos 50-vuotias, Aamulehti, 15.11.1938, nro 309, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot