Rapap

Rapap Oy oli suomalainen sijoitusyhtiö, joka sijoitti ammattiyhdistysväen rahoja.

Rapap perustettiin 1988. Rapapin tarkoitus oli pelastaa ay-väen tappiollisiksi muuttuneet sijoitukset. Rapapin osakkaiksi tuli 21 ay-johtajaa ja -toimihenkilöä. He olivat ottaneet sijoituslainaa ja sijoittaneet rahat Sijoitusrahasto-SP:n osuuksiin 1987. Rahaston arvo oli kuitenkin heti laskenut. Ay-sijoittajat syyttivät tappioistaan sijoitukset järjestänyttä SKOP:ia. Ratkaisuksi SKOP ehdotti Rapapin perustamista. Ay-väen tappiolliset sijoitusrahasto-osuudet siirrettiin Rapapiin. Tätä varten osakkaat takasivat 17,8 miljoonan markan edestä lainoja SKOP:lle. Rapapin hallituksen puheenjohtajaksi tuli STTK:n talouspäällikkö Anssi Kuusela.

Rapapin toiminta oli kuitenkin alusta alkaen raskaasti tappiollista. Jo ensimmäisenä tilikautena oma pääoma painui miljoonan markkaa tappiolle. Tilintarkastajan mukaan yhtiö hukkasi tahallaan omaisuuttaan, kun se lunasti itselleen ylihintaisia rahasto-osuuksia. Se olikin yhtiön ainoa tarkoitus: peittää aiemmat tappiot. Tilintarkastaja vaati Rapapin asettamista selvitystilaan. Hallitus kieltäytyi ja tilintarkastaja erosi.

Rapapin osakekaupat epäonnistuivat ja tappiot kasvoivat. Osakkaat vaativat pelastusta. He saivat tuekseen STTK:n puheenjohtajan Jorma Reinin, jonka omat tappiolliset sijoitukset SKOP oli pelastanut jo aiemmin yhdessä kolmen muun ay-johtajan kanssa. Reini uhkasi SKOP:n pääjohtajaa Christopher Wegeliusta, että ay-liikkeen rahat kiertävät SKOP:n kaukaa, jos muitakin ay-sijoittajia ei pelasteta.

Painostuksen alla SKOP myöntyi järjestelyyn, jossa se myönsi Rapapille 50 miljoonan markan lainan. Rahoilla ostettiin ay-johtajien arvopapereita ylihintaan. Tappiolliset arvopaperit siirrettiin vaihtokaupalla TVK-Investille. Vastineeksi Rapap sai Ratamestarinkatu 9:n osakkeita. Ay-väen arvopaperien yhteenlaskettu tappio oli 6 miljoonaa markkaa. Järjestelyn yhteydessä ay-sijoittajat vapautettiin takausvastuistaan.

Rapapin kirjanpidossa keploteltiin. Vuodelta 1989 Rapap näytti miljoona markkaa voittoa, vaikka se todellisuudessa oli tehnyt viiden miljoonan markan tappion. Yhtiö olisi pitänyt heti laittaa selvitystilaan, mutta niin ei tehty. Se yritti myydä kiinteistön takaisin TVK-Investille, mutta kauppa ei toteutunut. Lopulta SKOP:in oli pakko ajaa Rapap konkurssiin 1991. Yhtiöstä aiheutui noin 20 miljoonan markan luottotappio. Henkilökohtaisten takausten puuttuessa tappio jäi SKOP:n kontolle. SKOP:n romahdettua tappio kuitattiin pankkituesta, mikä tarkoitti, että ay-johtajien sijoituksista syntyneet 20 miljoonan markan tappiot jäivät lopulta veronmaksajien kontolle.

SKOP teki jälkikäteen syytepyynnön Rapapin luotutuksesta ja takausten rauettamisesta. Syyttäjä päätti 1994, ettei syytteitä nosteta. Syyttäjän mukaan kyse oli hyvä veli -toiminnasta, joka oli moraalisesti ja eettisesti arveluttavaa muttei lainvastaista.