Raision-Naantalin vesilaitos
.JPG)
Raision-Naantalin vesilaitos (virallisesti Kuntayhtymä Raision-Naantalin vesilaitos)[1] on Raision ja Naantalin kaupunkien yhteisesti omistama talousveden valmistukseen rakennettu pintavesilaitos. Raisio ja Naantali tekivät vuonna 1954 liiton vesilaitoksen rakentamiseksi. Syynä oli muun muassa tarkoitus saada Neste Oy:n öljynjalostamo Naantaliin.[2]
Vesilaitoksen toimintaan kuuluu hankkia raakavettä, puhdistaa se ja toimittaa se talousvetenä. Kuntayhtymä on rakentanut raakaveden riittävyyden varmistamiseksi Raisionjokeen ja sen ulkopuolelle patoja, joiden taakse raakavettä voidaan varastoida.[3] Raision-Naantalin vesilaitos on kolmanneksi suurin Lounais-Suomen seitsemästä pintavesilaitoksesta.[4] Raision-Naantalin vesilaitos lakkautetaan, kun Naantali ja Raisio ottavat käyttöönsä Turun Seudun Vesi Oy:n tekopohjaveden todennäköisesti vuonna 2011.[5]
Raision kaupunki[6] ja Naantalin kaupunki ostavat vetensä Raision-Naantalin vesilaitokselta. Velkuan alue Naantalissa ei kuulu Raisio-Naantalin vesilaitoksen alueeseen.[5] Lisäksi vedentoimitussopimukset ovat Neste Oyj:n, Raisio Oyj:n ja Masku-Nousiainen vesilaitos ky:n kanssa.[7]
Vesilaitos hankkii raakavetensä Raisionjokeen padotuista jokialtaista, sekä lisäksi Haunisten tekoaltaasta. Jokialtaiden hyötytilavuus on arviolta 1,2 miljoonaa m³ ja Haunisten altaan 0,9 miljoonaa m³. Teoreettisesti tarkasteltuna vesilaitoksen raakavesilähteiden kapasiteetti on noin 5–6 kuukautta. Vesilaitos toimittaa päivässä noin 13 000 m³ talousvettä.[8] Raision-Naantalin vesilaitos rakensi vuonna 1973 raakavesivarastokseen Haunisten altaan. Allas on noin 38 hehtaarin kokoinen ja sen tilavuus on 1,4 miljoonaa m³.[9]
Kuivimpina ajanjaksoina on Raision-Naantalin vesilaitokselta loppunut vesi, kuten kävi vuonna 1999, jolloin lisävettä saatiin Turun vesilaitokselta 0,4 miljoonaa m³. Vuonna 2003 Raision-Naantalin vesilaitoksen tuotanto piti lakkauttaa kokonaan raakavesipulan vuoksi ja kaikki vesi johdettiin kahden kuukauden ajan Turusta. Tuolloin Turusta otettiin vettä 150 vuorokauden aikana 1,2 miljoonaa m³.[8] Vuoden 1999 jälkeen rakennettiin yhdysvesijohto Raision-Naantalin vesilaitoksen ja Turun välille. Näin Turusta pystyttiin toimittamana raakavettä Raision-Naantalin vesilaitokselle. Turun Halisten pintavesilaitoksen kapasiteetti riittää tuottamaan veden myös Raision-Naantalin vesilaitokselle. Vesiongelmien takia vuonna 1999 aloitettiin seudullinen tekopohjavesihanke.[8]
Raision-Naantalin vesilaitos omistaa ja huolehtii Hintsan padosta ja altaasta, Myllypadosta ja altaasta, Hintsan – Lähteenmäen padosta ja altaasta, Merttelän padosta ja altaasta, Härjänruopan pohjavedenottamosta, Koivukummun pohjavedenottamosta, Torkkelin pohjavedenottamosta, Haunisten altaasta, vesilaitosrakennuksesta, laitosalueesta ja muista kiinteistöistä sekä Raision vesitornista ja vesiverkostosta.[7]
Lakkauttaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Raision-Naantalin vesilaitos lakkautetaan, kun Naantali ja Raisio ottavat käyttöönsä Turun Seudun Vesi Oy:n tekopohjaveden todennäköisesti vuonna 2011.[5]
Raision-Naantalin vesilaitoksen kuntayhtymä pidetään merkittävästi kevennetyllä hallinto-organisaatiolla olemassa siihen asti, kunnes mahdollinen Turun seudun vesihuoltoyhtiö perustetaan ja verkostot voidaan luovuttaa sille. Kuntayhtymän vedentuotannon lakkautettaessa, sen tehtäväksi jää huolehtia runkovesijohtoverkostosta ja vesitornista. Verkoston ylläpidosta tehdään sopimus Turun seudun Vesi Oy:n kanssa.[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Patentti- ja rekisterihallituksen ja verohallinnon yhteinen yritystietojärjestelmä Verohallinto. Viitattu 2.7.2010.[vanhentunut linkki]
- ↑ Saarto, Kai: Raision-Naantalin vesilaitoksen lopettaminen puhuttaa yhä 25.8.2010. Naantalin–Raision kaupunkiuutiset. Viitattu 31.10.2010.[vanhentunut linkki]
- ↑ Kuntayhtymä Raision-Naantalin vesilaitos - patojen vahingonvaaraselvitys (MAO:32/07) 1.2.2007. Markkinaoikeus. Arkistoitu 2.11.2011. Viitattu 2.7.2010.
- ↑ Isomäki, Eija et al: Yhdyskuntien vedenhankinnan tulevaisuuden vaihtoehdot (pdf) (sivut 56 ja 78) Suomen Ympäristö. 2007. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 2.7.2010.
- ↑ a b c Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissunnitelma (pdf) (Tekninen lautakunta) 16.06.2010. Naantalin kaupunki. Viitattu 2.7.2010.[vanhentunut linkki]
- ↑ Veden laatu Raision kaupunki. Viitattu 2.7.2010.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Raision-Naantalin vesilaitoksen toiminnan lopettaminen (pdf) (Raision-Naantalin vesilaitoksen tulevaisuutta selvittävä työryhmä) 9.11.2009. Naantalin kaupunki. Viitattu 2.7.2010.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c Holm, Ritva: Kuivuuden vaikutus Turun seudun pintavesilaitoksilla (pdf) Vesitalous. 3/2003. Maa- ja vesitekniikan tuki ry. Arkistoitu 3.2.2014. Viitattu 2.7.2010.
- ↑ Saarikari, Vesa: Haunisten altaan pohjaeläintutkimus vuonna 2007 (pdf) Raision kaupunki. Viitattu 2.7.2010.[vanhentunut linkki]
- ↑ Raision-Naantalin vesilaitoksen toiminnan lopettaminen (Naantalin kaupunginhallitus: Pöytäkirja 21.12.2009 Pykälä 556) 21.12.2009. Naantalin kaupunki. Viitattu 2.7.2010.[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Koski, Joni: Vesilaitos pyörii nyt jatkoajalla rannikkoseutu.fi. 11.1.2012. Alma Media Kustannus Oy. Viitattu 5.11.2012.[vanhentunut linkki]
- Vedenteko Raisiossa loppuu yle.fi. 13.2.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 5.11.2012.
- Rajala, Ossi: Myytävänä vanha vesilaitos 8.12.2009. Rannikkoseutu. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 2.7.2010.
- Rajala, Ossi: Padot aiheuttavat päänvaivaa 30.4.2010. Rannikkoseutu. Viitattu 2.7.2010.[vanhentunut linkki]
- Arvaja, Matti: Raision-Naantalin vesilaitos jää varalle ts.fi. 18.5.2004. TS-Yhtymä Oy. Viitattu 5.11.2012.[vanhentunut linkki]