Rörån
| Rörån | |
|---|---|
| Maanosa | Eurooppa |
| Maat | Ruotsi |
| Läänit | Norrbotten |
| Maakunnat | Norrbotten, Lappi |
| Kunnat | Boden, Jällivaara |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Rånejoen vesistö |
| Valuma-alue | Rörånin valuma-alue |
| Pinta-ala | 1 057,18 km² [1] |
| Järvisyys | 3 % [2] |
| Pääuoman osuudet | Rörån ←Livasälven ←Nilsbäcken ←Pitkärovanoja |
| Yhtyy | Rånejoki [1] |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Stor-Lappträsket |
| Laskupaikka | Överstbyträsket, Rörån |
| [a] | |
| Sivu-uomat | Mörtträskbäcken, Mossavikbäcken, Spikälven, Solälven, |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 51 m mpy. [b] |
| Laskukorkeus | 28 m mpy. [b] |
| Korkeusero | 23 m |
| Pituus | 7 km |
| Kaltevuus | 3,29 m/km |
| Keskiylivirtaama | 125 m³/s (MHQ) [2] |
| Keskivirtaama | 11,65 m³/s (MQ) [2] |
| Keskialivirtaama | 0,8 m³/s [c] |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Rörån on Ruotsissa Norrbottenin läänissä Bodenin ja Jällivaaran kunnissa sijaitseva 7 kilometriä pitkä Rånejoen sivu-uoma. Se saa alkunsa Stor-Lappträsketistä ja laskee pääuoman läpivirtausjärveen Överstbyträsketiin Röråssa.[1][3][4]
Joen kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rörån alkaa Stor-Lappträsketin koillispään pitkään Torrforsvikeniin päättyvästä lahdesta. Joella on seitsemän kilometrin matkalla 23 metrin pudotus, joten matkan varrelle mahtuu useita koskia. Joki on koko matkaltaan asumatonta seutua. Joki alkaa Lillforsenilla, jonka alla sijaitsee suvanto Storforsselet ja Storforsen, joka on 350 metriä pitkä koski. Kilometrin jälkeen alkaa Dräktforsen, joka on myös 350 metriä pitkä. Joelle on nyt tullut pudotusta 9 metriä. Parin kilometrin päästä alkaa Röråforsen, joka on 350 metriä pitkä. Tästä on enää 750 metriä Rånejoelle ja sen yhtymäkohdassa sijaitsevalle Rörånin kylälle. Joki virtaa yksin omassa uomassaan, mutta puolivälissä siihen yhtyy vähävetinen Storbäcken. Jokea seuraa Röråniin Ytterholmenista johtava tie ja sen viereen pystytetty poroaita. Ytterholmenista Kvarntjärniin johtava tie ylittää järven ennen luusuaa. Joen virtaama on keskimäärin 11,3 m³/s (MQ), mikä tekee siitä Rånejoen suurimman sivujoen. Virtaama on seurausta Rörånin monista pitkistä sivujoista Keskiylivirtaama on 125 m³/s (MHQ), joka on seurausta kevään lumien sulamisesta [2].[1][4]
Valuma-alue, sivu-uomia ja järviä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rörånin valuma-alueen pinta-ala on 1 057 neliökilometriä. Sen on 25,1 % koko Rånejoen vesistön (päävesistötunnus 7) valuma-alueesta, joka on 4 207 neliökilometriä. Valuma-alue sijaitsee Rånejoen koillispuolella. Alue jää siellä itäpuolella sijaitsevan Kvarnånin valuma-alueen ja pohjoispuolisten Vitånin vesistön (tunnus 6) sekä Kalixjoen vesistön (tunnus 4) saartamiksi.[3][1][5]
Pääuoma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rörån valuma-alueen vesistöllinen rakenne on yksinkertainen. Sen pääjärvenä on Stor-Lappträsket, johon valuma-alueen eri suunnilta tulevat joet laskevat. Vuolain joki on Livasälven, jolla on myös itsellään monia sivujokia. Ruotsin vesistöviranomaiset määrittävät vesistön pääuoman vesireitin seuraamalla alajuoksulta alkaen sitä haaraa, jolla on yläjuoksulla suurin valuma-alue. Nimikkojoki muodostaa pääuoman Stor-Lappträsketiin asti, jonka jälkeen sen jatkeeksi on valikoitunut yläjuoksulla seuraavat uomat tai läpivirtausjärvet: Stor-Lappträsket, Livasälven, Nilsbäcken ja Pitkärovanoja. Pääuoman kokonaispituus on noin 95 kilometriä.[1]
Valuma-alueen piirteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (53,9 %), turve (34,7 %), hiekka tai sora (1,5 %), siltti (0,4 %), savi tai multa (0,0 %), kallioalue (3,4 %).[1]
Virtaamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Rörånin keskivirtaamat kuukausittain yhtymäkohdassa (1981–2013) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Rörånin virtaamien kuukausittaiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen yhtymäkohdassa on keskivirtaamien keskiarvo 12,2 kuutiometriä sekunnissa (m³/s). Se poikkeaa toisen lähteen mukaisten päivittäisten virtaamien keskiarvosta eli keskivirtaamasta 11,65 m³/s (MQ) verraten vähän. Tilaston suurin kuukausittainen keskivirtaama 78,1 m³/s todettiin toukokuussa 1998 ja pienin 0,8 m³/s viimeksi helmikuussa 2003. Toisen lähteen mukaan sen keskiylivirtaama (MHQ) on 125 m³/s [2]. Viereinen kaavio esittää edellä käytetyn tilaston mukaiset keskivirtaamien kuukautiset keskiarvot. Kaavion mukaan kevättulva alkaa jo huhtikuussa, mutta se on parhaimmillaan toukokuussa ja on vielä voimakas kesäkuussa.[1]
Sivujokia ja järviä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueen pääuomalla on lukuisia sivu-uomia, joista suurimpia tai merkittävimpiä on lueteltu alla olevassa taulukossa. Mitä pienempi yhtymisjärjestys on, sitä lähempänä alajuoksua se yhtyy pääuomaansa.
| yhtymis- järjestys |
nimi | pituus (km) |
virtaama (m³/s) |
valuma-alue (km²) |
lähde |
|---|---|---|---|---|---|
| 1 | Storbäcken | 1 | |||
| 2 | Lillträskbäcken ** | 2 | 0,1 | 9 | 1,2 |
| 3 | Storbäcken ** | 3 | < 0,1 | 6 | 1,2 |
| 4 | Mörtträskbäcken | 4 | 10,1 | 854 | 1,2 |
| 5 | Mossavikbäcken | 0,1 | 1,3 | 127 | 1,2 |
| 6 | Spikälven | ~45 | 2,35 | 201 | 1,3 |
| 7 | Sejpibäcken | 7 | 0,2 | 21 | 1,2 |
| 8 | Vuottasbäcken | ~22 | 0,5 | 59 | 1,3 |
| 9 | oja Vuottasjaureen | 1 | < 0,1 | 4 | 1,2 |
| 10 | Solälven | ~35 | 0,35 | 183 | 1,3 |
| 11 | Runnabäcken | 1 | |||
| 12 | Guossagielasjåhkå | 1 | |||
| 13 | Nakirbäcken | 1 | |||
| 14 | Nikkulisoja | 1 |
Lähteet: 1 = [1], 2 = [d], 3 = virtaamatiedot (SMHI:n taulukosta [2]), ** = laskee Stor-Lappträsketiin
Valuma-alueella esiintyy joitakin suurehkoja järviä. Suurin niistä on Stor-Lappträsket (9 km²), johon laskee Lillträsketin laskuoja Lillträskbäcken. Yläjuoksulla pääuoman muodostaa Livasälven. Siihen yhtyy idästä päin tuleva Mörtträskbäcken, jonka valuma-alueella sijaitsevat Mörtträsketin, Storträsketin ja Hatträsketin järvet. Edellisiä järviä lähempänä Livasälveniä sijaitsee Grundträsket, jolla on satametrinen laskuoja Mossavikbäcken. Livasälvenillä on ylempänä useita sivuhaaroja, jotka ovat kuitenkin alajuoksuun verrattuna vähäjärvisiä. Yksi maninnan arvoinen on Spikälvenin sivuhaara Vitträskbäcken, joka on Pålkemjauren laskuoja, ja Vuottaksen lähellä sijaitseva Vuottasjaure, joka yhtyy Vuottasbäckenin kautta Livasälveniin.[1]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rånejoki ja sen sivujoki Rörån ovat hyviä lohi- ja taimenjokia. Vapaa-ajan kalastus on metsäisillä joilla suosittua.[6]
Stor-Lappträsketin länsirinteillä sijaitsee Yttre Storberget (ruots. Yttre Storbergets naturreservat, 196 ha). Abborrtjärnbergshuvudetin suojelualueella (417 ha) on sekä suota että vaaran rinteitä. Se sijaitsee Grundträsketin valuma-alueella. Järven lounaisranta (227 ha) metsineen on myös suojeltu. Kauempana järven luoteispuolella sijaitsee kolme suojelualuetta: Södra Blåkölen (157 ha), Blåkölen (852 ha) ja Kuoratjjaure (162). Spikälvenin varressa ja latvoilla sijaitsee kolme suojelualuetta: Tjuorvumkåbbå (406 ha), Tjappesvare (142 ha), Pellokielas (825 ha). Rinnakkaisen Solälvenen latvoilla sijaitsee Päivävuoma (2 759 ha), joka ulottuu myös Solbäckenin valuma-alueelle. Valuma-alueen suurin suojelualue on Granlandetin suojelualue (27 151 ha). Sen alue leviää muiden jokien valuma-alueille.[7]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joessa on harjoitettu puutavaran uittoa 1960-luvulle asti. Joen luusuaan oli rakennettu säännöstelypato ”Stor-Lappträskdammen” tukinuittoa varten. Sitä ei enää ole ja nykyään padon tilalla on järven luusuan ylittävän tien silta. Myös joen valuma-alueen yläjuoksulla on vastaavia patoja. Sellaisia ovat olleet ”Grundträskdammen” ja ”Vitträskdammen” Pålkemjávrren luusuassa.[8]
Lähteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Joen yhtymäkohdan ja alkulähteen koordinaatit on mitattu Internetin ACME-, Google- tai Bing- karttapalveluista.
- ↑ a b Joen yhtymäkohdan ja alkulähteen korkeusarvot on katsottu tai arvioitu korkeuskäyristä Internetin Läntverket- karttapalveluista.
- ↑ Virtaamatiedot on luettu SMHI:n verkkoskivuilta joen tiedoista ja niistä on laskettu keskialivirtaama (MNQ). Se on arvoltaan todennäköisesti hieman liian suuri.
- ↑ Sivu-uomien virtaamat on laskettu SMHI:n jakamasta niiden kuukausittaisista keskivirtaamista.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j Rörån (SE735114-177175) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 14.11.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e f Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, viitattu, 460-506, 14.11.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Rånejoki (SE732092-179483) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 14.11.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Rörånin alajuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 14.11.2020.(ruotsiksi) (ruotsiksi)
- ↑ Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 15.11.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Fiskeområdet - Niemisel till Råneträsk. ranealven.se, viitattu 15.11.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Länsstyrelsen Norrbotten, suojelualueiden hakupalvelu, viitattu 14.11.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Törnlund, Erik: Historiska dammanläggningar i Norrbottens län (Word), raportti 9/2010, Länstyrelse, Norrbotten, s.57 (ruotsiksi)