Överstbyträsket
Överstbyträsket | |
---|---|
Maanosa | Eurooppa |
Valtiot | Ruotsi |
Läänit | Norrbottenin lääni |
Maakunnat | Norrbotten |
Kunnat | Boden |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Rånejoen vesistö |
Valuma-alue | vesistön pääuoma |
Järveen tulevat joet | Rånejoki (Nederselet), Rörån |
Laskujoki |
Rånejoki, Kosundet Gunnarsbyträsketiin |
Järvinumero | SE734506-177152 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 27 m mpy. [1] |
Pituus | 5,429 km [2] |
Leveys | 1,968 km [2] |
Rantaviiva | 20,296 km [1] |
Pinta-ala | 3,211 km² [1] |
Valuma-alue | 3 456,04 km² [3] |
Keskivirtaama | 38,9 m³/s [a] |
Saaria | 27 |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Överstbyträsket on Ruotsissa Norrbottenissa Bodenin kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.[3][2]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Överstbyträsket on 5,4 kilometriä pitkä, 2 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 321 hehtaaria eli 3,21 neliökilometriä. Se sijaitsee Överstbynin ja Gunnarsbynin kirkonkylän lähellä Rånejokilaaksossa. Järvi jää koillisessa kahden korkean vaaran Röråkölenin ja Gunnarshuvudetin juurelle. Vaarat kohoavat 160 metrin korkeuteen mpy. järvestä. Järven lounaispuoli on puolestaan alavaa seutua. Laajassa jokilaaksossa joen leveys on yläjuoksuun verrattuna suvantojen ja suvantomaisten järvien takia normaalia leveämpi. Järven sokkeloinen ja rantaviivaltaan mutkikas muoto on syntynyt lähialueen moreenikumpuista, jotka täyttävät jokilaakson ja sen lähialueen. Kummut työntyvät myös vedenpinnan yläpuolelle muodostaen monia saaria [b]. Suurimmalla niemellä sijaitsee Överstbynin kylä. Niemen pohjoisin kärki jakaa järven luoteiseen ja kaakkoiseen osaan. Kaakkoinen osa on leveä ja siinä on järvenselkä, jossa on 16 pientä saarta. Järvenosan lahdet ja niemet ovat lyhyitä. Luoteisosa on puolestaan kapea ja sokkeloinen järvenosa. Överstbynin niemen kainaloon jää lahti, jota kutsutaan Avaniksi. Sen kylänpuoleista pohjukkaa kutsutaan Mårtisavaniksi. Kaksi suurinta saarta sijaitsee täällä ja ne aiheuttavat ympärilleen virtaavia salmia. Yhden salmen nimikin on Åsundet. Järven kapein kohta sijaitsee Lillåuddenin edustalla, jossa järvi on 50 metriä leveä ja sitä voisi pitää joen osana. Rånejoki laskeekin niemen taakse. Joensuun luoteispuolella on kuitenkin vielä Fällviken, joka on yli kilometrin pituinen. Se on järven virtauksien suhteen umpiperä. Rånejoen laskuosuus on nimeltään Korpforssen, jolla on pudotusta Nederseletistä noin 10 metriä.[2][1]
Järven ympärillä on runsaasti asutusta. Järvelle tärkein kylä on Överstbyn ja sen viereinen kulmakunta Bärndheden. Myös itärannalla on jonkin verran ranta-asutusta. Järven eteläpään lähellä sijaitsee Gunnarsbynin kirkonkylä, mutta se ei näy suoraan järvelle. Kirkonkylässä on järven ainoa uimaranta ja sieltä alkaa Kosundetin ylittävä tie.[2][1]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (65,1 %), turve (12,3 %), hiekka tai sora (0,6 %), siltti (3,5 %) ja kallioalue (1,8 %). Muut alueet ovat erilaisia vesistöjä.[3]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Överstbyträsket kuuluu Rånejoen vesistössä (päävesistötunnus 7) Rånejoen pääuomaan [4]. Järven keskivirtaaman arvioidaan olevan 38,9 m³/s [a] ja suurin osa siitä muodostuu Rånejoen ja Rörånin tuomasta vedestä. Niiden yhteinen valuma-alue on 3 456 neliökilometrin (km²) suuruinen. Valuma-alueet jakautuvat karkeasti laskien 1 050 km² Rörånille (30 %) ja 2 400 km² Rånejoelle (70 %). Rörånin keskivirtaama joensuussa on 11,65 m³/s [5]. Lukujen perusteella voidaan sanoa, että järvi on pääosin Rånejoen läpivirtausjärvi. Sen yläpuolinen suuri järvi on Valvträsket, jota seuraa suvanto Nederselet, ja sen alapuolinen järvi on Gunnarsbyträsket.[2][6][3][5]
Toisaalta, järveen laskevien vesistöjen muodostama niin sanottu oma lähialue on vain 23,79 km² suuruinen. Näiden vesistöjen vaikutus veden vaihtuvuudeen on pieni, mutta niiden merkitys on paikallisesti suuri. Järven koillispuolen vaaroilta laskevia lyhyitä puroja ja ojia on lähes kymmenen. Rörånin joesuuhun laskeva Halsmyrbäcken on näitä muita puroja pitempi. Puron valuma-alueella sijaitsevat pienet järvet Yttertjärnen ja Hummelträsket. Avanin järvenosaan laskee lounaasta tuleva Krokträskbäcken. Sen pääjärvi on Krokträsket (76 ha [7]). Lisäksi on mainittava Överstbynissä sen lahteen tuleva Stormyrtjärnenin oja.[2][6][3]
Rånejoki laskee Perämereen Råneåssa Luulajassa.[2][8]
Lähteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Svenskt Vattenarkiv - Vattenytor (SVAR 2012) suora linkki SVAR_2012_2 (ZIP)), SMHI, 2016, viitattu 10.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e f g h Överstbyträsket Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 10.12.2020.(ruotsiksi)
- ↑ a b c d e Överstbyträsket (SE734506-177152) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 10.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 10.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Rörån (SE735114-177175) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 10.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, viitattu, 460-506, 10.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Krokträsket (SE734602-176870) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 10.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Rånejoki (SE732092-179483) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 10.12.2020. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Råneälven, myös Korpforsen (ruotsiksi)