Pyhän Simeonin kirkko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pyhän Simeonin kirkko
Sijainti Aleppon maakunta
 Syyria
Koordinaatit 36°20′3″N, 36°50′38″E
Rakentamisvuosi 490 jaa.
Tyylisuunta bysanttilainen/klassinen
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Pyhän Simeonin kirkko on nykyisin raunioitunut, mutta muuten säilynyt rakennuskompleksi Aleppon kaupungin luoteispuolella Syyriassa. Se rakennettiin 400-luvulla paikalle, jolla ensimmäisenä styliittana tunnettu Pyhä Simeon eli askeettista elämää pylvään päässä asuen. Kohde käsittää edelleen Pyhän Simeonin alkuperäiseksi sanotun pylvään jäänteet. Neljä basilikaa käsittänyt kirkko oli valmistuessaan vuonna 490 maailman suurin, ennen kuin Hagia Sofia Konstantinopolissa ohitti sen seuraavalla vuosisadalla. Maanjäristysten ja eri valloittajien ryöstelyjen jälkeen ensin kukoistanut pyhiinvaelluskohde raunioitui.

Pyhän Simeonin kirkko on nykyisin osa Unescon maailmanperintöluettelon kohdetta Pohjois-Syyrian muinaiset kylät. Sen sanottiin kärsineen huomattavia vahinkoja Syyrian sisällissodan aikana.

Kohde

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirkon raunioita.
Pyhiinvaeltajien matkakoti eli pandokeion.)

Pyhän Simeonin kirkon rakennuskompleksi sijaitsee Aleppon kaupungin luoteispuolella. Paikka on kukkulalla ympäröivän Afrinin laakson yläpuolella. Kohteen arkkitehtuuri on laajalti katsoen bysanttilainen, mutta siinä ilmenee myös klassisia piirteitä. Sen voidaan katsoa edustavan taitekohtaa roomalaisen ja postklassisen bysanttilaisen arkkitehtuurin välillä. Klassinen ilme esiintyy esimerkiksi pylväiden korinttilaisina kapiteeleina. Rakennuskompleksin suurelle kirkolle kulkee pyhä tie eli Via Sacra, jonka varrella on pyhiinvaeltajien matkakoteja (pandokeion). Suuri kirkko koostuu kaikkiaan neljästä basilikasta, jotka on järjestetty ristin muotoon kahdeksankulmaisen sisäpihan ympärille. Sisäpihalla on kuuluisaksi tullut Pyhän Simeonin pylväs. Alkujaan 15-metriseksi kuvaillusta pylväästä on jäljellä tosin vain 2-metrinen tynkä, josta pyhiinvaeltajat ja muut paikalla käyneet ovat hakanneet irti paloja mukaansa.[1]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pyhä Simeonin ikoni.

Pyhä Simeon oli kristitty erakko ja ensimmäinen styliitta eli pylväskilvoittelija (pylväs, hepr. ‏stylos‎). Simeon eli 400-luvulla ja hän oli luostarielämän jälkeen ryhtynyt erakoksi. Tarinan mukaan hän tuli niin tunnetuksi parantajan kyvyistään, että hän päätti paeta parannusta haluavia ihmisiä ryhtymällä asumaan pylvään päässä. Pylvään Aleppon luoteispuolella sanottiin olleen 15 metriä korkea. Pylvään päässä Simeon harjoitti askeettista elämää tukijoidensa lahjojen varassa eläen innoittaen monia seuraajia ja kuollen pylväässään edelleen asuen vuonna 459.[2] Bysantin valtakunnan keisarin sanotaan Simeonin kuoleman jälkeen määränneen neljän basilikan ja yhden kastekappelin rakennuttamisen paikalle, mistä sai alkunsa Pyhän Simeonin kirkkoryhmä. Rakennustyöt valmistuivat vuonna 490. Rakennusryhmän keskeinen kirkko oli valmistuessaan maailman suurin. Sen ohitti koossa vasta Hagia Sofia Konstantinopolissa vuonna 537.[3] Kirkkojen ohella paikalle kehittyi pyhiinvaeltajakaupunki.[1]

Rakennuskompleksi vaurioitui maanjäristyksissä 500-luvulla ja myöhemmin alueen valtasivat muslimit. Bysantin valtakunta valtasi alueen takaisin 900-luvulla ja paikasta tehtiin sen sotilaiden linnoitus. Muslimit hävittivät paikan heidän iskiessään uudestaan joitakin vuosia myöhemmin. Aluetta hallitsivat Aleppon hamdanidit ja myöhemmin egyptiläiset, joista jälkimmäiset ryöstelivät paikkakuntaa. Eri tuhojen takia vanha pyhiinvaeltajakaupunki oli tyhjentynyt ja Pyhän Simeonin kirkolla vierailivat lähinnä yksittäiset rukoilijat ja mietiskelijät.[1] Pyhän Simeonin kirkon raunioista tehtiin osa[4] Pohjois-Syyrian muinaisten kylien (ns. Kuolleet kaupungit) Unescon maailmanperintöluettelon kohdetta vuonna 2011.[5]

Syyrian sisällissodan aikana toukokuussa 2016 rakennuskompleksi kärsi tuhoja Venäjän ilmaiskuissa Bašar al-Assadin hallintoa vastustaneita kapinallisia vastaan.[3] Unescon mukaan vauriot olivat mittavia. Tuhoja oli kohdistunut esimerkiksi Pyhän Simeonin alkuperäisenä pidetyn pylvään jäännöksiin.[4] Nykyisin kirkkokukkulalla on turkkilaisten sotilaiden tarkkailupiste.[3]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Brooke Allen: Satumainen Syyria : Matka loisteliaan kulttuurin ja historian maahan, s. 182-184. (alkuteos The Other Side of the Mirror - An American Travels Through Syria) Suomentanut Eila Salomaa. Into, 2011. ISBN 978-952-264-206-6
  2. ↑ St. Simeon Stylites Encyclopaedia Britannica. Viitattu 22.4.2022. (englanniksi)
  3. ↑ a b c Diana Darke: Syria war: Forgotten amid the bombs: Idlib's ancient, ruined riches BBC News. 8.02.2020. BBC. Viitattu 22.4.2022. (englanniksi)
  4. ↑ a b Director-General of UNESCO deplores severe damage at Church of Saint Simeon, in northern Syria 17.05.2016. Unesco. Viitattu 22.4.2022. (englanniksi)
  5. ↑ Ancient Villages of Northern Syria World Heritage Centre. Unesco. Viitattu 22.4.2022. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pyhän_Simeonin_kirkko&oldid=22360087”