Pyhän Andreaksen kirkko (Käkisalmi)
Pyhän Andreaksen kirkko (myös Käkisalmen vanha luterilainen kirkko) oli Pyhälle Andreaalle omistettu Käkisalmen luterilaisen seurakunnan vanhempi kirkko. Se sijaitsi Käkisalmen kaupungissa luovutetussa Karjalassa.
Suunnittelu ja rakentaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Käkisalmeen alettiin suunnitella uutta luterilaista kirkkoa 1700-luvun puolivälissä sotaisan kauden loputtua. Aiempi kirkko oli muutettu ortodoksiseksi vuonna 1710. Kirkko rakennettiin vuosina 1755-1759 kirkkorakentaja Tuomas Ragvaldinpoika Suikkasen johdolla. Kirkon hirsinen runko vuorattiin vaakalaudoituksella. Kirkko oli malliltaan ristikirkko, jonka ristivarret kapenivat ylöspäin. Kuoriosan ristivarsi oli viistetty päätteeltään särmikkääksi. Sakasti oli muuta kirkkoa matalampi ja se sijaitsi kuorin vieressä itäisen ja pohjoisen ristivarren välissä. Kirkon ikkunat olivat pienenpuoleiset. Katto oli malliltaan aumakatto. Katon ristikeskuksessa oli pieni lanterniini. Erillinen kellotapuli valmistui kirkon viereen vuonna 1824.
Kirkkoa korjataan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirkko oli päässyt huonoon kuntoon 1830-luvulle tultaessa. Muun muassa katto vuosi, lattia oli alkanut lahota, ikkunoiden kunto oli huono, eteiset eivät olleet sopivat ja kirkko oli kaikin puolin ränsistynyt. Edellä mainittujen korjauskohteiden lisäksi kirkkoon rakennettiin kaksi uutta lehteriä ja eteistä. Korjaustyöt saatiin valmiiksi vuoteen 1835 mennessä.
Seuraavan kerran kirkkoa korjattiin 1860-luvun lopulla, mutta ilmeisesti ei kovin hyvin, sillä jo vuonna 1873 kirkko oli huonossa kunnossa. Vuonna 1904 kirkko olisi taas kaivannut korjausta, mutta silloin tehtiin päätös uuden kirkon rakentamisesta. Käkisalmen uusi luterilainen kirkko valmistui kuitenkin vasta 1930. Vanhaa kirkkoa korjattiin jälleen 1920-luvun alussa, kun uuden kirkon rakentaminen viivästyi. Uuden kirkon valmistumisen jälkeen vanha kirkkokin jäi edelleen käyttöön eikä sitä purettu.
Tuhoutuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Käkisalmen vanha kirkko oli ehjä, kun Käkisalmi luovutettiin talvisodan jälkeen Neuvostoliitolle. Kun Suomi valloitti Käkisalmen takaisin jatkosodan alussa 1941, venäläiset sytyttivät kirkon muun kaupungin rakennuskannan ohella tuleen ennen perääntymistään. Myös kellotapuli tuhoutui.
Aiemmat kirkot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1611 perustetun Käkisalmen luterilaisen seurakunnan ensimmäinen kirkko sijaitsi aluksi Käkisalmen linnan pihalla, josta se sittemmin siirrettiin kaupungin puolelle. Tämä ensimmäinen kirkko tuhoutui Käkisalmen palossa vuonna 1634.
Tämän jälkeen suunniteltiin kivikirkkoa, mutta kirkko rakennettiin kuitenkin puusta 1638. Se tuhoutui tulipalossa 1662.
Käkisalmessa oli tuohon aikaan myös toinen luterilainen kirkko. Tämä suomalaisen seurakunnan puukirkko sijaitsi esikaupunkialueella ja se tuhoutui 1656 käydyissä taisteluissa.
Uusi Jooseppi Kaarelaisen rakentama kirkko valmistui kaupunkiin 1660-luvulla. Mutta tämäkään kirkko ei säilynyt kauan, sillä se tuhoutui kaupungin palossa 1679. Tämän jälkeen luterilaiset jumalanpalvelukset pidettiin linnansalissa.
Uusi kirkko rakennettiin Kalliosaarelle kivestä vuonna 1684-1692. Luterilainen seurakunta ei kuitenkaan ehtinyt nauttia kivikirkostaan sillä se muutettiin ortodoksiseksi 1710. Tämän jälkeen seurakunta oli jonkin aikaa ilman kirkkoa, kunnes Pyhän Andreaan kirkko valmistui 1759.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Koponen Paavo, Karjalan kirkkokummut. Tammi, Sulkava 1999. ISBN 951-31-1431-7
- Karjalan luterilaiset kirkot ja seurakuntien pyhät esineet, toimittanut Soile Rinno ja Minna Laukkanen. Etelä-Karjalan taidemuseon julkaisuja 18:1a, Jyväskylä 1997. ISBN 951-785-012-3
