Käkisalmen luterilainen kirkko
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Käkisalmen luterilainen kirkko (myös Käkisalmen uusi luterilainen kirkko) sijaitsee Käkisalmessa luovutetussa Karjalassa. Rakennus ei ole ollut kirkollisessa käytössä vuoden 1944 jälkeen.
Suunnittelu ja rakentaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Käkisalmen uutta luterilaista kirkkoa alettiin suunnitella jo vuonna 1904, kun vanhan korjaamista pidettiin liian kalliina. Rahoitusongelmat ja tonttiin liittyvät ongelmat johtivat kuitenkin siihen että kirkon rakentamiseen päästiin vasta 1929. Kirkkoa varten ehdittiin tilata neljät eri piirustukset ennen kuin rakennustyöt alkoivat. Ensimmäiset piirustukset tilattiin Josef Stenbäckiltä jo vuonna 1908. Neljännet piirustukset teki Armas Lindgren vuonna 1928, joiden mukaan kirkko rakennettiin 1929-1930.
Ulkoasu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Käkisalmen kirkko on vankka päätytornillinen pitkäkirkko. Kirkon seinät muurattiin lähes käsittelemättömistä luonnonkivistä ja se muistutti materiaaliltaan keskiaikaista kivikirkkoa tai linnaa. Kirkon länsipäässä oleva suorakaiteenmuotoinen torni on kirkon levyinen. Tornin yläosassa on kahdeksan ääniaukkoa. Tornin loivan katon keskellä on lanterniini, jonka päällä risti oli. Kirkon itäpäässä on puolestaan matalampi kuoriosa. Kirkon sivuilla on matalammat kylkiäiset, joissa kirkon sivukäytävät ovat. Kirkon pääsisäänkäynti oli tornin alaosassa. Kirkkosalin pääikkunat ovat pienehköt ja kylkiäisten ikkunat puolestaan hyvin pienet.
Sisätilat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirkon sisustus oli juhlavan basilikamainen. Kirkkosalissa on tynnyriholvi, jonka sivuilla on kaariaukolliset ikkuna- ja oviaukot. Kuoriosaa koristivat rautaportit ja pylväät. Saarnastuolissa oli Albin Kaasisen puiset, neljää evankelistaa esittävät, veistokset. Alttaritauluksi uuteen kirkkoon tuotiin vanhasta kirkosta B. A. Godenhjelmin maalaama alttaritaulu. Samoin vuosina 1877 ja 1897 valetut pronssiset kellot siirrettiin vanhan kirkon kellotapulista. Kirkon urut olivat vuodelta 1937.
Sota-aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Käkisalmen kirkko ei kärsinyt tuhoja talvisodan pommituksissa. Kun Suomi valtasi kaupungin takaisin jatkosodan alussa, sytyttivät venäläiset kaupungin tuleen ennen perääntymistään. Kirkko kärsi vaurioita tulipalossa ja sitä kunnostettiin jatkosodan aikana. Aivan valmiiksi kunnostustöitä ei saatu ennen kuin vuonna 1944 kirkko oli taas jätettävä.
Nykytila
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Käkisalmen kirkko palvelee uusia omistajiaan kulttuuritalona, nuorisotilana ja klubina. Kirkollinen sisustus on purettu ja tilalla on diskovalot ja peliautomaatit.
Aiemmat kirkot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1930 valmistunut Armas Lindgrenin suunnittelema kirkko on kahdeksas luterilainen kirkko Käkisalmessa. Aiemmista kirkoista katso Käkisalmen aiemmat kirkot. Ennen vuotta 1930 käytössä ollut Pyhän Andreaksen kirkko säilyi käytössä uuden kirkon valmistumisen jälkeenkin.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Koponen Paavo, Karjalan kirkkokummut. Tammi, Sulkava 1999. ISBN 951-31-1431-7
- Karjalan luterilaiset kirkot ja seurakuntien pyhät esineet, toimittanut Soile Rinno ja Minna Laukkanen. Etelä-Karjalan taidemuseon julkaisuja 18:1a, Jyväskylä 1997. ISBN 951-785-012-3
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Käkisalmen luterilainen kirkko Wikimedia Commonsissa
