Pyhä kauhu
| Pyhä kauhu | |
|---|---|
 |
|
| Kirjailija | Ambrose Bierce |
| Genre | novelli, kauhukirjallisuus |
| Suomennos | |
| Suomentaja | V. Hämeen-Anttila |
| Kustantaja | Karisto Oy |
| Julkaistu | 1996 |
| Ulkoasu | Timo Kuoppala |
| Sivumäärä | 107 |
| ISBN | 951-23-3595-6 |
| Sarja: Pokkaristo | |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Pyhä kauhu, alaotsikoltaan Kuusi kertomusta, on Karisto Oy:n vuonna 1996 julkaisema novellikokoelma yhdysvaltalaisen Ambrose Biercen tuotannosta. Kyseessä on suomennoksen toinen korjattu painos ja kielentarkistus on suoritettu julkaisuvuonna.
Kirja on painettu Karisto Oy:n kirjapainossa Hämeenlinnassa ja se on osa Pokkaristo-sarjaa. Sarjan ulkoasusta vastaa Timo Kuoppala. Kirjastoluokitus on Lk. 84.5.
Alun perin kertomukset on valinnut ja englannin kielestä suomentanut V. Hämeen-Anttila vuonna 1934. Novellit ovat Biercen tunnetuimmasta kokoelmasta In the Midst of Life (Keskellä elämää).
Sisällys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pyhä kauhu
- Tapaus Owl Creekin sillalla
- Mies ja käärme
- Parker Adderson, filosofi
- Tukittu ikkuna
- Armonisku
Kirjan viimeisellä sivulla on yhteenveto Ambrose Biercen vaiheista.
Niminovelli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tarina sijoittuu 1800-luvun Yhdysvaltoihin. Pääosassa on Jefferson "Jeff" Doman, joka on lähtenyt kuusi vuotta sitten New Jerseyn Elizabethtownista Kaliforniaan etsimään kultaa. Elizabethtowniin jäi hänen rakastettunsa Mary Matthews, jonka kanssa Doman aikoo palatessaan avioitua. Matthews on sanonut lähtevänsä etsimään Domania, jos tätä ei ala kuulua.
Doman päätyi lopulta Red Dog -nimiselle paikkakunnalle. Siellä hänen ystäviinsä kuului Barney Bree, joka oli sittemmin lähtenyt Hurdy-Gurdyn kaivosleirikylään. Kylä sijaitsee Rio San Juan Smithistä erkanevan Intiaanipuron varrella.
Kullankaivajien kylässä Bree on päätynyt haudankaivajaksi ja sittemmin kuollut. Sitä ennen hän oli haudannut paikallisen kuuluisuuden, Manuelita Murphyn. Tämä oli syntynyt San Pedron lähetysasemalla ja kuollut 47-vuotiaana. Tämä Messalinaan verrattu nainen oli saanut lisänimen "Arpinen". Hänen luonteestaan kertonee jotain se, että hänen haudallaan on muistovärssy "Se naikkonen oli itse pyhä kauhu" ja arkkuun kiinnitetyssä metallilaatassa on vainajan henkilötietojen lisäksi luonnehdinta "Helvetti on hänen kaltaisiaan täynnä". Kaivaessaan Murphyn hautaa Bree löytää kultapitoisen kvartsiesiintymän. Bree on Domanille palveluksen velkaa ja kirjoittaa tälle Red Dogiin pyytäen yhtiötoverikseen.
Doman tulee avanneeksi Breen kirjeen vasta pari vuotta sen lähettämisen jälkeen. Hän lähtee Hurdy-Gurdyn kylään, joka on tuolloin ollut autiona jo kaksi vuotta. Hän paaluttaa kaivospalstan "Arpisen" haudan ympäriltä ja alkaa avata tämän hautaa ja jatkaa työtä vielä täysikuun valossa. Hän havaitsee, että "Arpisen" arkku on laskettu syvään ja ahtaaseen hautaan ylösalaisin. Nostettuaan arkun pystyasentoon hän alkaa saada outoja tuntemuksia ja mm. pelästyy omaa varjoaan, jonka kuunvalo luo arkun pintaan. Doman ei ole itse nähnyt "Arpista", mutta kuullut tästä tarinoita. Nyt hän alkaa kuvitella, että arkkuun on haudattu hänen morsiamensa Mary. Domanin lähdettyä tämä oli nimittäin tutustunut newyorkilaiseen peluriin nimeltä Jo Seeman. Seeman oli haavoittanut Marya teräaseella kasvoihin ja joutunut Sing Singin vankilaan. Kirjeessään Domanille Mary oli kuitenkin kertonut vamman johtuvan siitä, että hän oli pudonnut hevosen selästä. Mary oli lähettänyt Domanille tuoreen valokuvansa ja arvellut, että kasvoja rumentava arpi olisi täysi syy parin eroon. Doman kokee nyt arkun vihollisekseen, lyö puukkonsa kahvalla arkun pohjaan kiinnitettyä metallilevyä ja tulee samalla hajottaneeksi koko arkun.
Muutaman kuukauden päästä Hurdy-Gurdyyn tulee San Franciscon seurapiireihin kuuluva seurue, joka on matkalla Yosemiteen. Seurue löytää Domanille kuuluneen aasin luurangon sekä avatun haudan ja siellä olevat kahden ihmisen jäänteet. Eräs nuorukainen luulee löytävänsä haudasta myös kultaa, mutta seurueessa oleva Porfer-niminen mies toteaa, että löytö on pelkkää katinkultaa. Seurueen ainoa naisjäsen, rouva Porfer, on tällä välin vetäytynyt haudan äärestä. Hän löytää Domanille kuuluneen takin riekaleita ja sen kätköistä lompakon. Lompakossa on mm. Mary Matthewsin valokuvat. Järkyttynyt rouva Porfer, entinen Mary Matthews, kuolee pahaksi onnekseen.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ambrose Bierce: Pyhä kauhu (Karisto, 1996)