Punajuurikas
| Punajuurikas | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Caryophyllales |
| Heimo: | Revonhäntäkasvit Amaranthaceae |
| Alaheimo: | Betoideae |
| Suku: | Juurikkaat Beta |
| Laji: | vulgaris |
| Alalaji: | vulgaris |
| Muunnos: | conditiva |
| Kolmiosainen nimi | |
|
Beta vulgaris subsp. vulgaris var. conditiva |
|
| Katso myös | |
Punajuurikas eli punajuuri (Beta vulgaris subsp. vulgaris var. conditiva) on juurikkaan (Beta vulgaris) muunnos.
Suomalainen puutarha-alan keskusjärjestö Puutarhaliitto valitsi vuonna 2008 punajuuren vuoden vihannekseksi.[1] 87 % suomalaisesta punajuurituotannosta tulee Satakunnan maakunnan alueelta.[2]
Viljelyn historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Punajuurikasta käytettiin salaatteihin ja muihinkin ruokiin jo ajanlaskun alussa Välimeren maissa.[3] Ensimmäiset maininnat paksujuurisesta juurikkaasta ovat 1500-luvulta, mutta juurikkaat olivat aluksi väriltään vaaleita tai keltaisia, kun punajuurinen muoto jalostettiin vasta 1600-luvulla.[3]
Punajuurikas oli vuoden vihannes vuonna 2008 (Puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset ry). Se sisältää runsaasti hyödyllisiä kivennäisiä ja vitamiineja. Juurimukulan lisäksi myös kasvin lehdet ja nuoret versot ovat salaatteihin käyttökelpoisia. [3]
Suomeen laji tuli 1800-luvulla.[3] Suomessa sopimustiloilla teollista valmistusta varten viljellään punajuurikasta lähes 400 hehtaarin peltoalalla[3].
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Punajuurikas muodostaa mehevän mukulan, joka voi olla pyöreä, litteänpyöreä, munanmuotoinen tai pitkänomainen lajikkeesta riippuen. Hyvä punajuurikas on tasainen, voimakkaan tummanpunainen ja pinnaltaan sileä. Suomessa viljellään myös valko-, kelta- ja raitajuurikasta, joka on sisältä punavalkoraidallinen. Punajuuren punaisen värin aiheuttavat betalaiinit betaniini, betanidiini ja isobetaniini, mutta mukana on myös keltajuurikkaan värin aiheuttavia betaksantiineja.[4] Punajuurikkaan väriainetta käytetään myös elintarvikevärinä E162[5].
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Punajuurikas on värinsä vuoksi erityisesti joulunajan juures, mutta hyvän säilyvyytensä vuoksi se on käyttökelpoinen pitkälle kevääseen. Kotioloissa punajuurikas on usein tutuimmillaan juuri säilykkeenä. Tuore punajuurikas on kuitenkin erilaisiin ruokiin soveltuva monipuolinen vihannes. Punajuurikas sopii raakaraasteeksi, pihveihin, patoihin, muhennoksiin, laatikoihin ja keittoihin. Tuttuja punajuurikasruokia ovat jouluinen rosolli sekä ukrainalainen borssikeitto. Punajuuren käyttö raakaraasteena ei kuitenkaan ole suositeltavaa Ruokaviraston mukaan[6]. Punajuurikkaan kuorta, kantaa ja juuren päätä ei pidä poistaa ennen keittämistä, ettei punainen väriaine liukene keitinveteen. Tuoretta punajuurikasta säilytetään kylmässä, +2...+4 asteen lämpötilassa.
Punajuuren tuttu ominaisuus on sen väri, joka värjää paitsi sormet, myös virtsan ja ulosteenkin. Se voi lisätä elimistön typpioksidipitoisuuksia. Punajuurikas sisältää nitraatteja, ja siksi se ei sovellu aivan pienten lasten ravinnoksi.
Punajuurikasta saa kaupasta raakanakin ympäri vuoden sekä keitettynä ja säilöttynä, joten salaatin tekeminen on yksinkertaista. Punajuurikas on myös suosittu kotipuutarhan kasvi. Sen säilytys on kellarissa helppoa. Tosin raakana se on parhaimmillaan korjuun jälkeen syksyllä ja säilytyksessä sen sokeri muuttuu tärkkelykseksi ja mukula menettää makeutta ja mehevyyttä.[3] Punajuuri säilyy jääkaapissa keitettynä muovipussissa 2–3 viikkoa. Raaka punajuuri säilyy jääkaapissa useita kuukausia yhdessä piparjuuripalan kanssa[7]. Parhaiten punajuuri säilyy kuitenkin keitettynä etikkaliemessä.
Ravintosisältö per 100 g
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Energiaa 242,672 kJ/58 kcal
- Proteiinia 2,19 g
- Hiilihydraattia 13 g
- josta sokeria 9,19 g
- Rasvaa 0,23 g
- tyydyttyneitä rasvahappoja 0,037 g
- kertatyydyttämättömiä rasvahappoja 0,045 g
- monityydyttämättömiä rasvahappoja 0,083 g
- Ravintokuitua 3,8 g
- Natriumia 106 mg
- Kaliumia 442 mg[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ella Räty: Viljelykasvien nimistö
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kotipuutarha puutarhaliitto.fi. Viitattu 2.11.2015.
- ↑ Satakunta on Suomen punajuuriaitta 29.5.2012. Yle Uutiset. Viitattu 21.11.2017.
- ↑ a b c d e f Punajuuri, Kasvikset.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Betalaiinit. Kasvikset.fi. Arkistoitu 4.8.2012. Viitattu 14.4.2012.
- ↑ E162 punajuuriväri, betalaiini, betaniini. Finland.somefood.org. Arkistoitu 3.5.2013.
- ↑ Punajuuri Ruokavirasto. Viitattu 23.11.2019.
- ↑ http://kysymammalta.blogspot.fi/2009/11/jaakaappi-hoito-puhdistus-ja-kaytto.html
- ↑ Punarjuuri fatsecret.fi. Viitattu 13.4.2019.
| Juurekset | |
|---|---|
| Kaalit | |
| Kurkkukasvit | |
| Mausteet | |
| Mukulakasvit | |
| Palkokasvit | |
| Sipulit | |
| Muut kasvikset |