Puhos (ostoskeskus)
| Puhos | |
|---|---|
 Puhoksen vanhan puolen pyöreä sisäpiha |
|
| Sijainti | Puotinharju, Helsinki |
| Koordinaatit | |
| Avattu | 1965 |
| Arkkitehti | Erkki Karvinen |
| Omistaja | Puotinharjun Puhos Oy[1] |
| Liikkeiden määrä | noin 20 |
| Päävuokralaisia | Fida Lähetystori Puotinharju, Bar Kummisetä, Alanya Oriental Market, Monikeskus/Monik ry, Happy Park |
| Kerrospinta-ala | 21 000 m² |
| Kerrosten määrä | 2 |
Puhos on vuonna 1965 avattu ostoskeskus Helsingin Puotinharjussa.[2] Sen suunnitteli Erkki Karvinen, ja valmistuttuaan se oli Suomen suurin ostoskeskus. Ostoskeskukseen liittyy myös autohalli ja katolla sijaitseva pysäköintialue.
Ostoskeskus on rapistunut vuosien saatossa ja menettänyt elinvoimaansa viereen rakennetulle Kauppakeskus Itikselle. 2000-luvulla se on kuitenkin kehittynyt maahanmuuttajataustaisille yrittäjille ja asiakkaille tärkeäksi kohtaamispaikaksi.[3][4]
Nimen alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsingin lähiöihin alkoi nousta kauppakeskittymiä 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa, mutta niiden nimeämisestä ei päästy yksimielisyyteen. Englannin kielen Shopping center -termi käännettiin suomeksi joko ostokeskukseksi tai ostoskeskukseksi. Nykysuomen sanakirjassa 1961 termi oli kirjattu osto(s)keskus, mutta tietosanakirjoissa ostoskeskus on ollut suositumpi. Slangissa nimitys on ostari.[5]
Uusi Suomi julisti 1961 lukijakilpailun, jossa etsittiin uutta nimeä osto(s)keskukselle. Viimeiseen karsintaan pääsi kaksi vaihtoehtoa: ostola ja puhto. Ostola oli selkeästi suositumpi, ja puhtoa esitti vain yksi kilpailija — mutta tämä olikin akateemikko ja kansatieteilijä Kustaa Vilkuna. Hän oli saanut idean sanaan Keski-Pohjanmaan murteesta, jossa puhto merkitsi kylän keskeistä, tiheintä osaa. Vilkuna arveli puhto-sanalla olevan myös yhteys Kiteellä sijaitsevaan Puhoksen kylään.[5]
»Kiteen Puhos Pyhäjärven ja Oriveden välisellä kannaksella oli vielä 1700-luvulla tunnettu markkinapaikka, jossa tiheänä ryhmänä oli markkinatupia, sitten siitä tuli liikekeskus. Voisiko olla parempaa menneisyyttä nykyaikaista ostoskeskusta merkitsevälle sanalle?»
(Kustaa Vilkuna[5])
Puhto voitti lopulta Uuden Suomen raadin äänestyksessä, vaikka sana ei tuonutkaan kenellekään mieleen ostoskeskusta. Raadista osa oli kuitenkin ihastunut Vilkunan esittämään tarinaan unohtumassa olevasta sanasta, jonka saattoi uusiokäytöllä pelastaa yleiskieleen. Toisaalta Vilkunan vaikutusvalta saattoi myös vaikuttaa päätökseen. Lautakunta piti kuitenkin Puhos-sanaa puhtoa parempana: ”Se on joka tapauksessa eräiden ostoskeskusmaisten kylien nimi, se on helppo ääntää ja taivuttaa, ja se ei kielitajussa liity puhdas-sanaan”, raati perusteli.[5]
Suomen Akatemian kielilautakunta piti puhto- ja puhos-sanojen yhteyttä perustelemattomana, eikä puoltanut sanan yleistä käyttöönottoa. Vilkuna yritti pitää sanaa esillä, mutta se ei lopulta päätynyt yleiseen käyttöön. Mutta kun Puotinharjun ostoskeskus avattiin 1965, sen tiedotteissa puhuttiin puhoksesta, ja myöhemmin sen katolle nostettiin Puhos-kyltti. Yleisnimen sijaan Puhos vakiintui ostoskeskuksen erisnimeksi. Kielitoimiston Taru Kolehmaisen mukaan nimi myös sointuu hyvin Puotinharjun yhteyteen ja sen voi helposti mieltää Puotinharjun ostoskeskuksen lyhenteeksi.[5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ostoskeskuksen ensimmäinen osa rakennettiin vuosina 1964–1965 kasvavaan Puotinharjun kaupunginosaan.[6] Ensimmäinen osa oli muodoltaan viuhkamainen ja se oli valmistuttuaan 1965 Suomen suurin ostoskeskus 6 429 m² lattiapinta-alallaan.[7] Keskelle Puhosta rakennettiin suihkulähde, ja alueella sijaitsi myös ruohoinen viheriö ja lasten leikkipaikka. Puhoksessa oli myös yhdet Suomen ensimmäisistä ulkona sijaitsevista liukuportaista.
1980-luvun lopulla Puhosta laajennettiin itään päin kahteen otteeseen, minkä myötä liiketilan määrä kasvoi 15 040 m²:iin. Uusista liiketiloista tehtiin aiempaa suurempia. Suunnitelmat laati Erkki Karvisen toimisto.[8] Ensimmäinen laajennus oli kaksikerroksinen, laatikkomainen lisärakennus, joka yhdistettiin vanhaan osaan jalankulkukatoksella. Samalla rakennettiin mainostorni ja sisäpihan suihkulähde täytettiin. Myöhemmän laajennuksen yhteydessä näkymä aiemmin avoimelle sisäpihalle suljettiin kaksikerroksisella rakennuksella. Lisäksi rakennusmassaa jatkettiin koilliseen.[9]
Vuonna 1984 Puhoksen viereen avattu kauppakeskus Itis (silloin nimeltään Itäkeskus) alkoi viedä Puhokselta asiakkaita. 1990-luku oli ostoskeskukselle huonointa aikaa, mutta kaupankäynti virkistyi 2000-luvun puolella. Tuolloin erityisesti maahanmuuttajataustaiset yrittäjät perustivat ostoskeskukseen liikkeitä.[10] Ostoskeskuksessa oli aikanaan kuuluisia yrityksiä kuten Jysk, F-Musikki, Isku, HessuMobiili, S-market ja Alepa, joista ainoastaan Jysk ja S-market muutti Itikseen. Myös Turkuun perustetulla Minihinta tavaratalolla oli myymälä Puhoksessa.
Tulevaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puhos on peruskorjauksen tarpeessa. Uusimpien laajennusosien purkamista on suunniteltu ja niiden tilalle on kaavailtu kerrostaloja. Helsingin kaupunki ei ole halukas jatkamaan vuoden 2020 loppuun tehtyä vuokrasopimusta nykyisillä toiminnoilla. Sponda, Ilmarinen, Kesko ja HOK-Elanto omistavat ostoskeskuksesta 75 prosenttia ja pienomistajat lopun 25 prosenttia. Maahanmuuttajataustaiset yrittäjät haluaisivat kehittää ostoskeskusta maahanmuuttajien hyödykkeiden ja palveluiden keskittymänä.[10]
Ilmarisella, Keskolla ja HOK-Elannolla oli esisopimus osakkeidensa myynnistä pohjoismaiselle kiinteistökehitysyhtiö NREP:lle,[11] jolle myös Helsingin kaupunki myönsi vuoden 2020 loppuun asti voimassa olevan suunnitteluvarauksen elokuussa 2018.[12] Marraskuussa 2018 NREP kuitenkin kertoi luopuvansa hankkeesta, koska osa Puhoksen osakkaista vastusti sitä niin voimakkaasti.[13] Kiinteistöosakeyhtiö Puhos oli varoittanut kaupunkia antamasta suunnitteluvarausta NREP:lle, vedoten nykyisen vuokralaisen oikeuteensa anoa jatkoa vuokrasopimukselle vuoden 2019 loppuun asti.[11]
NREP:n suunnitelmassa kaksi kolmesta rakennusosasta olisi purettu ja niiden tilalle olisi rakennettu 30 000 kerrosneliötä asuntoja. Vanha viuhkamainen puoli oli tarkoitus säilyttää ja kunnostaa. Pienosakkaat olisivat jatkaneet tiloissa vuokralaisina, mikä olisi tarkoittanut osakkuuden vaihtumista vuokrasuhteeksi.[11] NREP suunnitteli ostavansa pienomistajat ulos, mutta tarjotut summat olivat niin pieniä, että osa pienomistajista piti niitä Helsingin Sanomien tietojen mukaan loukkaavina.[13]
Palvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ostoskeskuksessa on noin 20 liikettä. Ostoskeskuksessa on paljon maahanmuuttajataustaisten yrittäjien liikkeitä, kuten elintarvikeliike Alanya Oriental Market ja kahvila Banadir.[14]
Helmikuussa 2018 viranomaiset suorittivat ostoskeskuksessa yhteisen valvontaoperaation. Yksi liike suljettiin välittömästi laittoman liiketoiminnan vuoksi. Osassa liikkeistä paloturvallisuusasioissa oli selkeitä puutteita.[15]
Kuvagalleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Sisäpihan suihkulähde vuonna 1970 – sittemmin poistettu ja katettu. -
Puhoksen torni. -
Puhosta nähtynä toisesta kerroksesta. -
Yhdet Suomen ensimmäisistä ulkona sijaitsevista liukuportaista. -
Puhoksen uusi puoli nähtynä kauppakeskus Itiksestä. -
Sisäpiha vuonna 2019.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kontulan ostoskeskus, Kontula, Helsinki
- Heikintori, Tapiola, Espoo
- Munkkivuoren ostoskeskus, Munkkivuori, Helsinki
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Nivala, Jani: Puhoksen ostarille Helsinkiin tullaan jopa Kainuusta asti, mutta pian osa siitä jyrätään – yrittäjät siirtyvät remontin ajaksi väistötiloihin Yle Uutiset. 24.11.2022. Viitattu 18.2.2023.
- ↑ Helsingin kaupungin paikkatietopalvelu. Viitattu 7.6.2013.
- ↑ Puhos Loves People – Cultural Festival Puhos Loves People. Viitattu 30.1.2024.
- ↑ Helsingin Itäkeskuksen Puhoksen ostarille uusi kehityssuunnitelma Rakennuslehti. Viitattu 30.1.2024.
- ↑ a b c d e Kolehmainen, Taru: Ostoskeskus Puhoksen tarina Kielikello. 2000. Viitattu 12.8.2018.
- ↑ http://esoteerinenmaantiede.blogspot.com/2009/12/viisaasti-toivomisesta-ja-tapaus.html
- ↑ Puotinharjun perheissä iloitaan, kun odotetun ostoskeskuksen ovet avautuvat Helsinki-lehti, nro 6 1965, s. 10.
- ↑ Laitinen, Karitta: Helsingin ostoskeskukset (pdf) (s. 77) TIEDE + TEKNOLOGIA 12/2012. Aalto-yliopisto.
- ↑ Puotinharjun ostoskeskus, Puhos Puotinharjun ostoskeskus; Kastelholmantie 2; Helsinki www.finna.fi. Arkistoitu 12.8.2018. Viitattu 12.8.2018.
- ↑ a b Oksanen, Kimmo: Puhos oli voimiensa päivinä Suomen ostareista suurin ja ihmeellisin – Muistatko enää Itiksen varjoon jämähtänyttä ”lättänää”? Helsingin Sanomat. 24.1.2017. Viitattu 27.3.2017.
- ↑ a b c Oksanen, Kimmo: Taistelu rapistuvasta ostoskeskuksesta kuumenee – Kuka on Puhoksen pienosakkaiden mainostama mystinen uusi ostajatarjokas? Helsingin Sanomat. 12.8.2018. Viitattu 12.8.2018.
- ↑ Salomaa, Marjo: Helsinki antoi suunnitteluvarauksen pohjoismaiselle kiinteistökehittäjälle Puhoksen ostoskeskuksesta | Rakennuslehti Rakennuslehti. 15.8.2018. Viitattu 17.10.2018.
- ↑ a b Malmberg, Lari: Ostoskeskus Puhos jatkaa rapistumistaan, remonttisuunnitelma kaatui – Pienosakkaiden vastarinta karkotti rahakkaan kiinteistösijoittajan Helsingin Sanomat. 13.11.2018. Viitattu 13.11.2018.
- ↑ Oksanen, Kimmo: Suuromistajat haluavat jyrätä maahanmuuttajien ostospaikan Itäkeskuksessa – ”Purkaminen ajaisi somalit seisoskelemaan asemalle” Helsingin Sanomat. 30.11.2016. Viitattu 27.3.2017.
- ↑ Poliisin suuroperaatio ostoskeskukseen Helsingissä – yksi liike jouduttiin sulkemaan välittömästi MTV3. 5.2.2018. Mtv.fi. Arkistoitu 6.2.2018. Viitattu 6.2.2018.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Puhos Wikimedia Commonsissa
- Puhoksen kotisivut. (Arkistoitu – Internet Archive)