Prasiai (kaupunki)
| Prasiai | |
|---|---|
| Πρασιαί | |
| Sijainti | |
  Prasiai |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Pláka, Leonídio, Nótia Kynouría, Arkadia, Peloponnesos |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Kynuria / Lakonia |
Prasiai (m.kreik. Πρασιαί,[1] myös Prasia, Πρασία,[2] Brasiai, Βρασιαί;[3] lat. Prasiae) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kynuriassa Kreikassa.[4][5] Se sijaitsi nykyisen Nótia Kynourían kunnan alueella lähellä nykyistä Leonídion Plákan kylää.[6][7]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Prasiain kaupunki sijaitsi Kynuriassa Peloponnesoksen niemimaan itärannikolla.[4] Se luettiin alun perin osaksi Argolista ja myöhemmin osaksi Lakoniaa.[4] Pausanias kuvailee sitä kaukaisimmaksi lakonialaisista paikkakunnista tällä rannikkoalueella, ja se sijaitsi 200 stadioninmitan eli noin 37 kilometrin merimatkan päässä pohjoiseen Kyfantasta.[4][5][8] Pseudo-Skylaks mainitsee sen sekä kaupunkina että satamana.[5][9]
Kaupungin akropolis sijaitsi nykyisen Ágios Athanásioksen kukkulan rinteessä heti nykyisen Leonídion Plákan länsipuolella.[7][10][11][12] Kukkula on saanut nykyisen nimensä siellä olevasta Pyhälle Athanasiokselle omistetusta kirkosta. Kaupungilla oli kaksi satamaa;[4] toisena satamana toimi sama lahti, jossa myös nykyisen Plákan satama sijaitsee.
Prasiain kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 25–100 neliökilometriä. Tyroksen kaupunki tai kylä, joka sijaitsi nykyisen Paralía Tyroún paikalla noin 11 kilometriä kaupungista pohjoiseen, saattoi olla Prasiain aluetta, ellei se ollut oma poliksensa.[4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Prasiain paikka on ollut asuttu viimeistään mykeneläisellä kaudella 1500-luvulla eaa.[7][10] Prasiain kaupunki oli olemassa arkaaiselta roomalaiselle kaudelle.[7] Se kuului muun Kynurian ohella Argoliihin 500-luvun eaa. puoliväliin saakka. Pausanias sanoo kaupungin alkuperäisen nimen olleen Oreiatai (Ὀρειᾶται), arkaaisesti tai runoudessa Oreioi (Ὀρειοί).[4] Prasiain asukkaat selittivät kaupunkinsa myöhemmin nimen juontuneen aaltojen äänestä (βράζειν, brazein).[5] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Prasieus (Πρασιεύς) ja Brasiatēs (Βρασιάτης).[5]
Prasiai kuului Kalaureian amfiktyoniliittoon. Sen jälkeen kun kaupunki tuli osaksi Lakoniaa, spartalaiset maksoivat kaupungin jäsenmaksun.[4] Ateenalaiset polttivat Prasiain peloponnesolaissodan toisena vuonna eli 430 eaa.[13] Myös vuonna 414 eaa. ateenalaiset ja argoslaiset yhteisvoimin hävittivät rannikkoa Prasiain lähellä.[14] Vuonna 366 eaa. peloponnesolaisliiton joukot pitivät kokouksen Prasiaissa.[4][15]
Hellenistisellä kaudella 200-luvun eaa. lopulle tultaessa Prasiai, muiden tämän rannikon lakonialaisten kaupunkien tavoin, oli tullut takaisin argoslaisten haltuun.[16] Siksi Strabon kutsuu sitä yhdeksi Argoliin kaupungeista, vaikka toisessa kohdassa hän sanoo sen kuuluneen aiemmin spartalaisille.[5][17] Augustus palautti Prasiain takaisin osaksi Lakoniaa, tehden siitä yhden Vapaiden lakonialaisten liiton kaupungeista.[5][18]
Kaupungin paikka oli epäselvä vielä 1800-luvulla, ja esimerkiksi Ernst Curtius ja Ludwig Ross sijoittivat sen pohjoisemmaksi nykyiseen Tyrókseen ja William Martin Leake vielä pohjoisemmaksi nykyiseen Ágios Andréakseen.[5][19] Prasiain paikalla on suoritettu arkeologisia kaivauksia vuodesta 2011 lähtien.[7]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Prasiain akropoliilta on löydetty linnoitusmuurien ja tornien jäänteitä ja muita antiikin aikaisia raunioita.[4][7] Myös kaupungin satamasta on löydetty jäänteitä.[12] Pausaniaan mukaan Prasiaissa oli Asklepiokselle ja Akhilleukselle omistetut temppelit sekä pieni niemi, jolla seisoi neljä pronssista, alle jalan korkuista patsasta. Kaupungissa oli myös luola, jossa Ino myytin mukaan hoiti Dionysosta.[5][20]
Tyroksen lähellä sijaitsi Apollon Tyritaksen pyhäkkö, joka saattoi olla Prasiain alaisuudessa.[4][21] Parnon-vuorella oli Apollon Maleataan pyhäkkö, joka sekin saattoi olla Prasiain aluetta.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Thukydides; Strabon; Aristofanes.
- ↑ Pseudo-Skylaks: Periplus s. 17; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.17.10.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 3.21.7 jne.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”342. Prasiai”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1 (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i Smith, William: ”Prasiae”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Prasiai Pleiades. Viitattu 14.10.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Prasiai (Arkadia) 30 Plaka - Πρασίαι ToposText. Viitattu 14.10.2024. (englanniksi)
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 3.24.3.
- ↑ Pseudo-Skylaks: Periplus s. 17
- ↑ a b Οι αρχαίες Πρασιές και ο κάμπος του Λεωνιδίου Parks protection. Viitattu 14.10.2024. (kreikaksi)
- ↑ Πρασιές ή Βρασιές Explore South Kynouria. Viitattu 14.10.2024. (kreikaksi)
- ↑ a b Βρασιές (Πρασιές) Greek Travel Pages. Viitattu 14.10.2024. (kreikaksi)
- ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 2.56; Aristofanes: Rauha 242.
- ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 6.105, 7.18.
- ↑ Ksenofon: Hellenika 7.2.2–3.
- ↑ Polybios: Historiai 4.36.
- ↑ Strabon: Geografika VIII s. 368, 374.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 3.21.7, 3.24.3.
- ↑ Leake, William Martin: Morea, Vol. II, s. 484; de Boblaye, Émile Le Puillon: Recherches géographiques sur les ruines de la Morée s. 102; Ross, Ludwig: Reisen im Peloponnes, s. 165; Curtius, Ernst: Peloponnesos, Vol. II, s. 306.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 3.24.4–5.
- ↑ Tyros, Sanctuary of Apollo Tyrita Golden Greece. Viitattu 14.10.2024. (englanniksi)