Kalaureia (kaupunki)
| Kalaureia | |
|---|---|
| Καλαυρεία | |
 Kalaureian arkeologista aluetta. |
|
| Sijainti | |
  Kalaureia |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Póros, Saaret, Attika |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Saroniset saaret |
| Aiheesta muualla | |
Kalaureia (m.kreik. Καλαυρεία, myös Kalauria, Καλαυρία, Kalaurea, Καλαύρεα; lat. Calaureia, Calauria) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) samannimisellä saarella (nyk. Póros) Kreikassa.[1][2][3] Sen kaupunkikeskus sijaitsi saaren pohjoisosassa.[4]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kalaureian poliksen kaupunkikeskus sijaitsi Kalaureian saaren pohjoisosassa saaren korkeimmalla kohdalla.[2] Kaupungin satama sijaitsi läheisessä lahdessa, nykyisessä Vagionián lahdessa, saaren pohjoisrannikolla.
Antiikin aikainen Kalaureian saari (nyk. Kalavría) muodostaa nykyisen Póroksen saaren suuremman pohjoisosan. Eteläosa, jossa nykyinen Póroksen kaupunki sijaitsee, tunnettiin antiikin aikana nimillä Sfairia (nyk. Sfairía) ja Hiera. Nykyisin nämä kaksi saarta ovat yhdistyneet yhdeksi Póroksen saareksi, ja sen pohjois- ja eteläosaa yhdistää kapea kannas.[3]
Kalaureian saari sijaitsi Saroninlahdessa vastapäätä Peloponnesoksen niemimaan puoleisen Troizenin satamaa Pogonia. Strabon kuvasi saaren ympärysmitaksi 30 stadioninmittaa, ja laski sen ja Peloponnesoksen välisen salmen leveydeksi neljä stadioninmittaa.[3] Kalaureian kaupunkivaltion alue käsitti sekä Kalaureian että Sfairian saaret, eikä niillä ollut muita poliksia. Näin sen koko oli noin 31 neliökilometriä.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kalaureian saari on ollut asuttu viimeistään varhaisella helladisella kaudella.[2] Kreikkalaisessa mytologiassa saari kuului Poseidonille, ja tämän katsottiin saaneen sen Apollonilta vaihtokauppana Deloksesta.[3] Antikleideen mukaan saaren alkuperäinen nimi olisi ollut Eirene (Εἰρήνη, Eirēnē).[1] Strabon käytti saaresta ja kaupungista nimimuotoa Kalauria[5] ja muun muassa Apollonios Rhodoslainen muotoa Kalaureia.[6] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Kalaureatas (Καλαυρεάτας)[1] ja Kalaureitēs (Καλαυρείτης).[3]
Antiikin aikana Kalaureia oli alun perin itsenäinen. Sen korkeimmasta virkamiehestä käytettiin nimitystä tamias (ταμίας). Noin 500-luvun eaa. lopulla kaupunki tuli Troizenin vallan alle, ja tätä kesti 300-luvun eaa. lopulle saakka. Timotheos käytti Kalaureiaa laivaston tukikohtana vuonna 374 eaa. Kalaureian valtiomuoto oli mukana Aristoteleen koulukunnan kokoelmassa 158 kaupungin valtiomuodot osana Troizenin valtiomuodon kuvausta.[1][2][7]
Kaupunki tunnettiin ennen kaikkea Poseidonin temppelistään. Pyhäkköalue oli Kalaureian amfiktyoniliiton keskus. Liitto on syntynyt noin vuonna 700 eaa. ja säilyi olemassa hellenistiselle kaudelle saakka. Siihen kuului seitsemän kaupunkia, Aigina, Ateena, Epidauros, Hermione, Nauplia, Orkhomenos ja Prasiai, ja myöhemmin Argos Nauplian sijasta ja Sparta Prasiain sijasta.[1][3][8]
Richard Chandler oli ensimmäinen, joka tunnisti nykyisen Póroksen antiikin Kalaureiaksi.[2]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupungin paikalta on löydetty hellenistiselle kaudelle ajoittuvia muureja, samalle ajalle sijoittuva buleuterion sekä agora. Kaupungin satamasta johti tie Poseidonin temppelille propylonin kautta.[1][2]
Poseidon Kalaurokselle omistettu temppeli sijaitsi agoran lähellä. Pyhäkköalue on ollut olemassa viimeistään 700-luvun eaa. alkupuolella. Temppeli rakennettiin noin vuonna 520 eaa. Se edusti doorilaista tyyliä. Sen perustusten koko oli noin 14,4 × 27,5 metriä, ja siinä oli 6 × 12 pylvästä. Temppeli oli ympäröity peribolos-muurilla.[1][2][9]
Pyhäkköaluetta pidettiin turvapaikkana turvananojille. Puhuja Demosthenes haki sieltä turvaa Antipatroksen lähettiläiden ajaessa häntä takaa vuonna 332 eaa., ja teki siellä itsemurhan myrkyllä. Hänen hautansa oli nähtävillä pyhäkköalueella vielä Pausaniaan aikana. Kalaureian asukkaat pystyttivät hänen kunniakseen myös patsaan, ja kunnioittivat häntä uhrein.[2][3][8][10] Demostheneen muistomerkki on mahdollisesti pyöreä heroon, joka sijaitsi temppelin länsipuolella.[1]
Temppelin ja pyhäkköalueen lounaiskulmassa sijainneen propylonin välissä oli neljä stoaa eli pylväshallia, joista yksi rakennettiin noin vuonna 420 eaa. ja kolme muuta 300-luvulla eaa.[2] Niitä merkitään tutkimuksessa ja pyhäkköalueen kaavakuvissa kirjaimilla A–D, ja propylonia kirjaimella E.[9][11]
Ensimmäisen peloponnesolaissodan aikaan Attikaan perustettiin Poseidon Kalaureateen kultti. Tällöin Kalaureian temppelin kulttiesineitä saatettiin siirtää sinne.[1] Richard Chandler löysi temppelin rauniot vuonna 1765. Tämänkin jälkeenkin temppelin kiviä on viety pois ja käytetty uudelleen muihin rakennuksiin, joten siitä on jäljellä vain vähän.[3][9]
Buleuterion
Pyhäkköalueen lounaispuolella oli kaupungin buleuterionina toiminut stoa. Stoan (rakennus F) pituus oli noin 48,4 metriä, ja sen kummassakin päässä oli siipirakennukset, joiden leveys oli noin 8,2 metriä. Stoan julkisivussa oli 11 pylvästä, ja sisäpuolella kattoa tukemassa viisi joonialaista pylvästä, jotka jakoivat sen kahteen laivaan. Kummankin siipirakennuksen edessä oli eteishalli, jossa oli leveyssuunnassa neljä pylvästä ja sivuilla kaksi pylvästä. Takana oli kaksi huonetta stoan laivojen mukaisesti.[9][11] Rakennuksen edustalla olivat muun muassa Zeus Soterin ja Poseidonin patsaat.[9]
Heroon
Buleuterionin lounaispuolella sijaitsi herooniksi kutsuttu neliömäinen rakennus (rakennus G). Sen koko oli noin 21 × 21 metriä.[9] Sen keskellä oli piha, jonka ympärillä oli useita huoneita, muun muassa andron. Pohjois- ja etelänpuoleiset huoneet olivat koko sivun pituiset.[11] Rakennusta on ehdotettu Asklepieioniksi eli Asklepioksen pyhäköksi ja Demosthenelle omistetuksi herooniksi,[1][11] tai Kalaureian amfiktyoniliiton kokoontumispaikaksi.[2]
Muut rakennukset
Sfairian eli Hieran saarella sijaitsi Athene Apaturialle omistettu temppeli.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”360 Kalaureia”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
- ↑ a b c d e f g h i j Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”KALAURIA (Poros）”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i Smith, William: ”Calaureia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Kalaureia Ins. Pleiades. Viitattu 1.6.2020.
- ↑ Strabon: Geografika 8.6.14.
- ↑ Apollonios Rhodoslainen: Argonautika 3.1243.
- ↑ Herodotos: Historiateos 3.59.
- ↑ a b Strabon: Geografika 8.374; Pausanias: Kreikan kuvaus 2.33.
- ↑ a b c d e f Mälkiä, Reijo: Antiikin Kreikan temppelirakennus, esimerkkinä Poseidonin temppeli Poroksella 2012. Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. Viitattu 3.2.2021.
- ↑ Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Demosthenes 29; Lukianos: Demostheneen ylistys (Demosthenis Encomium) 28.
- ↑ a b c d Site Plans and Explanations for the Sanctuary of Poseidon at Poros/Kalauria Classical Backpacking in Greece. Viitattu 3.2.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kalaureia Wikimedia Commonsissa
