Tunneäly
Tunneäly on kykyä tunnistaa ja tarkkailla omia ja toisten tunteita, ja käyttää tätä tietoa ajattelun apuna. Jotkin määritelmät sisällyttävät tunneälyyn myös tiettyjä persoonallisuuden piirteitä.
Tunneälyn (engl. emotional intelligence) mainitsivat psykologian kirjallisuudessa ensi kertaa Salovey ja Meyer vuonna 1990. He määrittelivät tunneälyn kyvyksi tarkkailla omia ja toisten tunteita, havaita tunteiden erot, ja käyttää tätä tietoa oman ajattelun ja toiminnan ohjaamiseen. Laajempaan tietoisuuteen termi tuli vuonna 1995 Daniel Golemanin kirjan Tunneäly myötä. Media alkoi Golemania myötäillen väittää tunneälyn olevan jopa tärkeämpää kuin ”analyyttinen älykkyys”, jota kuvataan älykkyysosamäärällä, ja ennustavan menestystä sitä paremmin. Tunneälystä tuli sen jälkeen yhteisnimitys monenlaisille ihmissuhdetaidoille, kyvyille ja persoonallisuuspiirteille. Tunneälystä on sittemmin kirjoitettu lukemattomia kirjoja ja järjestetty valmennuskursseja, ja jotkin yliopistot kouluttavat henkilökuntaansa ja opiskelijoitaan tunneälyssä.[1]
Tunneälyn määritelmät vaihtelevat, mutta jotkut jakavat määritelmät kahteen ryhmään. Kykymalleissa tunneäly määritellään konstruktioksi, joka liittyy muihin älykkyyksiin, ja joka koostuu joukosta henkisiä kykyjä. Sekamalleissa tunneäly nähdään standardien persoonallisuuspiirteiden ja tiettyjen kykyjen sekoituksena. Nämä määritelmät määrittelevät hiukan eri asioita, ja on mielipidekysymys, kumpaa niistä pitäisi kutsua tunneälyksi.[1]
Tunneälyn kykymallien (engl. ability model) nykymuodon mukaan tunneälyyn kuuluu neljä läheistä kykyä: tunteiden havaitseminen, tunteiden käyttäminen ajattelun apuna, tunteiden ymmärtäminen ja tunteiden sääntely. (Mayer & Salevey 1997). Kukin näistä neljästä alueesta koostuu useista toisiinsa liittyvistä kyvyistä, jotka ihminen oppii kehityksensä aikana. Tällaista tunneälyä mittaamaan on kehitetty Mayer-Salovey-Caruso Emotional Intelligence Test (MSCEIT) -testi, jossa on 141 kohtaa.[1]
Tunneälyn sekamallissa (engl. mixed model) tunneälyn käsitettä on laajennettu tunteiden ja ajattelun yhteydestä ihmisen piirteisiin ja ominaisuuksiin. Malleja kutsutaan sekamalleiksi, koska niihin sisältyy molempia edellä mainittuja alueita. Jälkimmäisestä ryhmästä näissä malleissa voi olla esimerkiksi optimismi, minäkuva, impulssikontrolli, sopeutuvaisuus, itsevarmuus ja itsetunto. Tällaista tunneälyä mittaamaan on kehitetty muun muassa Emotional Quotient Inventory (EQ-i) 2.0 -testi, jossa on 133 osaa, ja Trait Emotional Intelligence Questionnaire (TEIQue) -testi, jossa on 144 osaa.[1]
Ihmisen MSCEIT-testitulosten on havaittu korreloivan hänen menestyksensä kanssa niin sosiaalisessa, akateemisessa kuin työelämässäkin sekä mielenterveydessä. Sitä ei tiedetä, kuinka mukautuvaa tunneäly on aikuisilla, mutta joissakin tutkimuksissa on saatu näyttöä koehenkilöiden kehittymisessä joillain tunneälyn alueilla harjoituksen myötä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Goleman, Daniel: Tunneäly : lahjakkuuden koko kuva. (Suomentanut Jaakko Kankaanpää) Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-14457-X