Pioneer P-3 (X)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pioneer P-3
Organisaatio Nasa
Valmistaja TRW Inc. sekä Jet Propulsion Laboratory
Tehtävätyyppi kiertolaisluotain
Kohde Kuu
Laukaisu 26. marraskuuta 1959 klo 7.26 UTC
Cape Canaveral Air Force Station Launch Complex 14
Laukaisualus Atlas D
Tehtävän kesto 104 s
Massa 168,7 kg
Aiheesta muualla

Pioneer P-3 (myös Pioneer-X, Atlas Able 4, Able 4B sekä Able IVB) oli Nasan rahoittama ja operoima, Jet Propulsion Laboratoryn sekä TRW:n valmistama ja Yhdysvaltain ilmavoimien vuonna 1959 laukaisema Pioneer-ohjelman laukaisussa räjähtänyt avaruusluotain.

Laukaisu 26. marraskuuta 1959 Atlas D -kantoraketilla.

Pioneer P-3 laukaistiin Floridan Cape Canaveral Air Force Stationin laukaisualusta Launch Complex 14:sta 26. marraskuuta 1959 kello 7.26 UTC Atlas D -kantoraketilla.[1][2][3] Luotain oli ensimmäinen, joka laukaistiin Atlas D -kantoraketin ylemmän vaiheen kanssa, joka mahdollisti kantoraketin kuljettaa suuremman määrän hyötykuormaa, kuin raketin aiemmat versiot. 45 sekuntia laukaisusta raketin kolmannen vaiheen muovinen suojakuori alkoi irrota raketista, joka johti raketin kolmannen vaiheen, missä Pioneer P-3 sijaitsi, irtoamiseen ja räjähtämiseen. Komentokeskus menetti yhteyden rakettiin 104 sekunnin jälkeen laukaisusta.[2][3]

Luotaimen huippukorkeus Maasta oli 1 000 kilometriä.[4]

Onnettumuuden syy

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kantoraketin lasikuitusuojus oli pettänyt laukaisun jälkeisen liian suuren paine-eron vuoksi.[2]

Luotaimen tehtävät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nasan tavoitteena oli lähettää kattavavilla mittalaitteilla varustettu luotain Kuun kiertoradalle.[3]

Luotaimen suunniteltuja tehtäviä Kuun kiertoradalla olivat:[3]

Palloa muistuttava Pioneer P-3 oli metrin levyinen ja pituudeltaan 1,4 metriä. Luotaimen pohjaan oli asennettu Vernier-rakettimoottori. Luotaimen sivuilla oli kolme kooltaan 60x60 cm aurinkokennoa, jotka latasivat luotaimen akkuja. Luotaimen sisällä oli suuri pallomainen hydratsiinisäiliö, jonka päällä oli kaksi pienempää palloa muistuttavia typpisäiliöitä. Hydratsiinisäiliö tuotti polttoainetta Vernier-rakettimoottorille, joka tekisi kiertoradan korjausliikkeitä Kuun kiertoradalla. Typpisäiliö tuotti polttoainetta toiselle moottorille, joka hidastaisi luotaimen nopeutta sopivalle Kuun kiertoradalle. Raketin pohjassa oli kaksi UHF-dipoliantennia sekä pitkä VLF-antenni. Luotaimen yläosassa oli kaksi UHF-antennia.[3]

Pioneer P-3:n rakettimoottori. Keskellä on suurikokoinen pallomainen hydratsiinisäiliö, jonka yläpuolella ovat pallomaiset pienemmät typpisäiliöt.

Tutkimuslaitteisto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tutkimuslaite[2]
Suurenergiasäteilymittari
Ionisaatiokammio
Geiger–Müller-putki
Matalaenerginen säteilytutka
Kaksi magnetometriä
Kuvanlukija
Mikrometeoridihavaitsin
Radiovastaanotin
Toisiotutkavastain
Videokamera
  1. Pioneer P 3 | NASA | Atlas-D | Cape Canaveral impulso.space. Viitattu 3.2.2025.
  2. a b c d Able 4B (Pioneer P-3) - NASA Science science.nasa.gov. 14.11.2017. Viitattu 3.2.2025. (englanniksi)
  3. a b c d e NSSDCA – Pioneer P-3 nssdc.gsfc.nasa.gov. Viitattu 3.2.2025. (englanniksi)
  4. Pioneer P 3 www.astronautix.com. Viitattu 3.2.2025.