Pietarhovin Suuri palatsi
Pietarhovin Suuri palatsi on Pietarhovin palatsien ja Alapuiston ja Yläpuutarha puistokokonaisuuden keskeinen barokkityylinen rakennus. Aluksi melko vaatimattoman palatsin rakennustyöt aloitettiin vuosina 1714–1725. Siitä tuli kaksikerroksinen kartano ns. pietarin barokkia (engl. Petrine Baroque) edustava rakennus, jonka suunnitteluun Pietari Suuri osallistui arkkitehtien Johann Braunstein, Jean-Baptiste Le Blond ja Nicolo Michetti kanssa.[2][3] Vuonna 1732 arkkitehti Mihail Zemtsov suunnitelmien mukaan palatsia laajennettiin kahdella gallerialla.[3]
Rakennusta uudistettiin myöhäisbarokkityyliseksi vuosina 1747–1752 perusteellisesti Pietarin tyttärelle, keisarinna Elisabetille arkkitehti Francesco Bartolomeo Rastrellin suunnitelmien mukaan. Myöhemmissä entisöinneissä Rastrellin suunnittelema ulkoasu on säilytetty.[4]
Julkisivun pituus merelle päin on 268 metriä.[3] Kapeasta keskirakennuksesta lähtee kaksi yksikerroksista galleriaa, jotka päättyvät lännessä Rastrellin vuosina 1747–1751 suunnittelemiin valkoisiin kullatuilla kupoleilla katettuihin Vaakunapaviljonkiin ja idässä Kirkkopaviljonkiin.[2]
Rastrellin suunnitelma on barokin viimeiseltä vuosikymmeneltä, jolloin uusklassismi teki jo tuloaan, ja palatsi on ulkopuolelta varsin maltillisesti koristeltu.[5]
Interiöörit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sisätiloista, joita suunnittelivat myös arkkitehdit Andrei Vasiljevitš Kvasov ja Savva Tševakinski sen sijaan ei puutu loistoa tai ylellisyyttä. Katariina II Suuren aikana sisätiloja suunnittelivat arkkitehdit Juri Felten ja Jean-Baptiste Vallin de la Mothe.[5]
Chesme-salia koristaa arkkitehti Juri Feltenin suunnitelmien mukaisesti kaksitoista suurta maalausta Çeşmen kaupungin lähellä käydystä voittosasta meritaistelusta, Venäjän ja Turkin sodassa 1768-1774.[5] Ne maalasi vuosina 1771–1773 saksalainen taiteilija Jacob Filipp Hackert.
Itäinen ja läntinen Kiinalainen kabinetti sisustettiin arkkitehti Jean-Baptiste Vallin de la Mothe suunnitelmien mukaisesti vuosina 1766–1769 Kiinasta tuotujen koriste-esineiden esittelemistä varten. Seinät koristeltiin venäläisten käsityöläisten tekemillä jäljitelmillä itämaisista kuvioinneista ja kelta- ja mustalakka tekniikalla tehdyillä kiinalaisaiheisilla maalauksilla. Läntinen kiinalainen kabinetti on sävyiltään syvän puna-vihreä ja siellä on esillä posliinisia teeastiastoja.[5] Toinen palatsin keskellä oleva huone on nimeltään Muotokuvasali.[5]
Rastrellin suunnittelema pääportaikko on koristeltu Auroraa ja Geniusta kuvaavilla freskoilla sekä kullatuilla patsailla. Juhlasali on koristeltu runsailla kultauksilla sekä kattofreskolla. Juri Feltenin suunnittelemassa valkoisella ja turkoosilla sisustetussa valtaistuinsalissa on taidokas parkettilattia. Keisarillisen huoneiston salongissa on vaikutteita chinoiserie koristelusta ja seinillä on silkistä kudottuja seinävaatteita.[5]
Itäsiipeä korotettiin yhdellä kerroksella ja sinne sisustettiin vuoden 1846 jälkeen arkkitehti Andrei Stackenscneiderin suunnitelmien mukaan kahdeksan huonetta uusrokokootyyliseksi Nikolai I:n tyttärelle suuriruhtinatar Olga Nikolajevnalle tämän avioiduttua Württembergin prinssi Karlin kanssa.[3] Pietari Suuren tammella paneloitun yksinkertaisen työhuoneen viereinen kruunuhuone toimi keisarin makuuhuoneena.[5]
1900-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksalaismiehityksen ensimmäisinä päivinä syyskuussa 1941 palatsissa syttyi tulipalo, joka tuhosi sisätilat kokonaan. Vuonna 1944, kun saksalaiset joukot lähtivät Pietarhovista, palatsin keskiosa räjäytettiin. Kahdeksan vuotta myöhemmin kunnostustöiden aikana palatsin julkisivu kunnostettiin, ja vuonna 1964 ensimmäiset salit avattiin kävijöille.[3]
Kuvagalleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Pietari Suuren tammi-työhuone -
Kruunuhuone -
Pääportaikko, arkkitehti Francesco Bartolomeo Rastrelli 1747–1752 -
Vastaanottosali -
Buduaari -
Keisarinna Katariina II:n työhuone -
Muotokuvasali -
Valkoinen ruokasali -
Chesme-sali -
Juhlasali -
Valtaistuinsali
.jpg)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Royal Church Museum The Peterhof State Museum-Reserve. Arkistoitu 15.5.2024. Viitattu 3.2.2025. (englanniksi)
- ↑ a b Grand Palace, Peterhof, St. Petersburg www.saint-petersburg.com. Viitattu 30.1.2025.
- ↑ a b c d e Grand Peterhof Palace The Peterhof State Museum-Reserve. Arkistoitu 15.5.2024. Viitattu 30.1.2025. (englanniksi)
- ↑ Kaurinkoski, Kaarina: Pietarin palatsit, s. 90. Vantaa: Moreeni, 2011. ISBN 978-952-254-053-9
- ↑ a b c d e f g Grand palace. Saint Petersburg Org.
Aiheesta lisää
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pietarhovin palatsikokonaisuuden virallinen kotisivu (englanniksi)
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pietarhovin Suuri palatsi Wikimedia Commonsissa
