Pete Carroll
 |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: huikea, siivitti eli runoilua hillittävä |
Peter Clay "Pete" Carroll (s. 15. syyskuuta 1951 San Francisco, Kalifornia) on yhdysvaltalainen amerikkalaisen jalkapallon valmentaja, joka toimi NFL:n Seattle Seahawksin päävalmentajana kausina 2010-2023. Joukkue ylsi helmikuussa 2014 seurahistorian ensimmäiseen Super Bowl -mestaruuteen.[1] Aikaisemmin Carroll oli tunnettu eritoten menestyksestään yliopistotasolla. Hän toimi Etelä-Kalifornian yliopiston päävalmentajana vuosina 2001–2009.[2] Carroll on Jimmy Johnsonin ja Barry Switzerin ohella ainoa amerikkalaisen jalkapallon valmentaja, joka on voittanut sekä NFL:n mestaruuden että yliopistomestaruuden.[3]
Apuvalmentajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pete Carroll varttui Kaliforniassa ja valmistui Pacific-yliopistosta. Hänen pelasi yliopiston joukkueessa kulmapuolustajana ja peliuran jälkeen jatkoi apuvalmentajana. Carroll valmensi useassa eri yliopistossa, kunnes vuonna 1984 NFL:n Buffalo Bills palkkasi hänet kulmapuolustajien valmentajaksi.[2]
New York Jets
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1990 Carroll siirtyi New York Jetsin puolustuksen koordinaattoriksi. Kauden 1993 päätteeksi päävalmentaja Bruce Coslet sai potkut, ja Carroll ylennettiin päävalmentajaksi. Joukkue aloitti kauden 1994 kahdella voitolla, mutta kausi päättyi viiteen peräkkäiseen tappioon. Carroll sai potkut yhden kauden jälkeen.[4]
New England Patriots
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kausina 1995–1996 Carroll toimi San Francisco 49ersin puolustuksen koordinaattorina. Vuonna 1997 hän seurasi Bill Parcellsia New England Patriotsin päävalmentajana. Carrollin johdolla joukkue selvisi kahdesti pudotuspeleihin, mutta kolmannen kauden loppu sujui kehnosti, eikä joukkue päässyt pudotuspeleihin. New England irtisanoi Carrollin ja palkkasi tilalle Bill Belichickin.[4]
USC
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saatuaan potkut New Englandista Carroll piti valmentamisesta välivuoden. Vuonna 2001 Etelä-Kalifornian yliopisto (USC) palkkasi hänet päävalmentajakseen. Carroll käänsi perinteisen USC:n suunnan. Kausilla 2003 ja 2004 joukkue voitti yliopistomestaruuden. Joukkue voitti ennenäkemättömät 34 peliä peräkkäin. Carrollin vuosien pelaajista 53 valittiin NFL:n valintatilaisuudessa, 14 heistä 1. kierroksella.[2]
Seattle Seahawks
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2010 Carroll siirtyi Seattle Seahawksin päävalmentajaksi. Ensimmäin kausi toi heti pudotuspelipaikan, vaikka joukkue hävisi enemmän pelejä kuin voitti. Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella kaatui puolustava mestari New Orleans Saints, mutta toisella kierroksella Chicago Bears osoittautui paremmaksi. Kaudella 2011 joukkue jäi pudotuspelien ulkopuolelle.[2]
Kaudelle 2012 joukkue uudisti pelinrakentajaosastoaan. Vapaa pelaaja Matt Flynn palkattiin Green Bay Packersista ja joukkue varasi NFL:n varaustilaisuuden kolmannella kierroksella Russell Wilsonin Wisconsinin yliopistosta. Wilson otti ykköspelinrakentajan paikan ja Seahawks voitti 11 ottelua selviten pudotuspeleihin. Carroll ja toimitusjohtaja John Schneider ovat uudistaneet joukkuetta ajaen sisään nuoria pelaajia. He ovat löytäneet hyviä pelaajia myös varaustilaisuuden myöhemmillä kierroksilla, kuten tukimies K. J. Wrightin, kulmapuolustaja Richard Shermanin ja takapuolustaja Kam Chancellorin.[2]
Kaudella 2013 joukkueen nousukiito jatkui. Puolustuspelaajat Cliff Avril ja Michael Bennett liittyivät joukkueeseen kauden mittaisilla sopimuksilla.[5] Lisäksi laitahyökkääjä Percy Harvin hankittiin isossa kaupassa Minnesota Vikingsista.[6] Vaikka Harvin missasi ison osan kaudesta loukkaantumisten takia voitti Seahawks divisioonansa ja pääsi pudotuspeleihin konferenssin ykköspaikalta. Joukkueen menestys perustui erityisetn aggressiiviseen puolustuspeliin. Menestys jatkui pudotuspeleissä ja kausi huipentui Super Bowliin, jossa vastaan asettui Denver Broncos legendaarisen pelinrakentajansa Peyton Manningin johtamana.[7] Seahawks hallitsi Super Bowlin pelitapahtumia, kun tiukka puolustuspeli siivitti joukkueen voittoon lukemin 43–8.[1]
Menestys jatkui myös seuraavalla kaudella, vaikka joukkue menetti useita avauskokoonpanon pelaajia. Seahawks voitti divisioonansa toisen kerran peräkkäin ja kaatoi konferenssifinaaleissa Green Bay Packersin jatkoajalla, vaikka oli vielä alle 4 minuuttia ennen loppua tappiolla lukemin 19-7.[8][9] Super Bowlissa New England Patriotsia vastaan joukkueella oli vielä viimeisellä minuutilla mahdollisuudet siirtyä johtoasemaan, mutta syötönkatko maalilinjalla varmisti Patriotsin voiton.[10]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Carrollilla ja hänen vaimollaan Glenalla on kolme lasta ja yksi lapsenlapsi.[2] A Better L.A. ja A Better Seattle ovat Carrolin perustamia hyväntekeväisyysjärjestöjä, jotka tähtäävät väkivallan vähentämiseen näissä kaupungeissa.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pete Carroll, Yogi Roth, and Kristoffer A. Garin, Win Forever: Live, Work, and Play Like a Champion.
- Steve Bisheff, Always Compete: An Inside Look at Pete Carroll and the USC Football Juggernaut.
- David Wharton and Gary Klein, Conquest: Pete Carroll And The Trojans' Climb To The Top Of The College Football Mountain.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b [1] ESPN: Seattle Seahawks vs. Denver Broncos Recap. Viitattu 3.2.2014.
- ↑ a b c d e f [2] (Arkistoitu – Internet Archive) Seattle Seahawks: Pete Carroll. Viitattu 6.1.2013.
- ↑ [3] ESPN: Seahawks bring back memories. Viitattu 3.2.2014.
- ↑ a b [4] Spirit of Carroll Also Haunting Him. Los Angeles Times 16.12.2000. Viitattu 6.1.2013.
- ↑ [5] CBS Sports: 2013 NFL season preview: Seattle Seahawks. Viitattu 3.2.2014.
- ↑ [6] ESPN: Percy Harvin is worth every dollar. Viitattu 3.2.2014.
- ↑ [7] ESPN: Seahawks-Broncos Preview. Viitattu 3.2.2014.
- ↑ [8] (Arkistoitu – Internet Archive) NBC Sports: Super Bowl Preview: Patriots vs. Seahawks. Viitattu 2.2.2015.
- ↑ [9] New York Times: Seahawks Rally Past Packers in Overtime to Return to Super Bowl. Viitattu 2.2.2015.
- ↑ [10] NFL.com: Butler's late INT lifts Patriots to fourth Super Bowl titlel. Viitattu 2.2.2015.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Edeltäjä: Jim L. Mora |
Seattle Seahawksin päävalmentaja 2010–2023 |
Seuraaja: Mike MacDonald |
| Edeltäjä: Paul Hackett |
USC Trojansin päävalmentaja 2001–2009 |
Seuraaja: Lane Kiffin |
| Edeltäjä: Bill Parcells |
New England Patriotsin päävalmentaja 1997–1999 |
Seuraaja: Bill Belichick |
| Edeltäjä: Bruce Coslet |
New York Jetsin päävalmentaja 1994 |
Seuraaja: Rich Kotite |
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
