Pello

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Pellon kunta)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pello

vaakuna

sijainti

Sijainti 66°46′30″N, 023°57′55″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Torniolaakson seutukunta
Kuntanumero 854
Hallinnollinen keskus Turtola (–1949)
Pellon kirkonkylä (1949–)
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 1 863,72 km²
52:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 1 737,73 km²
– sisävesi 125,99 km²
Väkiluku 3 203
209:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 1,84 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 9,3 %
– 15–64-v. 49,7 %
– yli 64-v. 41,0 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 97,1 %
– ruotsinkielisiä 0,7 %
– muut 2,2 %
Kunnallisvero 9,00 %
126:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Katja Jaako-Körkkö[6]
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kesk.
 • Vas.
 • Kok.
 • PS
 • SDP
7
4
2
2
2
www.pello.fi

Pello (vuoteen 1949 Turtola[8][9]) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan länsiosassa Tornionlaaksossa. Pello on myös kylä Suomen ja Ruotsin rajalla, Tornionjoen molemmin puolin. Suomen-puoleinen osa on Pellon kunnan keskustaajama, Ruotsin-puoleinen osa kuuluu Övertorneån kuntaan. Kunnassa asuu 3 203 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 863,72 km2, josta 125,99 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 1,84 asukasta/km2. Naapurikuntia ovat Suomen puolella Kolari, Ylitornio ja Rovaniemi sekä Ruotsin puolella Övertorneå ja Pajala.

Pellon kunnanraja.

Pohjoinen napapiiri kulkee kunnan eteläosan halki, Juoksengin kylän kohdalla.

Tornionjoki on tärkeä osa Pelloa.

Nykyisen Pellon kunnan alueella on syntynyt kaksi Suomen pääministeriä: Kaarlo Castrén sekä Paavo Lipponen; tosin kummankin syntymäkunta oli nimeltään Turtola, jona Pello tunnettiin vuoteen 1949 asti.

Luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Miekojärvi on Suomen 76. suurin järvi.

Pellossa on kaikkiaan 162 järveä.[10] Niistä Miekojärvi on sekä Pellon että Länsi-Lapin suurin järvi, ja Suomen 76. suurin järvi.[11] Pellojärvi on yksi Suomen tunnetuimmista muuttolintujen pysähdyspaikoista.[12]

Ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pellon ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −8,5 −7,5 −1,6 4,7 12,0 17,4 20,4 17,5 11,4 3,9 −3,1 −7,0 ka. 5
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −18,0 −17,4 −12,3 −5,4 1,5 7,4 10,3 7,9 3,0 −2,2 −9,8 −15,6 ka. −4,2
Sademäärä (mm) 36 28 31 25 34 48 74 65 45 43 41 32 Σ 502
Sadepäivät (d) 18 17 16 11 13 13 15 15 15 17 19 18 Σ 187
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−8,5
−18,0
−7,5
−17,4
−1,6
−12,3
4,7
−5,4
12,0
1,5
17,4
7,4
20,4
10,3
17,5
7,9
11,4
3,0
3,9
−2,2
−3,1
−9,8
−7,0
−15,6
S
a
d
a
n
t
a 		36
28
31
25
34
48
74
65
45
43
41
32


Kunnan talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pello on kärsinyt voimakkaasta muuttotappiosta 1980-luvulta lähtien, mikä on heijastunut myös kunnan talouteen. Kunnan asukasluku onkin pudonnut jo pienemmäksi kuin koskaan sotien jälkeen. Vuosina 1995–2007 Pellosta on kadonnut 171 valtion työpaikkaa, mikä on lukumäärällisesti 13:nneksi eniten (yhdessä kolmen muun kunnan kanssa) koko maassa tuona ajanjaksona. Asukaslukuun suhteutettuna sijoitus lienee suurempi.[13] Valtion työpaikkoja paikkakunnalla on ollut etenkin Telellä, Tielaitoksella, Tullilla sekä Rajavartiolaitoksella. Telen työpaikat vähenivät automaation myötä, Tullin ja Rajavartioston lopullisesti viimeistään Schengenin sopimuksen vuoksi. Vuonna 2008 Pellon kunta julistettiin kriisikunnaksi ja se joutui valtion erityistarkkailuun erityisen vaikean taloudellisen asemansa vuoksi. Kunta päätyi valtiovarainministeriön tarkkailulistalle kahden viimeisen vuoden tilinpäätöstietojen perusteella. Kriisikuntien nimeäminen perustuu kuntauudistuksesta annettuun puitelakiin. Kunta on kohentanut talouttaan vuoteen 2010 mennessä eikä täytä enää kriisikunnan määritelmää.[14] Tällä hetkellä kunta ei ole minkään yhden suuren työllistäjän varassa, vaan suurin työnantaja on kunta itse. Paikkakunnalla on paljon pieniä ja keskisuuria teollisuusyrityksiä, kuten Pantsarin Saha, muovijalosteiden valmistaja PelloPlast, alumiinikennolevyjen valmistaja Potma, Pellopuun hirsitehdas, ravintolaviihdepalvelu Feelment, sekä useita metsäkone- ja kuljetusliikkeitä. Pellon sijainti Norjaan menevän valtaväylän varressa onkin luonut hyvät edellytykset logistiikka-alan yrityksille.

Kulttuuri ja perinteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tornionlaaksolaiselle kulttuurille on tuonut oman värinsä sen kukoistaminen kahden valtion alueella. Haminan rauhassa vuonna 1809 kyliä jakamaan tullut valtakunnanraja ei onnistunut erottamaan perheitä, kieliä eikä yhteiseloa. On hyvinkin tavallista, että jopa aviopuoliso haetaan naapurista, eli Ruotsista. Tätä kutsutaan poikkinainniksi (poikki = yli; rajan yli avioitumista). Joka kesä Pellossa järjestetäänkin poikkinaintirajahäät-kyläjuhla, jossa juhlitaan yhden suomalais-ruotsalaisen parin häitä. Tämä juhlaperinne on aloitettu vuonna 1982. Vuodesta 2007 lähtien kyseistä poikkinaintirajahäät-kyläjuhlaa ei ole järjestetty sellaisenaan, vaan se on järjestetty pienempimuotoisena poikkinainti-kyläjuhlana. Syynä on ollut yleisön kiinnostuksen loppuminen kyseistä tapahtumaa kohtaan, kuin myös poikkinaintihääparin löytäminen.

Sotien jälkeen rakennus- ja elintarvikkeiden säännöstelyn aikaan jokilaaksossa kukoisti joppaus. Joppaaminen tarkoittaa salakuljetusta, tässä tapauksessa nimenomaan Ruotsista Suomeen. Osin joppauksen ja osin laillisen maahantuonnin ansiosta rakennustarvikkeita oli länsirajalla muuta Lappia paremmin saatavilla ja Tornionlaakso jälleenrakennettiin muuta maakuntaa nopeammin. Joppareiden ja tullimiesten (tullihurttien) selkkauksista on monenlaista tarinaa. Näiden innoittamina vuonna 2004 esitettiinkin ensi kertaa Kaj Chydeniuksen säveltämä ja Bengt Pohjasen kirjoittama Joppausooppera. Rooleissa oli muiden muassa Kai Hyttinen.

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1975 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2023 tilanteen mukainen.

Pellon väestönkehitys 1975–2020
Vuosi Asukkaita
1975
  
 5 760
1980
  
 5 624
1985
  
 5 855
1990
  
 5 665
1995
  
 5 420
2000
  
 4 830
2005
  
 4 477
2010
  
 3 980
2015
  
 3 623
2020
  
 3 304
Lähde: Tilastokeskus.[15]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2022 lopussa Pellossa oli 3 262 asukasta, joista 1 735 asui taajamassa, 1 498 haja-asutusalueilla ja 29:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pellon taajama-aste on 53,7 %.[16] Kunnassa on vain yksi taajama, Pellon kirkonkylä.[17]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pellon kunnanvaltuustossa on 17 jäsentä. Kaudella 2021–2025 keskustalla on seitsemän valtuutettua, vasemmistoliitolla neljä sekä kokoomuksella, perussuomalaisilla ja SDP:llä kaksi valtuutettua.[7] Valtuuston puheenjohtajana toimii Antti Mäkituomas (kesk.). Kunnanhallituksessa on seitsemän jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii Tarmo Uusitalo (kesk.).[18]

Pellon kunnanjohtaja on Katja Jaako-Körkkö.[6] Hänet valittiin tehtävään maaliskuussa 2023.[19] Jaako-Körkön edeltäjä oli Eero Ylitalo, joka valittiin kunnanjohtajaksi tammikuussa 2018.[20]

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pellon kirkonkylä sijaitsee kunnan länsirajalla, Tornionjoen varressa, kutakuinkin kunnan puolivälissä. Pellon kylät sijaitsevat kuntakeskuksesta kolmeen pääsuuntaan, etelään, itään ja pohjoiseen. Etelään (eli Tornion suuntaan) vievän valtatien 21 varressa sijaitsevat Turtolan ja Juoksengin kylät. Entinen kuntakeskus Turtola on Pellon jälkeen kunnan toiseksi suurin kylä, ja siellä sijaitsee myös seurakunnan toinen kirkko. Juoksenki sijaitsee pohjoisella napapiirillä ja on Pellon kunnan eteläisin kylä. Sen kupeessa on myös pieni Ratasjärven kylä, joka usein mielletään osaksi Juoksenkia. Turtolan ja Pellon välillä sijaitsevat myös pienemmät Lehmivaaran ja Mämmilän kylät.

Itään (eli Rovaniemen suuntaan kantatietä 83) mentäessä on kaksi kyläkeskittymää. Ensimmäinen on ns. Meltauksentien kylät Saukkoriipi, Konttajärvi, Ruuhijärvi sekä Rattosjärvi, jotka sijaitsevat Saukkoriipillä Rovaniementiestä Meltaukseen haarautuvan kantatien 935 varrella. Toisen kyläkeskittymän muodostavat Lankojärven, Sirkkakosken (Sirkan), Alposjärven ja Lampsijärven kylät Lankojärven ja Miekojärven tuntumassa. Aivan kunnan itäisellä rajalla Raanujärven rannalla on Ylipään kylä.

Kuntakeskuksesta pohjoiseen (eli Kolarin suuntaan) sijaitsevat kylät jakautuvat kahden tien varrelle. Päätie, valtatie 21 pohjoisen suuntaan on nimeltään Kolarintie, josta haarautuu Tornionjoen vartta seuraileva Väylänvarrentie kuuden kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Kolarintien varrella sijaitsee Orajärven kylä. Väylänvarrentien varrella sijaitsevat Lempeän, Naamijoen ja Jarhoisen kylät. Naamijoelta Orajärvelle johtavan paikallistien varrella on pieni Orangin kylä.

Pellon lukio sekä peruskoulu (yläkoulu ja alakoulu) ja päiväkoti sijaitsevat kirkonkylän koulukeskuksessa. Ahjolan teollisuusalueella on Ammattiopisto Lappian Pellon toimipiste. Kyläkouluja (peruskoulun luokat 1–6) toimi aikaisemmin Turtolassa ja Lankojärvellä. Viimeinen kyläkoulu, Lankojärven kyläkoulu, suljettiin vuonna 2017. Turtolan koulu suljettiin hieman ennen tätä. Enimmillään kyläkouluja on ollut lähes joka kylässä, jopa 16 koulua yhtä aikaa.

Uskonnolliset yhteisöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pellossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[21]

Seurakunnan nimenmuutos tapahtui vasta vuonna 1975, 26 vuotta kunnan nimenmuutoksen jälkeen.

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii rauhansanalaisuus, jolla on siellä paikallisyhdistys Pellon Rauhan Sana[22] sekä vanhoillislestadiolaisuus, jonka Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys järjestää toimintaa paikkakunnalla[23]. Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Pellon helluntaiseurakunta[24]. Lisäksi Pellossa on Jehovan Todistajien seurakunta. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pellon alueella toimii Pohjois-Suomen ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva Lapin ortodoksinen kappeliseurakunta.[25]

Elinkeinot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2021 Pellon työpaikoista 68,2 % oli palveluissa, 18,0 % jalostuksessa ja 10,7 % alkutuotannossa.[26] Vuonna 2022 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Tornionlaakson Sähkö Oy, Pelloplast Oy ja TLS Verkko Oy.[27]

Liikenneyhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnan läpi Tornionjoen vartta ja siten kunnan länsirajaa myötäillen kulkee valtatie 21 Torniosta Kilpisjärven kautta Norjaan. Kirkonkylältä alkaa poikittaisyhteys kantatie 83 Sinetän kautta Rovaniemelle. Pellon halki kulkee myös Tornio–Kolari-rautatie, ja VR:n henkilöliikenteen Kolarin yöjunat pysähtyvät Pellon rautatieasemalla. Junia kulkee tammi-huhtikuussa sekä kesä-joulukuussa ja vuoroväli vaihtelee kahdesta junasta viikossa kahteen junaan päivässä matkailusesongin mukaan.

Pellosta on suoria linja-autoyhteyksiä Rovaniemelle sekä jokivartta pohjoiseen Kolariin ja Muonioon sekä etelään Tornion ja Kemin kautta aina Ouluun asti. Ruotsin puolella Ruotsin Pellon kylän kautta kulkevat Haaparannan ja Pajalan väliset linja-autot.

Lähin lentoasema Suomen puolella on Rovaniemen lentoasema, Ruotsin puolella Pajala-Ylläksen lentoasema. Myös Kemi-Tornion kenttä on kohtuullisen ajomatkan päässä.

Pellossa on rajanylityspaikka Tornionjoen yli Ruotsiin. Seututiellä 937 sijaitseva silta on valmistunut vuonna 1972. Talvisin rakennetaan usein myös jäätiet rajan yli muun muassa Turtolaan ja Juoksenkiin.

Etäisyyksiä kirkonkylältä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naapurikuntiin:

Etelään:

Pohjoiseen:

Matkailukeskuksiin:

(Ylläsjärvi 100 km / Äkäslompolo 105 km)

Kuuluisia pellolaisia tai pellolaissyntyisiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen vuotta 1949 syntyneiden syntymäpaikkana on Turtola kunnan aiemman nimen mukaisesti.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ a b Kunnanjohtaja ja johtoryhmä Pellon kunta. Viitattu 8.2.2024.
  7. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Pello Oikeusministeriö. Viitattu 8.2.2024.
  8. ↑ Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 385. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
  9. ↑ Pello- Luontoihmiselle paljon nähtävää Naamisuvanto.net. Viitattu 23.9.2011.
  10. ↑ Pello Järviwiki. Viitattu 2.12.2020.
  11. ↑ Miekojärvi - Napapiirin Helmi Travel Pello - Lappi, Suomi. Viitattu 2.12.2020.
  12. ↑ Pello -luontoihmiselle paljon nähtävää www.naamisuvanto.net. Viitattu 2.12.2020.
  13. ↑ Taloussanomat "Hallitus veikin työt etelään" 17.9.2010. Taloussanomat. Viitattu 2.9.2011.
  14. ↑ Lapin Radio "Utsjoki Lapin ainoa kriisikunta" 5.8.2010. Yleisradio Oy. Viitattu 5.8.2010.[vanhentunut linkki]
  15. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2022 Tilastokeskus. Viitattu 30.3.2024.
  16. ↑ Taajama-aste alueittain, 2022 Tilastokeskus. Viitattu 30.3.2024.
  17. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain, 2022 Tilastokeskus. Viitattu 30.3.2024.
  18. ↑ Luottamushenkilöt ja toimielimet Pellon kunta. Viitattu 8.2.2024.
  19. ↑ Ylönen, Jorma: Pello valitsi Katja Jaako-Körkön yksimielisesti Kuntalehti. 20.3.2023. Viitattu 8.2.2024.
  20. ↑ Ylönen, Jorma: Eero Ylitalo palaa Pelloon - valtuusto valitsi lukemin 7–6 Kuntalehti. 29.1.2016. Viitattu 8.2.2024.
  21. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  22. ↑ Paikallisyhdistykset 2012. Web Archive: Lähetysyhdistys Rauhan Sana. Arkistoitu 17.6.2012. Viitattu 9.11.2022.
  23. ↑ Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys ry Luoteis-Lapin Rauhanyhdistys ry. Viitattu 26.6.2011.
  24. ↑ Pellon helluntaiseurakunta Pellon helluntaiseurakunta. Viitattu 26.6.2011.
  25. ↑ Mihin seurakuntaan kuulun? Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 30.3.2024.
  26. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2024.
  27. ↑ Neste kuusinkertaisti veronsa ja kiilasi listaykköseksi – katso tästä kuntasi suurin yhteisöveron maksaja ja koko Suomen kärki Yle Uutiset. 8.11.2023. Viitattu 9.2.2024.
  28. ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pello&oldid=22865826”