Pekka ja Pätkä puistotäteinä
| Pekka ja Pätkä puistotäteinä | |
|---|---|
 |
|
| Ohjaaja | Armand Lohikoski |
| Käsikirjoittaja | Reino Helismaa |
| Tuottaja | T. J. Särkkä |
| Säveltäjä | Toivo Kärki |
| Kuvaaja | Pentti Valkeala |
| Leikkaaja | Elmer Lahti |
| Lavastaja | Aarre Koivisto |
| Pääosat |
Esa Pakarinen Masa Niemi Siiri Angerkoski Risto Jussila |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Suomen Filmiteollisuus |
| Ensi-ilta | 4. maaliskuuta 1955 |
| Kesto | 64 min |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Edeltäjä | Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä |
| Seuraaja | Kiinni on ja pysyy eli Pekan ja Pätkän uusia seikkailuja |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Pekka ja Pätkä puistotäteinä on Armand Lohikosken ohjaama Puupää-elokuvasarjan neljäs elokuva vuodelta 1955.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pekka ja Pätkä etenevät tässäkin elokuvassa kommelluksesta toiseen. He kokeilevat useita töitä, ensin autonkorjaajana, sitten puutarhurina, maalarina, myymäläapulaisena, hengenpelastajana, ja mukaan mahtuu myös elokuvalle nimen antanut naiseksipukeutumiskohtaus, jossa he kokeilevat puistotädin ammattia.
Mikään ei ota luonnistuakseen, sillä esimerkiksi levykaupan kuormaa purkaessaan he onnistuvat rikkomaan 1 500 kappaleen erän ”Karvarin Kalle” -nimistä rillumareiäänilevyä. Liikkeessä asioiva korkeakulttuuria harrastava merineuvos lupaa ostaa koko erän kiitokseksi inhoamansa roskaviihteen hävittämisestä.
Puistotädit tutustuvat Otto-poikaan, jonka juoppo holhooja on hylännyt oman onnensa varaan. Poika kertoo heille äitinsä kuolleen ja isänsä olevan merillä. Isä on kuitenkin palannut meriltä ja etsii poikaansa sosiaalivirkailijan avulla. Etsintöjen aikana merimies ja virkailija rakastuvat toisiinsa, ja isä ja poika löytävät toisensa.
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Esa Pakarinen | … | Pekka Puupää |
| Masa Niemi | … | Pätkä |
| Siiri Angerkoski | … | Justiina Puupää |
| Risto Jussila | … | Otto |
| Eila Peitsalo | … | sihteeri Anna-Liisa Raikas |
| Olavi Virta | … | perämies Antti Markkanen |
| Litja Ilmari | … | Selma, ruokalan emäntä |
| Varma Lahtinen | … | matkustajakodin emäntä |
| Helmi Lehosti | … | torimyyjä |
| Irja Rannikko | … | Sylvi, alamaailman nainen |
| Kerttu Salmi | … | Kyllikki Södergran |
| Paavo Hukkinen | … | kuuluttaja |
| Armas Jokio | … | talonmies Pikkarainen |
| Einari Ketola | … | mies Sylvin asunnossa |
| Artturi Laakso | … | luottamusmies Johansson |
| Aarne Laine | … | merenkulkuneuvos |
| Nestori Lampi | … | lihava herra |
| Heimo Lepistö | … | toimistopäällikkö Äyliö |
| Veikko Linna | … | hovioikeudenneuvos Rupula |
| Uuno Montonen | … | hieno herra |
| Jalmari Parikka | … | maalarimestari |
| Vilho Ruuskanen | … | konstaapeli |
| Heikki Savolainen | … | osastopäällikkö |
| Erkki Uotila | … | ylipuutarhuri |
| Anton Soini | … | mies hökkelissä |
| Hannes Veivo | … | hamppari |
| Kauko Kokkonen | … | autokorjaamon omistaja |
| Thure Bahne | … | autoileva johtaja |
| Kaarina Henrikson | … | jäätelönmyyjä |
| Arvo Kuusla | … | poliisi |
| Usko Kantola | … | laivamies |
| Leena Grönroos | … | tyttöjä uimalassa |
| Anu Kilpiö | … | tyttöjä uimalassa |
| Mirja Heinonen | … | uimari |
| Pauli Granfelt | … | viulisti |
| Leo Torkko | … | autonkuljettaja |
| Inga Laure | … | toimistonhoitaja puistossa |
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tässä elokuvassa Puupää-sarjaan tulee uusi hahmo, talonmies Pikkarainen[1], jota esittää Armas Jokio. Pikkarainen oli tosin elokuvan Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä käsikirjoituksessa, mutta osuutta ei kuitenkaan kuvattu[2]. Jokio oli tätä ennen esittänyt pientä sivuosaa päivällisvieraana vuonna 1953 valmistuneessa Puupää-elokuvassa Pekka Puupää kesälaitumilla[1].
Arviot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aikalaiskriitikoilta elokuva sai yksimielisen tyrmäyksen lukuun ottamatta Ottoa esittävää Risto Jussilaa, jota pidettiin poikkeuksellisen luontevana lapsinäyttelijänä.[3] 2000-luvun kriitikko Arto Pajukallio pitää elokuvaa pehmeämpänä muihin Puupää-elokuviin verrattuna, jopa pirttihirmu Justiinasta tulee lempeäsydäminen.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Päivän elokuvia. Tv-maailma 4/2012, s. 34.
- ↑ Pekka ja Pätkä puistotäteinä Elonet. Taustaa. Viitattu 2.6.2014.
- ↑ Pekka ja Pätkä puistotäteinä Elonet. Lehdistöarvio. Viitattu 31.1.2012.
- ↑ Pajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat 31.1.2012, s. D 7.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pekka ja Pätkä puistotäteinä Elonet., katsottavissa kokonaan.