Patterinmäki (Viipuri)
.JPG)
Patterinmäki (ven. Батарейная гора, Batarejnaja gora) on Viipurissa sijaitseva puisto ja entinen suomalainen kaupunginosa. Alue on vanhaa sotilas- ja linnoitusaluetta, jossa suomalaisten aikana toimi lisäksi muun muassa sairaaloita. Kallioisen mäen huippu kohoaa noin 30 metriä merenpinnan yläpuolelle.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Patterinmäen linnoitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäiset linnoitteet Patterinmäelle rakennettiin Viipurin piirityksen aikana 1710 Suuren Pohjan sodan aikana, mistä kukkulan nimikin tulee. Kukkulalta ammuttiin Viipurin kaupungin itäisiä linnoitteita. Sodan aikana ja sen jälkeen kukkula varustettiin kaupungin itäiseksi suojaksi. Samaan aikaan kaupungin länsipuolelle rakennettiin Pyhän Annan kruunu. Näin estettiin tulevia hyökkääjiä käyttämästä samoja maastonkohtia joita venäläiset itse olivat käyttäneet kaupunkia vastaan.
Krimin sodan jälkeen vuosina 1864–1877 aluetta vahvistettiin uusilla rakennelmilla, joita tehtiin insinöörikenraali Eduard Totlebenin johdolla. Linnoitteiden lisäksi Patterinmäelle rakennettiin erilaisia ruuti- ja varuskellareita ja paikalle sijoitettiin rannikkotykistöä, jonka tarkoitus oli korkealta mäeltä suojata kaupunkia mereltä tulevaa vihollista vastaan. Samalla aikaisemmin Vartsmaninvuorena tunnettu alue sai nykyisen nimensä. Varsinaiset kasarmirakennukset rakennettiin vasta Venäjän–Japanin sodan jälkeen vuonna 1907 ja nykyäänkin pystyssä oleva muuri valmistui 1913.[1][2]
Taistelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen sisällissodan aikana 28. huhtikuuta 1918 Patterinmäellä käytiin ankaria taisteluja, kun kaupungista vetäytyneet punaiset linnoittautuivat kasarmialueelle. Rakennukset kärsivät suuria vaurioita heidän räjäyttäessään paikalla olleen tsaarin armeijan aikaisen räjähde- ja ammusvaraston.[1][2] Maaliskuussa 1940 Patterinmäellä oli Viipuria puolustavien suomalaisten viimeinen puolustuslinja, joka onnistuttiin pitämään 12.–13. maaliskuuta sotatoimien lopettamiseen saakka. Myös jatkosodan viimeinen puolustuslinja oli Patterinmäellä, ennen kuin kaupunki menetettiin Neuvostoliitolle 20. kesäkuuta 1944.
Patterinmäen kaupunginosa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Patterinmäki oli yksi Viipurin vanhoista suomalaista kaupunginosista. Se pysyi pitkään suljettuna sotilasalueena, kunnes vuonna 1929 Patterinmäen pohjoisosaan valmistui aikaisemmin läheisessä Kalevan kaupunginosassa toiminut Viipurin kaupunginsairaala[3] sekä vuotta myöhemmin kaupunginarkkitehti Väinö Keinäsen piirtämä vesitorni.[4] Niiden läheisyyteen rakennettiin vielä tuberkuloosi- ja naistensairaalat vuosina 1930 ja 1938.[3] Molemmat suunnitteli arkkitehti Paavo Uotila. Patterinmäen eteläosaan valmistuivat vuosina 1934–1935 arkkitehti Uno Ullbergin suunnitelmien mukainen keskusurheilukenttä[5] sekä Hjalmar Åbergin piirtämä yhteisrakennus Viipurin teollisuuskoululle ja Suomen sahateollisuuskoululle,[6] jonka viereen syntyi pieni puisto.[7] Patterinmäen keskiosa sailyi armeijan hallinnassa.
Vuoden 1930 väestönlaskennassa Patterinmäessa oli 270 asukasta, joista 259 oli suomenkielisiä, 8 ruotsinkielisiä ja 3 muunkielisiä.[8]
Sodan jälkeinen aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jatkosodan jälkeen Viipurin siirryttyä Neuvostoliiton haltuun, kaupunginsairaalan rakennuksia muutettiin teollisuuslaitoksiksi, tuberkuloosisairaalasta tehtiin asuntoja ja naistensairaala säilyi ainoana sairaalakäytössä. Teollisuuskoulun rakennuksessa puolestaan toimi Neuvostoliiton laivaston ja ilmavoimien kouluja, joiden tiloja oli myös Pantsarlahden kaupunginosan puolella sijaitsevassa entisen ammattikoulun rakennuksissa. Kaupunginsairaalan tiloissa on nykyään muun muassa hotelli ja matkustajakoti. Keskusurheilukenttä tunnetaan nimellä Avangard-stadion, lisäksi sen yhteydessä on muita erilaisia liikuntapaikkoja, kuten jalkapallo- ja tenniskenttiä sekä jääkiekkokaukalo. Muu osa Patterinmäen alueesta on puistona, joka Neuvostoliiton aikana tunnettiin Mihail Kalininin mukaan nimettynä. Nykyään alueella ei enää juurikaan ole jäljellä vanhoja kasarmirakennuksia, mutta erilaisia linnoitteita ja ruutikellareita on nähtävissä lukuisia.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Батарейная гора Viipurin kaupunki. Viitattu 7.11.2014. (venäjäksi)
- ↑ a b Выборг Peter Seldon. Viitattu 7.11.2014. (venäjäksi)
- ↑ a b Forsius, Arno: ”Viipurin kaupungin terveydenhuollosta vuosina 1812–1940” (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 7.11.2014.
- ↑ Patterinmäen sairaala-alue (kuvatekstit) VirtuaaliViipuri 1939. Viitattu 7.11.2014.
- ↑ Keskusurheilukenttä (kuvatekstit) VirtuaaliViipuri 1939. Viitattu 7.11.2014.
- ↑ PM3 - Patterinmäen kaupunginosa, Kortteli 3 (kuvatekstit) VirtuaaliViipuri 1939. Viitattu 7.11.2014.
- ↑ PM1 - Patterinmäen kaupunginosa, Kortteli 1 (kuvatekstit) VirtuaaliViipuri 1939. Viitattu 7.11.2014.
- ↑ Viipurin väestölaskenta marraskuun 27 p. 1930: Taululiitteitä (PDF) (sivut 26–27) Suomen virallinen tilasto 6: Väestötilastoa 71:3. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 8.11.2014.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Patterinmäen vallihaudat Yle Elävä arkisto
- Kuvia Patterinmäen linnoituksesta (venäjäksi)