Eutanasia

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Passiivinen eutanasia)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee ihmisten eutanasiaa. Eläinten eutanasiasta katso artikkeli lopettaminen.
Philip Nitschken kehittelemä eutanasialaitteisto, joka antaa potilaalle tappavan annoksen Nembutalia hänen vastatessaan myöntävästi kannettavan tietokoneen näytölle tulevaan kysymyssarjaan.[1] Menetelmä oli laillinen Australian pohjoisosassa vuosina 1995–1997.[2]

Eutanasia (kreikkaa, eu-thanatos, hyvä kuolema) eli armokuolema tai kuolinapu on tarkoituksellinen kuoleman tuottaminen sellaiselle ihmiselle, joka on parantumattomasti sairas tai kärsii kivuista.[3] Eutanasia ei ole henkirikos, jos se on erikseen maassa laillistettu.

Suomessa eutanasiaa ei ole laillistettu. Aamulehden vuonna 2012 teettämässä kyselytutkimuksessa 77 prosenttia vastanneista hyväksyisi armokuoleman, jos parantumattomasti sairas ihminen sitä itse haluaisi.[4] Suomen lääkäriliitto sen sijaan vastustaa eutanasiaa pitäen sitä lääkärin etiikan ja arvojen vastaisena.[5]

Eutanasia tarkoittaa ihmisen tarkoituksellista surmaamista hänen vapaaehtoisesta, toistuvasta ja oikeustoimikelpoisesta omasta pyynnöstään.[5] Eutanasian määritelmiä ja jaotteluja on erilaisia, ja käsitteistö on osin ristiriitaista. Alun perin eutanasialla (kreikan sanasta kreik. εὐθανασία, suom. "hyvä kuolema", εὖ, eu (hyvä) + θάνατος, thanatos (kuolema)) on tarkoitettu kuolemaa, johon ei liity kärsimyksiä.

Varsinaisen eli aktiivisen eutanasian lisäksi puhutaan passiivisesta eutanasiasta, joka tarkoittaa hoidon antamatta jättämistä tai aloitetun hoidon keskeyttämistä.[6] Tarkoituksena on estää henkilön elämän pitkitys. Passiivisen eutanasian käsitettä on kuitenkin pidetty ongelmallisena, koska tavoitteena ei varsinaisesti ole kärsivän ihmisen kuolema, vaan hoidoista aiheutuvien haittojen ja kuolinprosessin pitkittymisen välttäminen.[5]

Eutanasia on jaoteltu myös vapaaehtoiseen eli tahdonalaiseen (engl. voluntary) eutanasiaan ja ei-vapaaehtoiseen (engl. non-voluntary tai involuntary) eutanasiaan. Jälkimmäisellä voidaan viitata esimerkiksi tilanteeseen, jossa eutanasia suoritetaan tajuttomalle henkilölle, jonka omaa tahtoa ei voida selvittää.

Läheisesti eutanasiaan liittyviä käsitteitä ovat kuolinapu ja avustettu itsemurha. Avustettu itsemurha viittaa tilanteeseen, jossa vaikeasti sairas henkilö haluaa tehdä itsemurhan, mutta ei ole siihen fyysisesti kykenevä. Tällöin toinen henkilö avustaa häntä itsemurhan toteuttamisessa. Kuolinapu voi viitata sekä tilanteeseen, jossa vaikeasti sairasta henkilöä autetaan hänen pyynnöstään kuolemaan että tilanteeseen, jossa pysäytetään sellaisen henkilön elintoiminnot, joka on esimerkiksi kooman takia pysyvästi estynyt ilmaisemasta omaa tahtoaan.lähde?

Perusteluja puolesta ja vastaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

”Älä tapa”

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskeisin käytetty perustelu eutanasian sallimista vastaan on uskonnollisiin lakeihin ja eettisiin säännöstöihin, esimerkiksi lääkäreiden eettisiin säännöstöihin sisältyvä määräys surmaamisen kiellosta. Uskonnollinen perustelu on esimerkiksi kristityillä Raamatun käsky ”Älä tapa”. Perusteluun liittyy käsitys ihmiselämän pyhyydestä; elämän katsotaan olevan Jumalan, ei ihmisen itsensä, hallinnassa. Jotkut ovat pitäneet viidettä käskyä ristiriitaisena, sillä Raamattu antaa kuolemantuomion varsin monesta asiasta ja koska Jumala toisinaan käski juutalaisia sotimaan. Hepreankielinen alkuteksti לֹ ֥֖א תִּֿרְצָֽ֖ח׃ (lo tirtzakh) tarkoittaa kuitenkin pikemminkin "älä murhaa", mikä ei, vaikkapa ihan suomalaisessakaan lainsäädäntökielessä, tarkoita tuollaisissa tapauksissa tappamista. Raamatun syntyaikojen kielenkäytössä se olisi voinut merkitä myös "älä murhaa oman heimosi jäsentä", rajoittamatta enempää. Jälkimmäinen tulkinta on kuitenkin varsin kiistanalainen, joskin osittain uskottava Lähi-idän aikaisimman tiedetyn kulttuurin siirtyvän elämäntavan sekä sellaiseen liittyvän, nykyään kuolleen moraalisäännöstön tähden.lähde?

Väärinkäytökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eutanasiaa vastustetaan yleisesti myös käytännöllisin perustein. Erityisen vaikeita ovat esimerkiksi tapaukset, joissa henkilö on pysyvästi sellaisessa tilassa, että hän ei pysty ilmaisemaan omaa tahtoaan. Pelätään myös sitä, että eutanasian salliminen voisi johtaa tilanteeseen, että eutanasioita tehtäisiin terveydenhuollon kustannusten vähentämiseksi myös silloin kun se ei ole henkilön oma vakaa tahto.lähde?

Tietokirjailija Johan Norbergin mukaan eutanasiaa tapahtuu nytkin päivittäin: yhteisymmärryksessä potilaiden ja omaisten kanssa lääkärit antavat hieman liikaa morfiinia. Mikäli eutanasia laillistettaisiin, saataisiin potilaan tahto dokumentoitua selkeämmin ja näin kuolinapuun liittyvät väärinkäytökset ja virheet vähenemään.[7]

Potilaiden kuolemaa joudutetaan raportoimatta. Saksassa tällaisia tapauksia on 1,42 – 3,39 %. Kysytyistä lääkäreistä 11 % ilmoitti ratkaisuillaan lyhentäneensä potilaan elämää. Norjassa 44 % lääkäreistä kertoi lopettaneensa potilaan hoidon tietämättä tämän omaa tahtoa. Uudessa-Seelannissa 4,5 % lääkäreistä kertoi antaneensa lääkettä lyhentääkseen potilaan elämää. Siksi Hollannissa ja Belgiassa on säädetty eutanasialait. Selvä ohjeistus ja toiminnan valvonta myös auttavat lääkäreitä päätöksissä.[8]

Oikeus päättää omasta elämästään

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskeinen peruste eutanasian sallimisen puolesta on moniin kansainvälisiin ihmisoikeusasiakirjoihin kirjattu oikeus elämään. Säädöstä tulkitaan niin, että ihmisyksilölle kuuluu oikeus päättää omasta elämästään. Tähän liittyy ajatus, jonka mukaan ihmisellä on oikeus päättää, milloin hän kokee kärsimyksen liian suureksi. Mutta ihmisoikeusasiakirjoissa ei kuitenkaan vedetä johtopäätöstä, että silti ihmisellä olisi oikeus päättää omasta kuolemastaan tai saada kuolinapua.lähde?

Vammaisaktivisti Kalle Könkkölä on kertonut, kuinka hänen tilansa äkisti vajosi hyvin huonoksi. Kivut olivat suuret, liikunta- ja puhekyky olivat kadonneet kuten myös elämänhalu. Hän olisi soittanut, jos olisi voinut, kuolemanpartion paikalle. Hän kuitenkin toteaa, että onneksi kuolinapua ei tuolloin tunnettu. Elämäntahto voitti vähitellen ja masennus väistyi.[9] Jotkut toimivat kuitenkin omatoimisesti. Lääkäri Gunnar Hagberg on kertonut esimerkistä, jossa syöpään sairastunut ystävä pyysi häneltä kuolinapua, mutta Hagberg ei uskaltanut rikkoa lakia. Siksi hänen ystävänsä tappoi itsensä janoon, mutta se kesti 14 päivää.[7]

Könkkölän tapaukseen riittäisi, että eutanasian ehtona olisi vakaa tahto hetkellisen mielijohteen sijaan. Jos ehdot kirjattaisiin eutanasialakiin, luultavasti niitä nyt rikkovat epäviralliset kuoleman jouduttamiset vähenisivät.lähde?

Eutanasiaa puolustetaan myös käytännöllisin ja taloudellisin perustein. Yleisimmän perustelun mukaan on tilanteita, joissa potilaan hoitaminen on potilaalle itselleen, potilaan omaisille tai terveydenhuoltojärjestelmälle liian raskasta – taloudellisesti, fyysisesti tai henkisesti. Tätä ajattelutapaa nimitetään utilitaristiseksi.lähde?

Lääkärin tehtävä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perusteluja jotka pohjautuvat lääkärin perimmäisen tehtävän määrittelyyn käytetään sekä eutanasian puolesta että sitä vastaan. Toisaalta lääkärin tärkeimmäksi tehtäväksi nähdään parantaminen ja elämän ylläpitäminen, ei surmaaminen. Toisaalta lääkärin tehtävänä on myös toimia potilaan parhaaksi, jonka joissakin tapauksissa voi ajatella olevan potilaan oman tahdon mukainen elämän päättäminen.lähde?

Mutta lääkärijärjestöjen kannat ovat selkeät. Maailman lääkäriliitto on ottanut toistetusti kategorisen kannan sekä eutanasiaa että lääkärin avustamaa itsemurhaa vastaan. Sen mukaan ne ovat ristiriidassa lääketieteen eettisten periaatteiden kanssa ja lääkärien tulisi pidättyä niistä, vaikka ne olisivat maan lakien mukaan sallittuja. Samoin Suomen Lääkäriliitto suhtautuu kielteisesti aloitteisiin eutanasian laillistamisesta.[5]

Kipulääkityksen riittävyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sekä puolesta että vastaan käytetään myös perusteluja kipulääkityksestä. Eutanasian vastustajien mielestä nykyaikaisilla kivunhoitomenetelmillä pystytään aina lievittämään riittävästi kärsimystä. Eutanasian puolustajien mukaan näin ei aina ole ja joka tapauksessa on ihmisen itsensä oikeus arvioida, mikä on hänelle riittävää ja tarpeen.lähde?

Laajentumisuhkat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos yhteiskunta hyväksyy jäsentensä tappamisen missään olosuhteissa, on riskinä järjestelmän laajeneminen koskemaan muitakin potilasryhmiä.[3][5] Toisaalta jos yhteiskunnassa aletaan ajatella, että tuska tai huono olo oikeuttavat elämän päättämiseen, se alentaa ihmisten itsemurhakynnystä.lähde?

Lainsäädäntö eri valtioissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  Aktiivinen eutanasia laillinen
  Passiivinen eutanasia laillinen
  Eutanasia ei ole laillinen / Kaikki eutanasian muodot kielletty
  Lain tilanne epäselvä

Eutanasia on monissa maissa laitonta, ja monissa sen laillisuus tai laittomuus on epäselvää

Alankomaissa tuli 1. huhtikuuta 2002 voimaan laki, joka sallii eutanasian ja lääkärin antaman kuolinavun tietyissä tapauksissa. Laki vahvisti jo pitkään tuomioistuinkäytännössä toimineen järjestelmän.lähde?

Eutanasia on Hollannin lain mukaan sallittu jos se täyttää seuraavat ehdot:lähde?

  • Potilas on pyytänyt eutanasiaa toistuvasti. Pysyvästi koomassa olevan potilaan tapauksessa otetaan huomioon potilaan etukäteen tekemä kirjallinen todistettu tahdonilmaus.
  • Potilas kokee sietämätöntä kärsimystä eikä tilanteen paranemisesta ole toivoa.
  • Lääkäri on ennen kuolinavun antamista neuvotellut potilaan tilanteesta kollegan kanssa.

Lääkärin on jälkikäteen raportoitava jokainen tapaus yleiselle syyttäjälle. Alueellinen toimikunta arvioi, onko tapaus täyttänyt lain määrittelemät ehdot. Sen jälkeen tapaus joko katsotaan loppuun käsitellyksi tai viedään syyteharkintaan.lähde?

Alle 12-vuotiaiden eutanasia on kokonaan kielletty, ja 12–17-vuotiaiden eutanasiaa koskevat aikuisia tiukemmat ehdot.lähde?

Hollannin laki määrittelee eutanasian rikokseksi kaikissa muissa kuin määritellyissä tapauksissa. Eutanasiaksi ei lueta normaaliin hoitokäytäntöön kuuluvia tapauksia, esimerkiksi:lähde?

  • Hyödyttömän hoidon lopettaminen tai aloittamatta jättäminen.
  • Hoidon lopettaminen tai aloittamatta jättäminen potilaan pyynnöstä.
  • Kuoleman nopeutuminen vakavan kärsimyksen lievittämiseksi käytetyn hoidon sivuvaikutuksena.

Australian Victorian osavaltio hyväksyy eutanasian. Laki astui voimaan kesäkuussa 2019.[21]

Belgiassa hyväksyttiin 28. toukokuuta 2002 laki, jonka mukaan toisen henkilön kuoleman aiheuttaminen hänen omasta pyynnöstään ei tarkoin rajoitetuin ehdoin enää ole rangaistavaa. Eutanasiaa pyytävän henkilön on oltava parantumattomasti sairas, ja kärsittävä jatkuvasta ja sietämättömästä kivusta. Lisäksi hänen on oltava täysin tietoinen päätöksensä seurauksista.lähde?

Aiemmin eutanasiaa pyytävän henkilön oli lisäksi oltava täysi-ikäinen, mutta vuodesta 2014 lähtien eutanasia on ollut mahdollinen myös alle 18-vuotiaalle. Tämän jälkeen Belgiassa on tehty eutanasia kolmelle parantumattomasti sairaalle alaikäiselle, joista nuorin oli 9-vuotias. Kyseessä on maailman nuorin eutanasian saanut henkilö. Ennen kuin alaikäiselle tehdään eutanasia, on arvioitava potilaan kykenevyys päätökseen ja kysyttävä asioista vanhemmilta.[22]

Myös Luxemburgissa eutanasia on laillista.[23]

Portugalin parlamentti hyväksyi eutanasian sallivan lain 12. toukokuuta 2023 ja se tulee voimaan syksyllä 2023. Laki sallii eutanasian suurissa kärsimyksissä oleville ja parantumattomasti sairaille maan kansalaisille sekä laillisesti maassa asuville.[24]

Passiivinen eutanasia sallittiin Ruotsissa huhtikuussa 2010. Ensimmäinen passiivinen eutanasia suoritettiin saman vuoden toukokuussa.[25]

Exitus ry on vuodesta 1993 yrittänyt vaikuttaa eutanasian sallivan lain saamiseksi Suomessa.

Suomessa aktiivinen eutanasia on rikos ja siitä voi saada jopa kahdeksan vuotta vankeutta. Rikoslain 21. luvun mukaan myös henkilön omasta vakaasta pyynnöstä tapahtuva surmaaminen on rangaistavaa. Sen sijaan toisen henkilön itsemurhan avustaminen, esimerkiksi luovuttamalla tämän käytettäväksi kuolettavan määrän lääkettä, ei ole rangaistavaa.[26]

Potilaan saattohoitoa sääntelee lääkintöhallituksen ohjekirje vuodelta 1982.[27] Sen mukaan potilaan on saatava riittävää oireenmukaista perushoitoa ja hänen ihmisarvoaan kunnioittavaa huolenpitoa myös kuoleman lähestyessä, kun hänen sairautensa ennustetta ei enää voida käytettävissä olevilla hoidoilla parantaa.lähde?

Kuten useimmissa Euroopan maissa, myös Suomessa on pitkään keskusteltu eutanasian laillistamisesta. Tunnettuja laillistamisen puolustajia Suomessa ovat olleet esimerkiksi professori Jorma Palo, teologian tohtori Martti Lindqvist, ex-valtiovarainministeri Iiro Viinanen, ex-euroedustaja Esko Seppänen[28] ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö.[29] Tunnettuja vastustajia ovat puolestaan arkkiatri Risto Pelkonen ja lääkäri Pekka Reinikainen.lähde?

Aamulehden Taloustutkimuksella vuonna 2012 teettämän kyselytutkimuksen mukaan 77 prosenttia vastanneista hyväksyisi armokuoleman, ja vain 12 % oli kielteisellä kannalla. Kyselyyn vastasi 1079 henkilöä.[4]

Helsingin Sanomien vuoden 2013 kyselyn mukaan kolme neljästä vastanneesta kannattaa kansalaisaloittetta eutanasiasta.[30]selvennä

Vuoden 2015 Tuhat suomalaista -kyselytutkimuksessa 75 prosenttia vastaajista hyväksyi eutanasian ja 11 prosenttia ei hyväksynyt.[31]

Anja Terkamo-Moision Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa tehdyssä eutanasiaa käsittelevässä väitöskirjassa 85 % kansasta kannatti eutanasiaa. Tutkimuksen aineistot kerättiin vuosina 2012–2014.[32][33]

Helsingin Sanomien vuonna 2017 teettämässä tutkimuksessa kolme suomalaista neljästä sallisi kuolinavun. 14 prosenttia oli eutanasiaa vastaan ja 10 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.[34]

Uutissuomalaisen vuonna 2024 teettämässä kyselyssä 78 prosenttia suomalaisista katsoo, että eutanasia pitäisi laillistaa Suomessa. Yhdeksän prosenttia vastaajista ei kannata eutanasian laillistamista. 13 prosenttia ei osannut ottaa kantaa kysymykseen.[35]

Sairaanhoitajaliiton jäsenilleen vuonna 2017 tekemästä kyselystä selvä enemmistö eli 64 prosenttia sairaanhoitajista laillistaisi potilaan oikeuden eutanasiaan.[36]

Tampereen yliopiston ja Suomen Lääkäriliiton vuonna 2023 teettämässä tutkimussessa 55 prosentin enemmistö lääkäreistä vastasi väittämään: ”Eutanasia tulisi laillistaa Suomessa” joko ”Täysin samaa mieltä” (29,3 %) tai ”Osittain samaa mieltä” (25,2 %), 40 prosenttia oli väittämän kanssa joko täysin (29,3 %) tai osittain (11 %) eri mieltä. Noin viisi prosenttia vastasi väittämään ”En osaa sanoa”.[37] Mitä lähempänä kuolevia potilaita lääkäri työskentelee, sitä kielteisempi on todennäköisesti hänen kantansa eutanasiaan[38].

Suomessa on järjestetty aktiivisen eutanasian laillistamisesta kansalaisaloite otsikolla "Laki eutanasiasta"[39] kansalaisaloite.fi -verkkopalvelussa 2.9.2013–2.3.2014. Aloite sai 4 339 kannattajaa ja olisi tarvinnut vähintään 50 000 hyväksyttyä kannatusilmoitusta, jotta se olisi voitu toimittaa eduskunnan käsittelyyn.[40]

7.11.2016–31.12.2016 kerätty kansalaisaloite Eutanasia-aloite hyvän kuoleman puolesta sen sijaan sai 63 078 kannatusilmoitusta ja se lähetettiin eduskuntaan helmikuussa 2017. Sosiaali- ja terveysvaliokunta aloitti kansalaisaloitteen käsittelyn marraskuussa 2017.[41]

Uusi-Seelanti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudessa-Seelannissa eutanasia on laillista ja sai myös vuoden 2020 kansanäänestyksessä 65 % kannatuksen.[42]

  1. Thomas E. Beam: Australia's "Doctor Death": Too Controversial for Comfort 15.5.2003. The Center for Bioethics & Human Dignity. Arkistoitu 16.5.2009. (englanniksi)
  2. a b Fiona Curruthers: Euthanasia protagonists disagree over cost of living 22.8.2003. University of Sydney. (englanniksi)
  3. a b What Is Euthanasia (assisted Suicide)? What Is The Definition Of Assisted Suicide Or Euthanasia? 19.3.2010. Medical News Today. Viitattu 10.12.2012. (englanniksi)
  4. a b 77 % suomalaisista hyväksyisi armokuoleman 19.3.2010. Aamulehti. Arkistoitu 8.3.2016. Viitattu 23.2.2016.
  5. a b c d e Saarni, S. (toim.): ”Eutanasia ja avustettu itsemurha”, Lääkärin etiikka. Suomen Lääkäriliitto, 2013. ISBN 978-951-9433-66-0 Teoksen verkkoversio (viitattu 7.10.2015). Arkistoitu.[vanhentunut linkki]
  6. Juha Hänninen: Eutanasia Duodecim. 2011;127(8):793-9011. Viitattu 4.9.2014.
  7. a b Johan Norberg: Inför dödshjälp nu, Metro 2010-04-28 (ruotsiksi)
  8. Juha Hänninen: Vaarantaako eutanasia potilasturvallisuuden? (mielipide) Helsingin Sanomat. 10.4.2018. (digitilaajille)
  9. Kalle Könkkölä: Mies ja Henki konkkola.fi. Arkistoitu 27.9.2018. Viitattu 19.11.2017.
  10. Uutiskatsaus. Mitä Missä Milloin 1997 s. 65. Otava 1996 ISBN 951-1-14219-4
  11. Yrjö Kokkonen: Ensimmäinen Australian osavaltio hyväksyi eutanasian Yle Uutiset. 29.11.2017. Yleisradio. Viitattu 29.11.2017.
  12. Minsalud deja en firme la resolución con protocolo de eutanasia eltiempo.com. April 2015.
  13. a b Paula Tapiola: Eutanasia, kuolinapu, armokuolema, avustettu itsemurha, omaehtoinen kuolema Yle Uutiset. 27.11.2016. Viitattu 29.11.2017.
  14. Medical Assistance in Dying Bill Canada's Justice Laws Website.
  15. Soumya Karlamangla: How California's aid-in-dying law will work LA Times. 12.5.2016. Arkistoitu 11.9.2018. Viitattu 1.6.2016. (englanniksi)
  16. Physician assisted suicide law goes effect (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  17. Kelsey Dallas: Canadian Catholic group speaks out against proposed assisted suicide bill (ARchive.org) Deseret News. Arkistoitu 21.4.2016. Viitattu 27.12.2019.
  18. Bradford Richardson: D.C. physician-assisted suicide law goes into effect 18.2.2017. Washingtontimes.com. Viitattu 8.9.2018. (englanti)
  19. Kevin B. O'Reilly: Physician-assisted suicide legal in Montana, court rules American Medical News. 18.1.2010. Arkistoitu 17.7.2012. Viitattu 6.3.2018. (englanniksi)()
  20. Erik Eckholm: ‘Aid in Dying' Movement Takes Hold in Some States The New York Times. 7.2.2014. (englanniksi)
  21. Ensimmäinen Australian osavaltio hyväksyi eutanasian 29.11.2017 Yle
  22. Kahdelle lapselle myönnettiin lupa kuolla ensimmäistä kertaa maailmassa MTV. Arkistoitu 9.8.2018. Viitattu 9.8.2018.
  23. Belgiassa yli 2 000 armokuolemaa viime vuonna 27.1.2016 Iltalehti
  24. Portugali laillistaa eutanasian www.iltalehti.fi. Viitattu 13.5.2023.
  25. Naisen elämä päättyi eutanasiaan Ruotsissa
  26. Eutanasia-yhdistys kritisoi nuoren mielenterveyspotilaan armokuolemaa Yle 12.5.2016.
  27. Dnro 3024/02/80. lähde tarkemmin?
  28. Armokuoleman puolesta. Iltalehti 21.5.2012. (Internet Archive)
  29. Tasavallan presidentti kannattaa eutanasiaa. Yle 26.5.2012.
  30. Kolme neljästä kannattaa kansalaisaloitetta eutanasiasta. Helsingin Sanomat 7.4.2013. (Internet Archive)
  31. Kysely: Valtaosa suomalaisista hyväksyy eutanasian Yle 5.6.2015.
  32. Suomalaiset hyväksyvät jo yleisesti eutanasian 13.9.2016 Helsingin Sanomat (Internet Archive)
  33. Yhä useampi hoitaja hyväksyisi nyt eutanasian 15.9.2016 Yle
  34. Minna Passi: Selvä enemmistö suomalaisista kannattaa eutanasiaa 26.4.2017 Helsingin Sanomat (digilehden tilaajille)
  35. Uutissuomalaisen kysely: Suurin osa suomalaisista laillistaisi eutanasian 27.3.2024 MTV Uutiset
  36. Selvä enemmistö sairaanhoitajista kannattaa eutanasian laillistamista (Arkistoitu – Internet Archive) 24.4.2017 MTV
  37. Enemmistö lääkäreistä on täysin tai osittain eutanasian laillistamisen kannalla 25.1.2024 Verkkouutiset
  38. Kosonen, Sari: Eutanasiatutkimus on tehty – mistä tulokset kertovat? (verkkoversio) Lääkärilehti, 26.1.2024. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto ry. ISSN 2489-7434
  39. Oikeusministeriön asianumero OM 153/52/2013. lähde tarkemmin?
  40. Kansalaisaloite eutanasiasta – kansalaisaloite.fi
  41. Eutanasia-kansalaisaloite eduskunta.fi. 15.11.2017. Suomen eduskunta. Viitattu 29.11.2017.
  42. Pääministerin ja opposition tukema eutanasia-aloite hyväksyttiin kansanäänestyksessä Uudessa–Seelannissa Yle, 2020

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Goyarrola, Raimo: Eutanasia. Muutamia lääketieteellisiä ja eettisiä kysymyksiä, Helsinki, KATT, 2013 ISBN-13: 978-952-9627-79-0
  • Jylhänkangas, Leila: Kiistoja kuolemisesta: Tutkimus suomalaisesta eutanasiakeskustelusta. (Väitöskirja) Helsinki: Helsingin yliopisto, 2013. ISBN 978-952-10-9401-9 Tiivistelmä.
  • Pahlman, Irma: Potilaan itsemääräämisoikeus. (Väitöskirja, Helsingin yliopisto) Helsinki: Edita, 2003. ISBN 951-37-3919-8
  • Pöysti, Sirkka: Eutanasia ja etiikka: Suomalainen eutanasiakeskustelu kansainvälisen eutanasiakeskustelun osana 1970-luvulta nykypäivään. Helsinki: Sirkka Pöysti, 2009. ISBN 978-952-92-6082-9
  • Ryynänen, Olli-Pekka & Markku Myllykangas: Terveydenhuollon etiikka: Arvot monimutkaisuuden maailmassa. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-23735-3
  • Saxén, Heikki & Salla Saxén: Miten bioetiikka voi muuttaa suomalaista terveydenhuoltoa? Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö, 2016. ISBN 978-952-7072-60-8 Luettavissa verkossa.
  • Seppänen, Esko & Taipale, Ilkka (toim.): Eutanasia: Puolesta & vastaan. Helsinki: Into, 2013. ISBN 978-952-264-205-9

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]