Parikkalan-Rautjärven Sanomat

Parikkalan-Rautjärven Sanomat
Lehtityyppi	sanomalehti
Julkaisija	PunaMusta Paikallismediat Oy
ISSN	ISSN 1796-9875
Levikki	kokonaistavoittavuus 10000 / KMT 2021
Perustettu	1908
Päätoimittaja	Anssi Kemppinen
Kotikunta	Parikkala
Kotimaa	Suomi
Sivukoko	tabloidi
Ilmestymistiheys	kerran viikossa
Aiheesta muualla
Kotisivu
Infobox OK

Parikkalan-Rautjärven Sanomat on Etelä-Karjalassa pääosin Parikkalan ja Rautjärven alueella kerran viikossa torstaisin ilmestyvä sitoutumaton paikallislehti.

Perustiedot

Lehden ilmestymispäivä on torstai. Parikkalan Sanomat perustettiin jo vuonna 1908, eli se on toiseksi vanhin yhtäjaksoisesti ilmestynyt ja yhä toimiva paikallislehti Suomessa. Huhtikuussa 2007 Parikkalan Sanomat yhdistyi Rautjärvellä ilmestyneen Kaakkoisseutu-lehden kanssa ja sai nykyisen nimensä. Lehden päätoimittaja on Anssi Kemppinen. Lehteä julkaisee Keski-Karjalan Kustannus Oy, joka kuuluu PunaMusta Media Oyj -konserniin. Lehti painetaan PunaMusta Oy:ssä Joensuussa. Tabloid-kokoisen lehden tavanomainen laajuus on 20 sivua. Parikkalan Sanomien ja Kaakkoisseudun yhteenlaskettu virallinen levikki ennen yhdistymistä 7.2.2007 oli 6561 kappaletta. Syksyllä 2016 lehdessä työskenteli kuusi henkilöä. Lehdellä on toimistot Parikkalassa ja Simpeleellä.

Parikkalan Sanomien historiaa

Parikkalan Sanomien ensimmäinen näytenumero ilmestyi 11. toukokuuta 1908 ja toinen 22. toukokuuta. Molemmat jaettiin jokaiseen talouteen Parikkalassa. Säännöllisesti lehti alkoi ilmestyä kesäkuun alusta 1908. Parikkalan Sanomat on Suomen kolmanneksi vanhin paikallislehti, vuonna 1894 perustetun Tyrvään Sanomien ja vuonna 1897 perustetun Suupohjan Sanomien jälkeen.

Ajatus Parikkalan seudun omasta lehdestä lienee virinnyt osin Jaakkimaan vuonna 1905 perustetusta pitäjälehdestä, samoin kuin Parikkalan Kangaskylän nuorisoseuran julkaisemasta käsin kirjoitetusta Simpele -lehdestä. Lehden perustamisen taustalla olivat Parikkalan nuorsuomalaiset, muun muassa kunnanlääkäri ja valtiopäivämies J. G. von Schrowe, kirjakauppias Heikki Heinonen sekä kauppias Tahvo Ahokas, joka oli myös lehden ensimmäinen toimittaja. Hänen työparinaan lehden teossa oli työväenliikkeessä toiminut tuleva päätoimittaja, maanviljelijä Yrjö Aukusti Vuorelainen. Ahokkaalla oli apuna myös yhteiskoulunopettaja Kondard Vento, josta tuli lehden lyhytaikainen toinen päätoimittaja. Lehteä painettiin ensin Savonlinnassa, sittemmin myös muun muassa Viipurissa, Käkisalmella, Lappeenrannassa ja Imatralla.

Ahokkaan luopuessa lehden kustannusvastuusta perustettiin Keski-Karjalan Kustannus Oy. Sen yhtiöjärjestys vahvistettiin Keisarillisessa Senaatissa vuonna 1909 ja yhtiö merkittiin kaupparekisteriin vuonna 1910. Yhtiön ensimmäinen hallituksen puheenjohtaja aina vuoteen 1925 asti oli Sanfrid Hasselqvist, kirjailija, taidemaalari ja runoilija Aarno Karimon isä. Vuonna 1918 lehden painos oli 1800 kappaletta ja sitä tilattiin paljon myös oman pitäjän ulkopuolelle. Lehden alkuaikoihin sattui erikoisuus, että Parikkalan kunta alkoi julkaista samannimistä lehteä, mutta se ilmestyi vain vuonna 1928. Samana vuonna painettiin myös varsinaisen Parikkalan Sanomien laaja kaksivärinen ja 28-sivuinen 20-vuotisjuhlanumero.

Kesällä 1941 lehden ilmestymisessä oli parin kuukauden tauko, koska Parikkala lähes tyhjennettiin jatkosodan alettua. Siksi lehdessä ei koskaan julkaistu numeroa Tyrjän taistelusta Parikkalassa heinä-elokuussa 1941. Lehden pitkäaikainen päätoimittaja Armas Näränen 1955–1975 vakiinnutti Parikkalan Sanomien aseman sotien jälkeen, kotiseutujutuistaan muistetaan toimittaja Juho Siitonen. Vuonna 1980 lehden osake-enemmistö siirtyi kirjakauppias Erkki Heinosen perikunnalta Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy:lle. Lehti muuttui tabloidi-kokoiseksi ja alkoi ilmestyä kaksi kertaa viikossa vuonna 1989. Muuttui yksipäiväiseksi vuonna 2017.

Parikkalan Sanomien päätoimittajat

Lehden toimitalo Parikkalan keskustassa.

• Tahvo Ahokas: 1908–1909
• Konrad Vento: 1909
• Aukusti Vuorelainen: 1909–1935
• Olavi Westerdahl (oto): 1935
• Voitto Pennanen (oto): 1935
• Edvin Leppäkoski (oto): 1935–1940
• Paavo Sirola (oto): 1940–1945
• Eero Koli: 1945–1954
• Armas Näränen: 1955–1975
• Kyösti Pärnänen: 1976–1986
• Heikki Kosonen (oto): 1987
• Raine Hämäläinen: 1988–2017
• Anssi Kemppinen: 2017–

Kaakkoisseutu-lehti

Parikkalan Sanomat ja rautjärveläinen Kaakkoisseutu yhdistyivät keväällä 2007. Simpeleläiset perustivat oman lehden, joka alkoi ilmestyä marraskuussa 1952, ensimmäiset kaksi näytenumeroa Simpeleen seutu -nimisenä. Ilmari Sipilä, Ukko Könni ja Paul Pakkasvirta olivat turhaan neuvotelleet Parikkalan Sanomien kanssa oman toimittajan saamiseksi Simpeleelle, ja kun tämä ei onnistunut, he perustivat lehden Valkeakosken Sanomien ja myöhemmin Uuden Suomen päätoimittajan Pentti Poukan avustuksella. Ukko Könni oli lehden ensimmäinen päätoimittaja, vakinaisen toimittajan lehti sai 1953. Kaakkoisseutu oli vuosikymmenten ajan Suomen pienin kaksipäiväinen sanomalehti. Aluksi vain kerran viikossa ilmestynyt lehti muuttui kaksipäiväiseksi 1966, seuraavana vuonna lehti sai omat tilat, jotka ovat yhä käytössä. Jo vuonna 1961 lehteä oli alettu painaa Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n kirjapainossa Simpeleellä, se oli 1986 ensimmäisiä offset-painoon siirtyneitä lehtiä Suomessa. Vuodesta 1995 vuoteen 2007 lehti painettiin Pieksämäellä Lehtisepät Oy:ssä.

Kaakkoisseutu-lehden päätoimittajat olivat:

• Ukko Könni 1952–1955
• Ossi Hiisiö 1955
• Seija Uimonen 1955–1957
• Lea Soini 1957–1959
• Leila Välkevirta 1959–1962
• Marjaleena Helanko 1962–1963
• Sinikka Nenonen (myöh. Virtanen) 1963–1965
• Erkki Hartikka 1965
• Jukka-Pekka Niku 1965–1966
• Mauri Kukkonen 1966–1967
• Hannu Mäkelä 1967–1971
• Ilpo Halonen 1971–1972
• Arja Hietalampi 1972–1978
• Anne Uppman 1978–1991, 1995, 1998, 2001–2002, 2006–2007
• Auli Hakman 1991–1995
• Kauko Hirvonen 1995–1998
• Anne Mettälä 1998–2001
• Marja Tarvainen 2003–2006

Lähteet

• Kettunen, A. (toim.) 2000: Karhun kämmenellä: Parikkalan Sanomien tarina vuodesta 1908. Parikkalan Sanomat. Nurmeksen Kirjapaino.
• Parikkalan-Rautjärven Sanomat. Satavuotisjuhlanumero, torstai 13.11.2008. 100. vuosikerta, numero 89. 32 s.