Panssarimuseo
Panssarimuseo | |
---|---|
Suomen tunnuksin varustettu, sotasaaliina saatu KV-1 kuvattuna Panssarimuseossa Parolassa. |
|
Tyyppi | Sotahistoriallinen museo, erikoismuseo, museo |
Sijainti | Hattulantie 334, 13720 Parola |
Perustettu | 18. kesäkuuta 1961 |
Johtaja | Simo Hautala[1] |
Kotisivut | Panssarimuseo |
Koordinaatit | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Panssarimuseo on Hattulassa sijaitseva panssari- ja panssarintorjuntajoukkoja ja niiden historiaa esittelevä aselajimuseo, jossa on esillä kattava kokoelma Suomen itsenäisyyden ajan panssarivaunuja, -autoja ja panssarintorjunta-aseita sekä panssarijuna. Muutaman kilometrin päässä museosta ovat Panssariprikaatin kasarmit ja harjoittelumaasto Parolannummella. Vuosittain museoon tutustuu runsaat 30 000 ihmistä, mikä tekee siitä yhden Hattulan tunnetuimmista ja suosituimmista nähtävyyksistä.[3]
Museotoiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1951 perustettiin Panssari-lehden kannatusyhdistys r.y., jonka tarkoituksena oli maanpuolustustahdon ja aselajitaitojen vaaliminen. Vuonna 1959 yhdistyksen nimi muuttui Panssarin kannatusyhdistykseksi ja Panssarimuseon perustamista alettiin valmistella tosissaan.[4] Museo avattiin paljaan taivaan alla männikköisessä rinteessä 18. kesäkuuta 1961, jolloin kokoelmissa oli 19 panssarivaunua ja 12 panssarintorjuntatykkiä. Sittemmin näyttelytilat ja kokoelmat ovat laajentuneet huomattavasti. Nykyään museota ylläpitää Panssarimuseosäätiö sr. Perusnäyttelyn lisäksi museolla on myös vuosittain vaihtuvia erikoisnäyttelyitä. Museolla järjestetään vuosittain, varsinkin kesällä, myös useita toiminnallisia tapahtumia, joissa kävijät voivat tutustua suomalaiseen sotahistoriaan. Erityisesti keskikesällä järjestettävä perhepäivä on muodostunut koko perheen suosituksi tapahtumaksi, jossa on monipuolista ohjelmaa, kuten ajonäytöksiä.
Kokoelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Museon näyttelytiloihin kuuluu kaksi isoa lämmintä hallia. Myymälän yhteydessä olevassa vanhemmassa hallissa on esillä museon vanhimpien vaunujen lisäksi panssarijoukkojen pienesineistöä, kuten univormuja. Uudemmassa hallissa on hieman uudenaikaisempia, ajokuntoisia vaunuja. Näiden lisäksi rinteessä on kylmä moottorihalli, jossa on esillä vaunujen moottoreita, voimansiirto- ynnä muita välineitä. Lisäksi panssarintorjuntanäyttelylle on lämmitetty rakennus, jossa on runsaasti panssarintorjuntatykkejä ja muita panssarintorjunta-aseita. Tilan puutteen vuoksi paljon vaunuja ja tykkejä on jouduttu sijoittamaan myös ulkotiloihin. Näyttelytilojen lisäksi museoon kuuluu kahvila sekä matkamuistomyymälä, jossa on laaja valikoima panssareihin ja yleiseen sotahistoriaan liittyviä matkamuistoja, tavaroita ja kirjallisuutta. Panssarimuseo myös itse tutkii ja julkaisee panssareiden historiaan liittyvää materiaalia.
Kokoelman arvokkaimman osan muodostaa talvi- ja jatkosodassa viholliselta vallattu kalusto: kun omia panssarivaunuja ei sota-aikana ollut, ne piti hankkia sotasaaliina.[3] Museossa on näytteillä harvinainen Sturmgeschütz III -rynnäkkötykki, T-26, T-28, T-34, Panzer IV ja muita puolustusvoimien käytössä olleita panssariajoneuvoja koko puolustusvoimien historian ajalta. Museon uusin vaunu on edelleen palveluskäytössä oleva panssarivaunutyyppi Leopard 2A4.
Museon harvinaisuuksiin kuuluu osumien tuhoama neuvostotunnuksinen T-26-panssarivaunu. Se tuhottiin Suomussalmella talvisodassa ja kuului alun perin välirauhan aikana järjestettyyn sotasaalisnäyttelyyn.
Luettelo Panssarimuseon panssariajoneuvoista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
Kuvia museon kokoelmista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
BA-10-panssariauto
-
BA-20-panssariauto
-
Vickers E 45 mm tykillä
-
T-70 (Ilman päätykkiä)
-
BT-42-rynnäkkötykki
-
T-34:n V-2-moottori moottorihallissa.
-
Mallikappale AMOS-kranaatinheitin-järjestelmällä varustetusta Patria AMV:sta.
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Museon johtajana toimii evl evp Simo Hautala. Pitkäaikainen johtaja Timo Teräsvalli toimi johtajana vuoden 2018 loppuun. Aikaisempia museon johtajia on maj evp Maunu Uoti.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tapani Salomäki: Meillä on käsky jyrkin. Panssarikilta ry, 1981.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ https://www.forssanlehti.fi/lounais-hame/simo-hautala-johtaa-panssarimuseota-kadet-rasvassa-189478
- ↑ http://www.museot.fi/museohaku/index.php?museo_id=21073. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ a b Miia Lenkkeri: Pyhän ristin kirkko ja panssarimuseo ovat matkailijoiden suosikkeja. Hämeen Sanomat 8.6.2001.
- ↑ Salomäki T.: Meillä on käsky jyrkin(1981, Panssarikilta ry)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Panssarimuseon kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- Ylen Elävä arkisto, Reijo Perälä, Suomi lähti talvisotaan puupyöräisillä panssarivaunuilla*
Kyliä ja taajamia |
Kivijoki • Koski • Lepaa • Mervi • Nihattula • Parola • Parolannummi • Pekola • Rahkoila • Sattula |
---|---|
Luonto |
Alajärvi • Iso Tähilammi • Lehijärvi • Leteensuo • Pikku Tähilammi • Retulansaari • Sotkajärvi • Vanajavesi |
Nähtävyyksiä |
Hattulan Kotikirkko • Hattulan Pyhän Ristin kirkko • Hattulan uusi kirkko • Mierolan silta • Panssarimuseo • Parolan leijona • Ryysyranta • Tenholan linnavuori • Tyrvännön kirkko • Tyrvännön sakaristo |
Muuta |
Ahlbackan kartano • Hattulan vaakuna • Lepaan puutarhaopisto • Panssariprikaati • Parolan lentokenttä • Parolannummen kenttäalttari • Parolan rautatieasema • Parolan Visa • Pekolan Isku • Satulinna • Tyrvännön lentokenttä • Vesunnin kartano |
- Forum Marinum
- Hallinportin ilmailumuseo
- Ilmatorjuntamuseo
- Suomen Ilmavoimamuseo
- Suomen Jääkärimuseo
- Jalkaväkimuseo
- Lottamuseo
- Lylyn viestivarikon museo
- Maneesi
- Mobilia
- Panssarimuseo
- Pioneerimuseo
- Porilaismuseo
- Päämajamuseo
- Raatteen Portti
- Rajamuseo
- Rannikkotykistömuseo
- Ratsuväkimuseo
- RUK-museo
- Sotamuseo
- Sotilaslääketieteen museo
- Sukellusvene Vesikko
- Suojeluskunta- ja lottamuseo
- Taistelijan talo
- Suomen Tykistömuseo
- Viestimuseo