Pākehā-maorit
Pākehā-maori oli 1800-luvulla käytetty nimitys maorien keskuuteen siirtyneistä eurooppalaisista. Pākehā on maorin kielen sana, joka merkitsee yleensä brittiläistaustaisia uusiseelantilaisia[1]. Vuonna 1833 Uudessa-Seelannissa arvioitiin olevan noin 70 pākehā-maoria. Eurooppalaiset eivät usein arvostaneet maorien joukkoon siirtyneitä eurooppalaisia, mutta maorien yhteisöissä heidät nähtiin usein hyödyllisinä eurooppalaisten tavaroiden hankkijoina ja neuvottelijoina maorien ja eurooppalaisten välillä.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurin pākehā-maori-ryhmä ennen 1840-lukua olivat kauppiaat. He myivät heimojen puolesta näiden puuta, sikoja ja perunaa, ostaen näille eurooppalaisilta musketteja, ruokaa ja alkoholia. Menestyksekkäimpiä heistä oli Louis Hetet, joka toi eurooppalaisen karjan ja viljan King Countryyn vuonna 1844. Tanskalaissyntyinen Phillip Tapsell rikastui asetuttuaan Maketūun Bay of Plentyn alueelle, myyden alueen maoreille musketteja ja ruutia. Eurooppalaisasutuksen alkuaikoina, kun siirtolaisia oli vielä vähän, he olivat turvallisuutensa puolesta riippuvaisia maoreista. Pākehā-maoreille oli tärkeää päästä naimisiin maorinaisen kanssa, jotta he voisivat olla tekemisissä maorien kanssa. Naimisiinmeno oli maorien tapa varmentaa Pākehā-maorien luotettavuus. Näin myös heidän lapsensa saatiin sidotuksi heimon yhteyteen. Jotkut pākehā-maorit olivat niin kiinteissä yhteyksissä maoreihin, että he jopa taistelivat näiden puolella. James Caddell työskenteli 13-vuotiaana valaanpyytäjänä, kun Ngāi Tahu -heimon maorit tappoivat muun hänen laivansa miehistön vuonna 1810. Maorit ottivat hänet yhteisöönsä ja hän sai muun muassa maorien käyttämän moko-nimisen kasvotatuoinnin. Hän oppi myös maorin kielen ja miltei unohti kokonaan englannin. Hän taisteli heimon sotajoukkojen mukana ja piti perinteisiä maorien aseita eurooppalaisia parempina.[2] Dicky Barrett järjesti Te Āti Awa -heimon puolustuksen Waikato-heimoa vastaan aseistaen Te Āti Awojen pā-linnoituksen eurooppalaisilla laivatykeillä vuonna 1832.[3] Vuonna 1838 maoripäälikkö Pomaren sotajoukoissa oli 132 pākehā-maoria[4].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Glossary Te Ara - the Encyclopedia of New Zealand. Viitattu 4.12.2010. (englanniksi)
- ↑ a b Mark Derby: Pākehā–Māori Te Ara - the Encyclopedia of New Zealand. Viitattu 4.12.2010. (englanniksi)
- ↑ Dicky Barrett at Ōtaka Pā, 1832 Te Ara - the Encyclopedia of New Zealand. Viitattu 4.12.2010. (englanniksi)
- ↑ Pakeha-Maori Ministry for Culture and Heritage. Arkistoitu 19.8.2016. Viitattu 4.12.2010. (englanniksi)