Marjatta Leppänen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Marjatta Leppänen
Marjatta Leppänen Suomen euroviisukarsinnassa 1963.
Marjatta Leppänen Suomen euroviisukarsinnassa 1963.
Henkilötiedot
Koko nimi Varpu Marjatta Leppänen
Syntynyt24. elokuuta 1937 (ikä 87)
Helsinki
Ammatti laulaja, näyttelijä, viihdeartisti
Näyttelijä
Aktiivisena 1956–
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Varpu Marjatta Leppänen (s. 24. elokuuta 1937 Helsinki) on suomalainen laulaja, näyttelijä ja viihdeartisti.

Nuoruus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marjatta Leppänen vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Tyrväällä, jonne perhe muutti Ase­varikko 3:ssa työskentelevän isän kanssa talvi­sodan alla. Hän kävi keskikoulun Tyrvään yhteis­koulussa. lähde?

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marjatta Leppäsen ura alkoi Peli­manni-pojat -orkesterin solistina jo vuonna 1956, mutta ensimmäiset singlet ilmestyivät vasta vuonna 1961. 1960-luvun tunnetuimpiin levytyksiin kuuluvat muun muassa "Sydämesi tyhjä huone" (1965), "Sellainen mies" (1968) sekä Lasse Mårtensonin kanssa duettona tehdyt "Iltaisin" (1965) ja "Leikiten" (1968). Euro­viisu­karsintoihin Leppänen osallistui vuosina 1963, 1965, 1966 ja 1975. Vuonna 1979 Leppänen toimi euro- ja inter­viisu­karsintojen juontajana. Laulaja­uran ohella Leppänen toimi pitkään pää­työnään matka­toimisto­alalla Tampereella ja Helsingissä.

1960-luvulla Marjatta Leppäseltä ilmestyi runsaasti singlejä, mutta vuosikymmenen lopulla levytykset alkoivat harveta ja artisti siirtyi estradi­viihteen pariin.

Hän esiintyi komediallisessa televisio­sarjassa Katapultti (1971–1972). Euro­viisu­karsinnoista alkanut yhteis­työ Lasse Mårtensonin kanssa jatkui ravintola-show’n merkeissä ja edelleen Matti Kuuslan ja Jukka Virtasen kanssa vielä pitkälle 1970-luvun puolellekin. Kahdesta show-esityksestä on julkaistu albumit Ilta Adlonissa (1973) ja Paita, paita ja peppu (1975).

Vuonna 1975 ilmestyi ainoa soolo­albumi Marjatta Leppänen. Tuon albumin soitetuimmat kappaleet olivat ”Pikku Mirjamin jännä päivä”, ”Minä en ole sellainen tyttö”, ”Tänä vuonna on toisin”, ”Vaikeuksia” ja cover Carpentersin kappaleesta ”Se kuuluu eiliseen” (”Only Yester­day”).

Vuonna 1978 Leppänen oli mukana perustamassa Uutta Iloista Teatteria ja on ollut useiden vuosien ajan aktiivisesti mukana sen toiminnassa. Hän on myös esiintynyt lukuisissa televisio-ohjelmissa juontajana ja oli Yleisradion Puhelinlangat laulaa -ohjelman ensimmäinen juontaja aloittaessaan vuonna 1972. Hän juonsi sarjaa vuoteen 2002 saakka.[1]

Brita Koivusen vetäydyttyä aktiivi­uralta vuonna 2005 Marjatta Leppänen astui tämän paikalle 1950–1960-luvun laulaja­tähdistä muodostettuun laulutrioon, jonka muut jäsenet ovat Pirkko Mannola ja Vieno Kekkonen.

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marjatta Leppänen oli vuosina 1973–1997 naimisissa teatterinjohtaja Carl Öhmanin kanssa,[2] sen jälkeen muusikko­ystävänsä ja työ­toverinsa Jaakko Salon kanssa tämän kuolemaan vuonna 2002 saakka.[3]

Diskografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Filmografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähde Elonet[4]

Televisio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähde Elonet[4]
  • Suuri valssi­konsertti (1975)
  • Maitoa, maitoa! (Uusi Iloinen Teatteri, 1987)
  • Kanavan­vaihtaja (UIT, 1988)
  • Hyvin menee, naapurit nauraa (UIT, 1989)
  • Heli­bori humpsis (UIT, 1990)
  • Toivo Kärki muistoissamme (1993)
  • Haloolla päähän (UIT, 1996)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Latva, Tony & Tuunainen, Petri: Iskelmän tähti­taivas: 500 suomalaista viihde­taiteilijaa. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 9510278173
  • Virkkunen, Urpo (toim.): Kuka on kuka TV:ssä. Helsinki: Otava, 1970.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Mattlar, Mikko: 80 vuotta täyttävä Marjatta Leppänen: On eläke­päivien aika Helsingin Sanomat. 23.8.2017. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Arkistoitu 24.8.2017. Viitattu 24.8.2017.
  2. ↑ Kangasniemi, Sanna: Svenska Teaternin ja Tampere-talon pitkäaikainen johtaja Carl Öhman on kuollut (digilehden tilaajille) Helsingin Sanomat. 4.3.2022. Viitattu 20.7.2022.
  3. ↑ Jaakko Salo kuoli UIT:n näyttämölle Ilta-Sanomat. 14.6.2002. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 20.7.2022.
  4. ↑ a b Marjatta Leppänen Elonetissä.. Viitattu 26.12.2021.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Saari­koski, Tuula: Hei, Marjatta Leppänen tässä!. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29401-2

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Marjatta_Leppänen&oldid=22574823”