Otso Appelqvist
Otso Ilmari Appelqvist (s. 9. syyskuuta 1940 Helsinki) on suomalainen teatteriohjaaja ja konsultti.[1]
Appelqvist opiskeli yliopistossa Helsingissä ja Yhdysvaltain Oregonissa sekä Teatterikoulun korkeakouluosastolla 1962–65 ja Yhteiskunnallisen korkeakoulun draamastudiossa vuodesta 1963 alkaen. Samaan aikaan hän toimi Ylioppilaslehden teatteriarvostelijana ja First-lehden päätoimittajana.[1]
Vuonna 1965 Appelqvist toimi suomentajana ja apulaisohjaajana Suomen Kansallisteatterin produktiossa Albeen Eläintarhatarinasta.[2] Samana vuonna hän ohjasi Ylioppilasteatterissa produktion nimeltä Kevätsadetta, joka esitettiin Jyväskylässä ja Helsingissä sekä seuraavana vuonna Tukholmassa. Teos perustui Markku Lahtelan tekstiin, musiikin teki Henrik Otto Donner ja visuaalisen suunnittelun kuvataiteilija Juhana Blomstedt. Esitys alkoi tyhjältä näyttämöltä, johon vähitellen tuotiin tavaroita ja rakenteita niin paljon, että näyttelijöiden oli lopulta vaikea liikkua. Tähän kasaan heijastettiin Blomstedtin kokeellinen, sattumanvaraisista filmileikkaamon jätepaloista koostettu elokuva. Osa esitystä oli myös kadulta kuuluva liikenteen melu.[3]
Maaliskuussa 1966 Appelqvist osallistui presidentti Urho Kekkosen niin sanotuille Tamminiemen lastenkutsuille.[4] Toimikaudella 1967–68 Appelqvist toimi Teiniliiton puheenjohtajana. Hän kiteytti ajan hengen Teinilehden pääkirjoituksessa Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlinnan aikoihin:[5]
Vanhemman polven on syytä tietää, että kansainvälisyys, kehitysyhteistyö ja pasifismi eivät missään tapauksessa ole ohimeneviä muoti-ilmiöitä. Nuorisolle ne ovat välttämättömyys ja elinehto. - - Isänmaanrakkaudesta on lyhytnäköistä puhua, ellei se tarkoita koko ihmiskuntaa.
Vuonna 1972 Appelqvist esiintyi alastomuutta pohtivassa television keskusteluohjelmassa Riisuttu, verhoton, karvaton, paljas.[6]
Appelqvist ohjasi kuunnelmia Yleisradiolle ainakin 1960-luvun loppupuolella.[7] Hän opetti vuosina 1973–1982 Taideteollisessa korkeakoulussa.[8] Viime vuosikymmeninä Appelqvist on konsultoinut kuntapäättäjiä oman yrityksensä kautta.[9]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Otso Appelqvist, Antti Jännes, Riitta Nelimarkka: Avaruus (1971). ISBN 9512006456.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Verneri Veistäjä: Teatterin maailma 1965, Suomen teatterilaitos ja teatteriväki, s. 130. Helsinki: Tammi, 1965.
- ↑ Otso Appelqvist, Ilona-esitystietokanta, Teatterin tiedotuskeskus, viitattu 18.12.2014.
- ↑ Kari Yli-Annala: Muutosten mestareita – mediataiteen avantgardea Suomessa 1930–1970-luvuilla (Synteesi 2/2009), Suomalaisen mediataiteen historia -blogi. Viitattu 23.3.2014.
- ↑ Presidentti Kekkosen nuorisokestit Tamminiemessä 1960-1969 , Punatähdet-sivusto. Viitattu 23.3.2014.
- ↑ Risto Ahonen: Teinien taksvärkki, Ykskaks maailma paremmaks! Luku 4.4: Porvaritkin kehitysmaiden puolesta – periaatteessa (Arkistoitu – Internet Archive), Pro gradu, Tammikuu 2000. Helsingin yliopisto, Yhteiskuntahistorian laitos, Poliittinen historia, Valtiotieteellinen tiedekunta.
- ↑ Seija Aunila: Muistoja: Riisuttu, verhoton, karvaton, paljas, Yle Elävä arkisto. Viitattu 23.3.2014.
- ↑ Kuunnelmat, nimimerkin Parahin Katso- ja Antenni-lehdistä koostama blogisivusto. Viitattu 14.4.2014.
- ↑ Opettajamatrikkeli 1973-2003 (Arkistoitu – Internet Archive), Taideteollinen korkeakoulu. Viitattu 7.4.2014.
- ↑ Konsulttitoimisto Otso Appelqvist Oy, Kauppalehti.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
