Osborne Reynolds
| Osborne Reynolds | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 23. elokuuta 1842 Belfast, Pohjois-Irlanti |
| Kuollut | 21. helmikuuta 1912 (69 vuotta) |
| Koulutus ja ura | |
| Oppilaat | Joseph John Thomson |
| Tutkimusalue | Virtausdynamiikka |
| Palkinnot | Royal Medal |
Osborne Reynolds (23. elokuuta 1842 – 21. helmikuuta 1912)[1] oli pohjoisirlantilainen insinööri.
Reynolds valmistui Cambridgen yliopistosta vuonna 1867 opiskeltuaan matematiikkaa. Hänestä tuli insinööritieteiden professori Manchesterissä. Vuonna 1877 hänet hyväksyttiin Royal Societyyn ja vuonna 1888 hän sai Royal Medal -palkinnon. Eläkkeelle hän jäi 1905 ja kuoli Watchetin kaupungissa Somersetin kreivikunnassa Englannissa vuonna 1912.[2]
Reynolds tunnetaan ennen muuta Reynoldsin luvusta. Reynolds tutki fluidien (eli nesteiden ja kaasujen) virtausta putkissa ja huomasi, että virtaukset voidaan karkeasti jakaa laminaareihin ja turbulentteihin dimensiottoman luvun perusteella, joka on inerttien ja viskoosien voimien osamäärä. Luku on tärkeässä asemassa virtausdynamiikassa nykyäänkin. Osborne Reynoldsin mukaan on nimetty myös Reynoldsin jännitys.
Eräs Marsin kraatteri on nimetty Reynoldsin mukaan.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Osborne Reynolds
- ↑ M. B. Kirkham: Principles of soil and plant water relations, s. 226. Academic Press, 2005. ISBN 9780124097513 Google Book. (englanniksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
