Operaatio Vihreä

Operaatio Vihreä (saks. Unternehmen Grün) oli saksalaisten toisen maailmansodan aikainen suunnitelma maihinnoususta Irlannin maaperälle. Sen oli tarkoitus tukeutua saksalaisten maihinnousuun Englantiin, jota kutsuttiin nimellä operaatio Seelöwe (suom. merileijona). Huolimatta siitä että se oli suunniteltu yksityiskohtaisen tarkasti, sen oli kuitenkin tarkoitus toimia pelkästään hämäyksenä. Suunnitelman pelkkä olemassaolo muodosti vastapuolelle uhan joka täytyi ottaa vakavasti vaikkei sitä toteutettukaan. Brittien vastasuunnitelmaksi luotiin suunnitelma W, Irlannin takaisinvaltaus saksalaisilta.

Operaatio Vihreää ryhdyttiin suunnittelemaan vuoden 1940 aikana, ja lopullisen muotonsa se sai elokuussa. Vihreä oli laajojen piirien tiedossa vuosina 1940–1941 ja päätyi jopa brittien sotilastiedustelun käsiin englanniksi käännettynä. Tämä herätti epäilyksiä siitä että koko suunnitelma oli hämäystä, tarkoituksena luoda briteille psykologinen sivustauhka. Kun Adolf Hitler lykkäsi Seelöwen toteutusta syksyllä 1940 seuraavan vuoden kevääseen ja lopulta vuonna 1943 hylkäsi koko suunnitelman, menetti myös Vihreä merkityksensä.

Suunnitelman yksityiskohtia

Alkuvaiheessa 3 900 miehen vahvuisten saksalaisjoukkojen ryhmityspaikkoina oli tarkoitus käyttää Lorientin, Saint-Nazairen ja Nantesin satamia Ranskassa. Saksa oli miehittänyt Ranskan vuonna 1940. Maihinnousupaikkana oli hieman yli 130 kilometrin levyinen kaistale Irlannin etelärannikolla Wexfordin ja Dungarvanin välillä. Saadessaan satamat siellä haltuunsa, saksalaisjoukkojen odotettiin taistelevan tiensä noin 50 kilometriä syvälle sisämaahan. Ensimmäisessä aallossa oli tarkoitus tuoda maihin kommandojoukot, moottoroitu jalkaväkipataljoona sekä tykistöä. Niitä seuraisivat siltapataljoona, kolme ilmatorjuntakomppaniaa ja useita iskuosastoja. Reservinä olivat saksalaiset 61:s, 72:s ja 290:s divisioonat joiden piti miehittää Gorey-Dungarvenin sillanpää kun se olisi saatu muodostettua. Tästä eteenpäin yksityiskohtaiset suunnitelmat olivat hyvin summittaisia riippuen operaatio Seelöwen mahdollisesta menestyksestä tai sen kohtaamista takaiskuista.

Seelöwen ollessa menestyksekäs, oletettiin Vihreän täytäntööpanon olevan seuraava askel, siltä osin kun suunnitelmat pysyisivät ennallaan sotatilanteessa. Vihreä ei sisältänyt mitään suunnitelmia Irlannin hallituksen syrjäyttämisestä tai toisinajattelijoiden likvidoinnista. Pääkaupunki Dublin mainittiin yhtenä kuudesta Seelöwen onnistumisen jälkeen perustettavasta saksalaisesta hallinnollisesta päämajasta.

Arvio suunnitelmasta

Saksan laivaston komentaja suuramiraali Erich Raeder esitti arvionsa suunnitelman suhteen Hitlerin määrättyä hänen tutustua siihen. Raeder suhtautui suunnitelmaan penseästi samoin kuten Seelöween. Hän epäili Saksan laivaston vahvuutta ja kykyä toimittaa joukoille täydennyksiä. Ennuste maihinnousevien saksalaisjoukkojen osalta ei ollut lupaava. Joukoilla ei ollut kokemusta amfibiosodankäynnistä, niiden tulisi kyetä taistelemaan tai yleensä pysymään hengissä ilman täydennystä, tykistön tulitukea ja riittävää ilmatorjuntaa vihamielisessä ympäristössä. Oletettavasti joukot joutuisivat taisteluun myös pohjoisen suunnasta hyökkäävien brittien kanssa.

Irlannin puolustautuminen

Irlannin asevoimien oletettiin puolustautuvan saksalaisia hyökkääjiä vastaan. Maihinnousualukset oli tämän johdosta varustettu rynnäkköaseistuksella. Suunnitelmissa oli puutteita, sillä erään suunnitellun maihinnousurannan suojana olevia tykistöpattereita ei mainita siinä lainkaan. Vihreä sisälsi ainoastaan maihinnoususuunnitelmat, eikä siinä mainittu mitään siviiliväestön asemasta tai siitä oliko Irlannin saarta tarkoitus miehittää kokonaisuudessaan. Irlantilaisväestössä oli pieni osa niitä jotka tukivat Saksan pyrkimyksiä, johtuen kokemuksista brittien hallinnon alaisuudessa. Suunnitelman ylimalkaisuus tältä osin kertoo sen olevan lähinnä erillinen isku kuin todellinen yritys ottaa koko saari haltuun, joskin kerran maihinnoustuaan saksalaisten olisi ollut hyvin vaikea peräytyä asemassaan.