Opel Vivaro
Opel Vivaro on Opelin vuodesta 2001 lähtien valmistama keskikokoinen pakettiautomalli, joka korvasi Opel Arenan. Isossa-Britanniassa sitä myydään Vauxhall-merkkisenä.
Opel Vivaro A (2001−2014)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Opel Vivaro A | |
---|---|
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa |
Espanja Iso-Britannia |
Valmistaja | Opel |
Konserni | General Motors |
Valmistusvuodet | 2001–2014 |
Muut nimet | Vauxhall Vivaro |
Korimalli |
pakettiauto pikkubussi |
Edeltäjä | Opel Arena |
Seuraaja | Opel Vivaro B |
Teknisesti samankaltaisia |
Nissan Primastar I Renault Trafic II |
Tekniset tiedot | |
Moottori | R4 |
Iskutilavuus | 1,9–2,5 l |
Teho | 82–148 hv |
Polttoaine |
bensiini diesel |
Vetotapa | etuveto |
Vaihteisto |
6-vaihteinen manuaali 6-vaihteinen robotti |
Opel Vivaro esiteltiin vuonna 2001 seuraajaksi ikääntyneelle Opel Arenalle. Samaan aikaan uudistui myös Arenan sisarmalli Renault Trafic ja kolmantena joukkoon liittyi Nissan Primastar, jotka ovat kumpikin Vivaron lähes identtisiä sisarmalleja. Auton suunnitteli Renault Pariisissa, ja sitä valmistettiin Renault’n kanssa Vauxhallin tehtaalla Ison-Britannian Lutonissa. Korotetulla katolla varustetut mallit valmistettiin kuitenkin Primastarin tuotantolinjalla Espanjassa.
Vivaro ja Trafic valittiin Vuoden pakettiautoksi 2002.[1]
Vivaroa valmistettiin kolmena eri versiona: pakettiautona, pikkubussi Tourina (7 tai 8 istuinta) ja näiden yhdistelmämalli Combina (6 tai 9 istuinta). Saatavana oli kaksi akselipituutta ja kattokorkeutta. Kuormatilaa oli korimallista riippuen 5–8,4 kuutiometriä.
Suomessa Vivaron moottorivalikoima koostui aluksi 1,9- (82/101 hv) ja 2,5-litraisista (148 hv) dieselmoottoreista. Muualla saatavana on ollut myös 2,0-litrainen bensiinimoottori. 2,5-litraisen dieselin yhteyteen sai halutessaan kuusiportaisen Easytronic-robottivaihteiston.
Vuonna 2006 Vivaro koki kasvojenkohotuksen, jossa se sai uudet puskurit ja etusäleikön, lisäksi vilkut siirtyivät puskurista ajovaloihin. Samalla autoon tuli uusi nelipuolainen ohjauspyörä. Uusia moottorivaihtoehtoja olivat 2,0-litraiset (90/114 hv) dieselit, jotka korvasivat aiemmat 1,9 litran moottorit.
Opel Vivaro B (2014−2019)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Opel Vivaro B | |
---|---|
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa |
Iso-Britannia Ranska |
Valmistaja | Opel |
Konserni | General Motors |
Valmistusvuodet | 2014–2019 |
Muut nimet | Vauxhall Vivaro |
Korimalli |
pakettiauto pikkubussi |
Edeltäjä | Opel Vivaro A |
Seuraaja | Opel Vivaro C |
Teknisesti samankaltaisia |
Fiat Talento Nissan Primastar II Renault Trafic III |
Tekniset tiedot | |
Kuormatila | 5,2–8,6 m³ |
Moottori | R4 |
Iskutilavuus | 1,6 l |
Teho | 90–140 hv |
Polttoaine | diesel |
Vetotapa | etuveto |
Vaihteisto | 6-vaihteinen manuaali |
Mitat | |
Pituus | 4 999–5 399 mm |
Akseliväli | 3 098–3 498 mm |
Leveys | 2 283 mm |
Korkeus | 1 971–2 493 mm |
Toisen sukupolven Vivaro esiteltiin vuonna 2014. Kolmikosta jäi nyt pois Nissan Primastar, mutta vuonna 2016 esiteltiin sen seuraaja, NV300, joka edelleen oli Vivaron ja Traficin sisarmalli.[2] Kolmas sisarmalli on niin ikään vuonna 2016 esitelty Fiat Talento.[3] Vuonna 2021 NV300 nimettiin uudelleen Primastariksi. Renault Traficin tuotanto siirtyi Ranskan Sandouvilleen, jossa valmistettiin myös korkealla katolla varustetut Vivarot.
Toisen sukupolven Vivarosta oli saatavana edeltäjänsä tavoin kaksi pituus- ja korkeusvaihtoehtoa.[4] Tavaratilaa on korimallista riippuen 5,2 kuutiometristä aina 8,6 kuutiometriin. Pakettiauton ja kaksikäyttöauto Crew Vanin lisäksi saatavana oli kaksi henkilönkuljetusversiota: Combi ja Tourer.[5] Tourer on paremmin varusteltu ja tarjoaa enemmän istuinratkaisuja.[6]
Pakettiauton moottorivaihtoehdot olivat 1,6 CDTi (90 hv) ja 1,6 BiTurbo (120/140 hv), joissa on molemmissa kuusivaihteinen manuaalivaihteisto sekä start/stop-järjestelmä. Combiin ei ollut saatavana 1,6-litraista CDTi-moottoria.
Pakettiauton perusmalli Editioniin kuului kuusi turvatyynyä, ESP, mäkilähtöavustin, 16 tuuman teräsvanteet osittain peittävin pölykapselein, kauko-ohjattu keskuslukitus, sähköikkunat, LED-päiväajovalot, Bluetooth-järjestelmä, lämmitettävät sähköpeilit, vakionopeudensäädin, nahkaverhoiltu ohjauspyörä ja kuudessa suunnassa säädettävä kuljettajan istuin.[7]
Sportivessa oli lisäksi 17 tuuman kevytmetallivanteet, korinväriset takavalosuojat, tuulilasinpyyhinten sadetunnistin, automaattiset ajovalot, peruutuskamera ja avaimeton lukitus.[7]
Kaksikäyttöauton perusmalli Baseen kuului pakettiauton perusvarustuksen lisäksi kolme erillistä takaistuinta ja kattovalaisin takaosassa.[7]
Mid-mallissa oli lisäksi ISOFIX-kiinnikkeet takaistuimella, säilytystila istuinten alla sekä säilytystaskut istuimissa.[7]
Upleveliin kuului vielä säädettävät toisen rivin istuimet käsinojilla, 12 voltin pistoke, sisääntulovalot, takaosan LED-valaistus ja häikäisysuojat toisella rivillä.[7]
Combin ainoassa mallissa, Editionissa, oli pakettiauton perusvarustuksen lisäksi toisen ja kolmannen rivin istuimet kuudelle hengelle, ilmastointi, pysäköintitutka ja ISOFIX-kiinnikkeet takaistuimella.[7]
Opel Vivaro C (2019−)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Opel Vivaro C | |
---|---|
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Iso-Britannia |
Valmistaja | Opel |
Konserni | Groupe PSA |
Valmistusvuodet | 2019– |
Muut nimet |
Opel Zafira Life Vauxhall Vivaro |
Korimalli |
pakettiauto pikkubussi |
Edeltäjä | Opel Vivaro B |
Teknisesti samankaltaisia |
EMP2-pohjalevyn mallit
|
Tekniset tiedot | |
Pohjalevy | PSA EMP2 |
Moottori | R4 |
Iskutilavuus | 1,5–2,0 l |
Polttoaine | diesel |
Vetotapa |
etuveto neliveto |
Vaihteisto |
6-vaihteinen manuaali 8-vaihteinen automaatti |
Vuonna 2017 Opel siirtyi General Motorsilta ranskalaisen PSA-konsernin omistukseen, jolloin päättyi myös yhteistyöhanke pakettiautojen kehityksestä Renault’n kanssa. Birminghamin hyötyajoneuvonäyttelyssä keväällä 2019 esitelty kolmannen sukupolven Vivaro on Citroën Jumpyn, Peugeot Expertin ja Toyota Proacen sisarmalli.[8] Sen tila-autoversio tunnetaan nimellä Opel Zafira Life.[9] Uutta Vivaroa valmistetaan samalla Vauxhallin tehtaalla Ison-Britannian Lutonissa kuin kahta edellistä sukupolvea.[10]
Vivaro on saatavana kahdella akselivälipituudella. Moottorina on 1,5- (102/120 hv) tai 2,0-litrainen (122/144/150/177 hv) dieselmoottori. Suuritehoisimman moottorin yhteydessä on aina kahdeksanportainen automaattivaihteisto, ja se on valittavissa myös 2,0-litraisen 122- ja 144-hevosvoimaisten versioiden yhteyteen. 150- ja 177-hevosvoimaiset ovat saatavana myös nelivetoisina.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Winners – 2002 Van of the Year. Viitattu 13.10.2019. (englanniksi)
- ↑ New Nissan NV300 van to replace Primastar Auto Express. 17.2.2016. Viitattu 19.2.2016. (englanniksi)
- ↑ Fiatilta melkoinen pakettiautoyllätys Tekniikan Maailma. 29.3.2016. Viitattu 17.1.2019.
- ↑ TM koeajo: Opel Vivaro Van Edition 1,6 CDTi Biturbo Tekniikan Maailma. 26.11.2014. Viitattu 7.7.2015.
- ↑ Uusi Vivaro-mallisto Opel.fi. Adam Opel AG. Arkistoitu 6.3.2018. Viitattu 5.3.2018.
- ↑ Koeajo: Isolle perheelle – Opel Vivaro Tourer L2H1 1,6 BiTurbo Moottori. 7.2.2018. Viitattu 5.3.2018.
- ↑ a b c d e f Vivaro-esite. Adam Opel AG, 9/2014.
- ↑ New Vauxhall Vivaro van officially revealed at 2019 Commercial Vehicle Show Auto Express. 30.4.2019. Viitattu 5.5.2019. (englanniksi)
- ↑ Tila-autosta pikkubussiksi – Opel Zafira Life Moottori. 11.1.2019. Viitattu 26.1.2019.
- ↑ New Vauxhall Vivaro van revealed and it will be built in Luton Auto Express. 22.1.2019. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Opel Vivaro Wikimedia Commonsissa
Nykyiset henkilöautomallit | |
---|---|
Nykyiset pakettiautot | |
Konseptiautot | |
Entiset mallit |