Omulonga

Omulonga
Omulonga
Koordinaatit: 17°58′41″S, 16°08′22″E
Valtio	Namibia
Alue	Oshikoton alue
Aikavyöhyke	UTC+1
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Omulonga oli lyhyehkön aikaa (1874–1888) Suomen Lähetysseuran lähetysasemana Ambomaalla Ondongan kuningaskunnassa, sen itäosassa, nykyisessä Namibiassa. Siellä tapahtui Ambomaan ensimmäinen kastetilaisuus vuonna 1883.

Omulongan perustaminen

Omulongan lähetysaseman perustamisen aikaan suomalaiset lähetyssaarnaajat olivat kokeneet takaiskuja lännessä Uukwambin, Ongadjeran ja pohjoisessa Oukwanyaman kuningaskunnissa, ja lähetystyö oli olosuhteiden pakosta keskitettävä Ondongaan.

Omulongan aseman perusti lähetyssaarnaaja Tobias Reijonen noin viisi kilometriä Omandongolta länsiluoteeseen. Paikan nimi merkitsee ‘virtaa’, ja siellä on sateiden sattuessa pohjoisesta etelään virtaava joki. Kuivana aikana paikalla on vain syvänne, jossa veden määrä vähitellen vähenee.

Rakennusarkkitehtuuri kehittyy

Päärakennus

Omulongan aseman päärakennusta rakennettaessa Reijonen otti käyttöön leveät, koko rakennusta ympäröivät, puupylväillä tuetut, eräänlaiset verannat. Niiden ansiosta aurinko ei pääse paistamaan rakennuksen seiniin ja se pysyy näin ollen viileänä, ja toisaalta myöskään sateet eivät pääse piiskaamaan seiniä, jotka olivat poikkeuksetta tehty polttamattomasta tiilestä, sillä Ambomaan hiekka ei kestä polttamista. Näistä verannoista tultiin aikaa myötä käyttämään ambokielistä nimitystä olupanda (alkuperäinen merkitys lienee ‘lattia’). Verannaksi niitä ei juuri voinut kutsua, sillä niitä ei ollut varsinaisesti tarkoitettu oleskelua varten.

Koulurakennus

Vuonna 1880 suomalaisten lähetysasemille ryhdyttiin rakentamaan koulurakennuksia. Ensimmäisenä valmistui koulu Omulongaan. Se vihittiin käyttöön 2. syyskuuta. Koulurakennus toimi myös kirkkona, ennen kuin lähetysasemille ruvettiin rakentamaan erityisiä kirkkorakennuksia. Omulongaan ei kirkkoa ehditty rakentaa, kun asema jo piti hylätä.

Toisin kuin muilla asemilla, Omulongassa ei lähetysasemaa ympäröinyt tiilimuuri.

Skoglundien kohtalo

Vuonna 1880 vietettiin Omulongan asemalla häitä. Jo vuonna 1871 Ambomaalle saapunut Gustaf Mauritz Skoglund sai morsiamensa Amalia Ingmanin, o.s. Stark, luokseen, ja häitä vietettiin 16. maaliskuuta. Viisi viikkoa häiden jälkeen tuore aviomies sairastui malariaan, ja 22. huhtikuuta 1881 hän kuoli 40 vuoden ikäisenä. Hänet haudattiin Omulongaan hänen leskensä toivomuksesta.

Skoglundin leski Amalia työskenteli aluksi Omulongan asemalla, erityisesti tyttöjen parissa, mutta 1882 hän meni naimisiin Reinin lähetyksen työntekijän Philipp Diehlin kanssa ja siirtyi reiniläisten palvelukseen.

Ensimmäiset kasteet Ambomaalla

Vuoden 1881 lopulla Ondongaan levisi tieto, että joitakin ambolaisia oli kastettu etelässä Omarurussa Hereromaalla. Nyt ambolaiset alkoivat ajatella, että kastettuja ei uhkaa viha henkien taholta. Vuoden 1882 joulujumalanpalveluksessa saarna näytti koskettavan muutamia nuoria ambolaisia aikuisia. Reijonen ryhtyi nyt valmistamaan heitä kasteelle ja päätti, että kaste tulisi tapahtumaan loppiaisena 1883. Tätä tilaisuutta varten kaikki Ambomaan suomalaiset tulivat Omulongaan.

Kastetut henkilöt olivat seuraavat:

• Moses Iimene
• Abraham Oshikongo
• Jakob Angula
• Elias Nangolo
• Tobias Negonya
• Johannes Nangombe

Koulurakennusta ei voitu käyttää siksi, että sitä ei vielä ollut viimeistelty. Näin ollen tämä tapahtuma järjestettiin päärakennuksen salissa. Yleisö sai seurata tätä kastetta ulkoa käsin. Jotkut mutisivat, että “Nyt pidetään miesten täysi-ikäisyysjuhlaa, eikä se ole hyvä.” Kastettavista jokainen lausui uskontunnustuksen.

Seuraavat kasteet tapahtuivat samana vuonna Omandongolla ja puolitoista vuotta myöhemmin Olukondassa.

Lähetyssaarnaajat poistuvat

Itäinen Ondonga, jossa Omulonga samoin kuin Omandongo sijaitsivat, kuului Ondongan perintöruhtinaan hallitsemaan alueeseen. Tämän itsevaltaisen käytöksen vuoksi joutuivat suomalaiset pakenemaan hänen alueeltaan hylkäämään syys-lokakuun vaihteessa 1888 (ks. Omandongo). Valkoiset saivat jopa pelätä henkensäkin edestä. Turvaa etsittiin läntisestä Ondongasta kuningas Kambonden luota.

Paluuta harkitaan

Seuraavana vuonna, 1889, harkittiin paluuta Nehalen alueelle itäiseen Ondongaan. Nehale ja Kambonde kuitenkin joutuivat jopa aseelliseen konfliktiin, joka tosin päättyi pian ammusten puutteeseen. Elokuussa tuli vielä tieto siitä, että Nehale suunnitteli lähetyssaarnaajien surmaamista ja heidän asemiensa ryöstämistä siitä syystä, että hän ajatteli näillä olevan paljonkin ampumatarvikkeita.

Nyt suunnitelmat Nehalen alueelle palaamisesta hylättiin, ja uuden lähetysaseman paikaksi valittiin Kambonden alueelta Ondangwa, jota August Pettinen ryhtyi rakentamaan.

Omandongo ja Omulonga jäivät näin sivuaseman asemaan, mikä tarkoitti sitä, että niissä pidettiin ajoittain jumalanpalveluksia, mutta vakituisesti eivät lähetyssaarnaajat enää tulleet näihin paikkoihin asumaan. Aluksi oli jopa niin, että suomalaiset eivät tälle alueelle uskaltautuneet ensinkään, vaan ambolaiset joutuivat itse pitämään jumalanpalvelukset.

Lähetysjohtajan vierailu

Vuonna 1900 Lähetysseuran lähetysjohtajan Jooseppi Mustakallion vieraillessa tarkastusmatkalla Ambomaalla hän toimitti myös Omulongassa seurakunnan ja koulun tarkastuksen.

Omulongaan haudattu suomalainen

• Gustaf Mauritz Skoglund (1840–1880)

Lähteet

• Peltola, Matti: Sata vuotta suomalaista lähetystyötä 1859–1959. II: Suomen Lähetysseuran Afrikan työn historia. Helsinki: Suomen Lähetysseura, 1958.