Ondangwa
| Ondangwa | |
|---|---|
 |
|
  Ondangwa |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Namibia |
| Alue | Oshanan alue |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Leonard Negonga |
| Korkeus | 1080 m m |
| Väkiluku | 23 000[1] |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
Ondangwa (aiemman kirjoitusasun mukaan Ondangua) on noin 23 000 asukkaan (2011) kaupunki pohjois-Namibiassa Oshanan alueella, aivan Oshikoton alueen rajalla. Se on alun alkaen ollut Suomen Lähetysseuran lähetysasema vuosina 1890–1913, minkä jälkeen siitä tuli hallituksen asema.
Nimen Ondangwa sanotaan tarkoittavan ’Ondongan loppua’. Ondonga on yksi entisen Ambomaan kuningaskunnista, ja Ondangwa sijaitsee aivan sen länsireunalla.
Ondangwa sijaitsee pohjoiseen, Angolan rajalle Oshikangoon menevän B1-valtatien varrella, noin 80 kilometriä rajalta etelään.
Ondongan kuninkaan King Eliphas Kauluman sanotaan asuvan Ondangwassa. Hänen alamaisensa puhuvat äidinkielenään oshindongaa.
Ondangwa on myös Ondangwan vaalipiirin keskus.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomalainen lähetysasema
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomalaisen lähetysaseman perustaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ondangwan lähetysaseman perusti vuonna August Pettinen vuonna 1890 n. 15 km Olukondasta luoteeseen. Tuohon aikaan puhuttiin kahden tunnin matkasta, ja mittayksikkönä lienee ollut matka, jonka härkäkärryt kulkivat tunnissa.
Ondangwan lähetysaseman perustamisen aikaan suomalaiset lähetyssaarnaajat olivat kokeneet takaiskuja lännessä Uukwambin, Ongadjeran ja pohjoisessa Oukwanyaman kuningaskunnissa, ja lähetystyö oli olosuhteiden pakosta keskitettävä Ondongaan.[2]
Ondongassakin oli keskityttävä lähetysasemien verkoston laajentamiseen Länsi-Ondongassa, sillä itäisessä Ondogassa perintöruhtinas Nehale oli tehnyt ulkopuolisten olon mahdottomaksi omavaltaisella käytöksellään.
Elokuussa 1889 tuli jopa tieto siitä, että Nehale suunnitteli lähetyssaarnaajien surmaamista ja heidän asemiensa ryöstämistä siitä syystä, että hän ajatteli näillä olevan paljonkin ampumatarvikkeita.[3]
Pettisen mukana tuli Olukondasta pari kristittyä perhettä, ja kun palveluskuntaankin kuului muutamia kristittyjä, oli seurakunta olemassa heti asemaa perustettaessa.[4]
Sairaanhoitotyötä ja yritys puuvillan tuottamiseksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1898 Suomesta lähetettiin Ondangwan asemalle Hilja Lindberg, joka yhdessä Rautasten tyttären Annan kanssa olivat ensimmäiset naimattomat naispuoliset lähetyssaarnaajat Ambomaalla. Molemmat olivat saaneet harjoitella Helsingin diakonissalaitoksella, sillä heille kaavailtiin sairaanhoitotyötä. Lindbergin oli myös määrä opettaa kentällä puuvillan kehräämistä ja kutomista.
Viljely ja kankaankutominen osoittautui kuitenkin liian työlääksi, kun kasvit vaativat runsaasti kastelua, tulokset eivät vastanneet vaadittua työmäärää ja ambolaiset olivat ennemminkin tottuneita saamaan kangasta suoraan suomalaisilta. Tämä kokeilu jouduttiin näin ollen hylkäämään.[5]
Vuonna 1900 lähetysjohtaja Jooseppi Mustakallio kävi tarkastusmatkalla Ambomaalla ja tarkasti myös Ondangwan aseman. Hän oli yleisesti ottaen tyytyväinen näkemäänsä.[6]
Vuonna 1904 Ambomaalle tulleen August Hännisen myötä Ondangwasta tuli tärkein paikka, jossa ambolaiset saattoivat saada sairaanhoitoa. Hännisellä ei, kuten ei kellään muullakaan, ollut varsinaista koulutusta sairaanhoitoon, mutta hän oli toiminut asevelvollisena ns. välskärinä eli jonkinlaisena lääkintämiehenä, ja hän oli myöskin innostunut tästä työmuodosta. Pian hänestä tulikin kuuluisa parantaja. August Pettinen raportoi, että vuonna 1905, jolloin oli paljon erilaisia tauteja liikkeellä, Ondangwan lähetysasemalla oli n. 7 000 hoitokertaa. Seuraavanakin vuonna oli hoitokertoja lähes 3 700. Hänninen näyttää sitten siirtyneen Oniipaan, jossa häneltä kului päivittäin 4–5 sairaitten hoitamiseen.[7]
Aseellinen selkkaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1906 helmikuussa sattui Ondangwan välittömässä läheisyydessä aseellinen selkkaus, joka liittyi vallananastusyritykseen. Kuningas Kambonden sisarenpojat Albin ja Martin olivat kastettuja ja Kambonden jälkeen seuraavina vallanperimysjärjestyksessä. Tätinsä Amutalenin yllyttäminä nämä ryhtyivät vehkeilemään kuninkaan surmaamiseksi. Jo tätä ennen he olivat omaksuneet hallitsijanelkeitä ja ryhtyneet ratkomaan alamaisten asioita. Kun Albin sanoutui irti tästä toiminnasta, Martin ampui hänet salakavalasti. Tämän seurauksena näiden miesten tukijoukot joutuivat keskenään taisteluun, jossa n. 40 ondongalaista kuoli ja jonka jälkeen kahden muun elossaolleen perintöruhtinaan oli pakko lähetä maanpakoon.
Näissä yhteenotoissa nähtävästi nähtäväsi ondangwalaisten omaisuutta tuhoutui hyvinkin laajalti, sillä vuonna 1908 eivät Ondangwan seurakuntalaiset kyenneet millään lailla tukemaan omaa seurakuntaansa taloudellisesti.[8]
Hallituksen asemaksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1914 alusta olivat suomalaiset jättäneet Ondangwan tyhjäksi. Kun ensimmäinen maailmansodan aikana englantilaiset ottivat Lounais-Afrikan haltuunsa ja tulivat myös Ambomaalle, he valitsivat vuonna 1915 asuinpaikakseen Ondangwan ja nostivat siellä Englannin lipun ensi kertaa salkoon joulupäivänä tuona vuonna. Englantilaisten johtajana oli majuri C. N. Manning, josta käytettiin nimitystä Resident Commissioner.
Lokakuussa 1915 Ambomaalle saapui luutnantti C. H. L. Hahn, Carl Hugo Hahnin pojanpoika, jonka isä oli Etelä-Afrikassa Paarlin saksalaisen seurakunnan pastori. Tämä Hahnin suvun jälkeläinen toimi 30 vuoden ajan Ambomaan korkeimpana hallintoviranomaisena ja vaikutti suuresti suomalaisten lähetyssaarnaajien ja siirtomaahallinnon suhteisiin ja niiden kehittymiseen.[9]
Ondangwan aseman virallinen status oli pitkään selvittämättä, mutta viimein vuonna 1921 hallitus osti sen Suomen Lähetysseuralta.[10]
Toisen maailmansodan lopulla vuonna 1945 Etelä-Afrikan hallitus lähetti Ambomaalle erityisen Ambomaan ja Kavangon koulutyön organisaattorin (Organizer of Native Education), jonka asemapaikkana oli aluksi Ondangwa. Ensimmäisenä organisaattorina toimi D. R. Rootman. Myöhemmin tämän virkamiehen toimipaikaksi tuli Grootfontein, josta hän kerran lukukaudessa teki virkamatkan Ambomaalle.[11]
Politiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]SWAPO voitti Ondangwan vaalit vuonna 2015 ylivoimaisesti. Tulokset olivat seuraavat:[12]
| Ondangwan paikallisvaalit 2015 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Puolue | Äänimäärä | Ääniosuus | Paikkoja | |
| SWAPO | 2 582 | 90,2% | 6 | |
| DTA | 158 | 5,5% | 1 | |
| Rally for Democracy and Progress | 123 | 4,3% | 0 | |
| Yhteensä | 2 863 | 100% | 7 | |
Vuoden 2020 vaaleissa SWAPO voitti jälleen suurella erolla muihin nähden. Tulokset olivat seuraavat:[13]
| Ondangwan paikallisvaalit 2020 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Puolue | Äänimäärä | Ääniosuus | Paikkoja | |
| SWAPO | 1 923 | 48,9% | 4 | |
| Independent Patriots for Change | 1744 | 44,4% | 3 | |
| Popular Democratic Movement | 149 | 3,8% | 0 | |
| All People’s Party | 54 | 1,4% | 0 | |
| Namibia Economic Freedom Fighters | 38 | 1,0% | 0 | |
| Congress of Democrats | 24 | 0,6% | 0 | |
| Yhteensä | 3 932 | 100% | 7 | |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Peltola, Matti: Sata vuotta suomalaista lähetystyötä 1859–1959. II: Suomen Lähetysseuran Afrikan työn historia. Helsinki: Suomen Lähetysseura, 1958.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Table 4.2.2 Urban population by Census years (2001 and 2011) Namibia 2011 - Population and Housing Census Main Report. Namibia Statistics Agency. Arkistoitu 2 lokakuu 2013. Viitattu 10 September 2013.
- ↑ Peltola 1958, s. 51–55.
- ↑ Peltola 1958, s. 90–93.
- ↑ Peltola 1958, s. 93.
- ↑ Peltola 1958, s. 104, 121–122.
- ↑ Peltola 1958, s. 131.
- ↑ Peltola 1958, s. 161, 263.
- ↑ Peltola 1958, s. 141, 165.
- ↑ Peltola 1958, s. 179–180.
- ↑ Peltola 1958, s. 182.
- ↑ Peltola 1958, s. 245–246.
- ↑ Local elections results 28.11.2015. Electoral Commission of Namibia. Arkistoitu 10.12.2015. Viitattu 15.7.2021. (englanniksi)
- ↑ Publication of Results and Particulars in Respect of General Elections for Local Authority Councils Government Gazette of the Republic of Namibia. 1.4.2021. Windhoek: Namibian hallitus. Viitattu 6.9.2021. (englanniksi)