Olutlasi
Olutlasi on yleisnimitys lasisille juoma-astioille, joista juodaan olutta. Eri oluttyylien juomiseen on erityyppisiä laseja, joita käyttämällä pyritään saamaan kunkin tyylin oluen aromit ja ulkonäkö parhaalla mahdollisella tavalla esille. Olutlasia käytetään myös olutmerkkien mainostamiseen, ja monille olutmerkeille onkin syntynyt omia klassisia olutlasejaan (kuten belgialaisen Pauwel Kwakin puisella jalustalla oleva lasi). Olutravintoloissa pyritään tarjoilemaan eri oluet näiden omista nimikkolaseista. Erilaisia nimikkolaseja on tuhansia[1].
Lasituoppien ja olutlasien rikkoutumis- ja siruvaaran vuoksi joissain ulkotarjoilupaikoissa lasiset juoma-astiat on korvattu muovisilla tai jopa kertakäyttöisillä muovisilla astioilla. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi uimalat ja kylpylät, joissa lasia voi joutua vaikeasti puhdistettavaan uima-altaaseen, poreammeeseen tai muuhun vedestä tyhjennettävään tilaan.
Erilaisia olutlaseja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pint, tuoppi, lager-lasi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tavallisin yleislasi kansainvälisten lager-tyyppisten ja muiden ”perusoluiden” juomiseen on vetoisuudeltaan 25, 33 tai 50 senttilitran, tavallisesti yläosastaan hieman pohjaa leveämpi lasi. Suomen puhekielessä sitä kutsutaan usein nimellä ”tuoppi”. Suomessa erityisesti aikaisemmin puolen litran vetoinen oluentarjoiluastia oli tuopin muotoinen lasiastia, mutta myöhemmin juomalasia muistuttavat, yläosastaan juomalasia leveämmät ja puolen litran vetoiset olutlasit yleistyivät. Näin ollen tuoppi ei tarkoita tuopillista olutta vaan puolta litraa olutta hanasta vaihtoehdon ollessa 1/3-litran pullollinen. Joissain ravintoloissa tuopillinen on alkanut tarkoittaa hanaolutta olutlasista tarjoiltuna, jonka vetoisuus on enää vain 0,4 litraa.
Brittiläinen, hieman ämpärin muotoinen versio on vetoisuudeltaan yhden pintin suuruinen eli 568 millilitraa. Pint-lasia käytetään myös brittiläisten ale-tyylin oluiden, kuten bittereiden, porttereiden ja stoutien, juomiseen. Amerikkalaistyylistä lasia, joka levenee tasaisesti kohti yläosaa, kutsutaan nimellä shaker. Pilsnerilasi voi joskus olla myös jalallinen.
Vehnäolutlasi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vehnäolutlasia käytetään saksalaistyylisen vehnäoluen juomiseen. Se on pohjastaan kapeahko, keskiosaa kohden vielä hieman kapeneva ja sen jälkeen suuaukkoa kohden laajeneva 50 senttilitran vetoinen lasi. Muoto tuottaa vehnäoluelle tyypillisen suuren vaahtokukan. Belgialaista witbieriä juodaan useimmiten pienemmästä, tavallista juomalasia muistuttavasta lasista (tumbler, kooltaan yleensä 25 tai 33 senttilitraa).
Kolpakko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kolpakko on perinteinen kahvalla ja usein kannella varustettu astia oluen juontiin. Näitä on valmistettu muun muassa savesta, hopeasta, posliinista, puusta ja tinasta. Nykypäivänä käytetään kahvallisia paksuja lasista tehtyjä kolpakoita. Kahvallinen on myös olutkannu, jota käytetään isomman olutmäärän tarjoilemiseen kerralla esimerkiksi koko pöytäseurueelle.
Konjakille tarkoitettua aromilasia käytetään usein vahvojen ja aromikkaiden oluttyylien, kuten barley winen, eisbockin ja imperial stoutin, juomiseen. Lasi on jalallinen, pohjasta sipulinmuotoinen ja kaventuu suuaukkoa kohden.
Kuohuviinille tarkoitettu lasi on tavallisesti jalallinen, kapea ja aavistuksen suuaukkoa kohden kaventuva pitkä lasi. Sitä käytetään lambicien ja hedelmäolueiden nauttimiseen, koska näiden oluiden hiilihappoisuus on usein samankaltainen kuin kuohuviinien.
Pikari
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pikari- tai maljatyyppisiä laseja käytetään erityisesti belgityyppisten luostarioluiden juomiseen. Siitä voidaan joskus käyttää nimitystä ”trappistilasi”. Lasi on suustaan laaja ja avoin, ja se on jalallinen. Laaja suuosa päästää oluen aromit kunnolla esiin.
Tulppaanilasi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eniten varioitu olutlasi on tulppaaninmuotoinen jalallinen, pohjasta leveämpi ja keskeltä hieman suuaukkoa kapeampi lasimalli. Lasia käytetään erityisesti blond- ja tripel-tyylin belgialaisoluiden mutta myös monien muunlaisten oluiden kanssa. Kuuluisin tulppaanilasi on Duvel-oluen nimikkolasi.
Muita lasityyppejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kwak-lasi – Tämä pohjaltaan sipulimaisen pyöreä lasi on puisessa telineessä. Pohjaosasta lähtee suuaukkoa kohden levenevä kaulaosa, joka perinteisessä muodossa oli jaardin mittainen. Tästä on tullut lasin englanninkielinen nimi yard of ale – ”jaardi olutta”.
- Kölsch-lasi – Kölsch-tyyliset oluet juodaan tavallisesti 25 senttilitran kokoisesta sylinterimallisesta lasista. Altbier-lasit ovat samantapaisia mutta usein hiukan lyhyempiä ja leveämpiä.
- Malja – Käytetään erityisesti Berliner Weisse -vehnäoluen kanssa. Malja on jalaton matala lasi.
- Saapas – erityisesti Saksassa käytetään myös saappaanmuotoisia laseja.
Oluen kaataminen lasiin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eri oluttyypit kaadetaan lasiin hieman eri tavalla. Kaatamistekniikka vaikuttaa muun muassa vaahdon muodostumiseen. Tavallisesti oluesta kaadetaan puolet tai kaksi kolmasosaa lasia kallistaen sen reunaa pitkin ja loput suoraan lasiin. Joissakin oluttyypeissä (kuten sahti) vaahtoamista ei juuri tapahdu. Lasin puhtaudella on merkitystä vaahdonmuodostuksessa, samaten lasin kasteleminen veteen juuri ennen kaatamista edesauttaa halutun vaahtokukan saamista. Vaahtokukka suojelee oluen aromeja ja koristaa juomaa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Äyräväinen, Seppo: Suomalaisen Oma Olutopas. Multikustannus, 2005. ISBN 952-468-075-0
- Ratebeer Glassware Guide
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Olutlasi Wikimedia Commonsissa