Teelusikka
Teelusikka on vetoisuudeltaan ruokalusikkaa pienempi ja kahvilusikkaa suurempi lusikka, joka on tarkoitettu sekoittamaan teehen siihen lisättävät ainesosat, kuten sokerin tai maidon. Pitkävartisia jääteelusikoita voidaan käyttää myös jäätelön syömiseen jäätelömaljasta. Niitä sanotaan pirtelölusikoiksi[1].
Teelusikoita käytetään etenkin niissä maissa, joissa tee on tapana nauttia teekupista. Suomessa sanalla teelusikka viitataan useimmiten kahvilusikkaan[2].
Mittayksikkönä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teelusikallista käytetään usein tilavuuden mittayksikkönä esimerkiksi ruokaresepteissä. Teelusikallisen tilavuutena pidetään Suomessa viittä millilitraa[3]. Tämä vastaa kukkuraiseksi täytettyä tyypillistä suomalaista kahvilusikkaa, jonka tasamitallinen tilavuus on 2,8 ml[4]. Myös keittiön mittavälinesarjat sisältävät tyypillisesti tee- ja ruokalusikallisen mitat[5].
Teelusikallisen koko poikkeaa esimerkiksi Iso-Britanniassa käytettävässä Imperial-mittajärjestelmässä edellä kuvatusta metrisestä mittajärjestelmästä siten, että sen koko onkin noin kuusi millilitraa[6].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pirtelölusikka Kippo ja kuppi
- ↑ Kielitoimiston sanakirja www.kielitoimistonsanakirja.fi. Viitattu 23.8.2024.
- ↑ Mitat ja muunnokset Maku. Viitattu 14.10.2013.
- ↑ Ylöjärven Polte 2014 - Sivu 11 chilifoorumi.fi. Viitattu 23.8.2024.
- ↑ How to Measure a Teaspoon Without Measuring Utensils. Jan 19, 2022. https://www.masterclass.com/articles/how-to-measure-a-teaspoon#3T1aOBG6GBPp5tdfGQfLoU
- ↑ Teaspoon www.math.net. Viitattu 16.11.2024.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Korhonen, Teppo: Esineitä: Lusikka. Hiidenkivi : suomalainen kulttuurilehti, 1997, 4. vsk, nro 6, s. 36. Helsinki: Painatuskeskus. ISSN 1236-794X (suomeksi)
- ”Lusikat arvoesineinä, arkiesineinä ja arkeologisen luokittelun kohteena (kirj. Visa Immonen)”, Kaupunkia pintaa syvemmältä, s. 241-254. Turku: Suomen keskiajan arkeologian seura, 2003. ISBN 951-9129-57-X (suomeksi)