Gunnar Castrén

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gunnar Castrén vuonna 1939.

Gunnar Castrén (27. joulukuuta 1878 Helsinki – 5. marraskuuta 1959 Helsinki) oli suomalainen professori ja kirjallisuudentutkija.[1][2]

Nuoruus, toiminta ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Castrénin vanhemmat olivat sanomalehden toimittaja Robert Castrén ja Charlotta Pipping. Hän kuului isänsä puolelta vanhaan Castrénin kulttuurisukuun ja äitinsä puolelta Pippingin sukuun. Castrén valmistui ylioppilaaksi 1896 Nya svenska samskolanista erinomaisin arvosanoin. Hän opiskeli yliopistossa estetiikkaa ja kirjallisuustiedettä ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1899, maisteriksi 1900, lisensiaatiksi 1902 ja tohtoriksi 1910. Väitöskirjan aiheena oli Frans Mikael Franzén Suomessa. Hän opiskeli kirjallisuushistoriaa myös Kööpenhaminan yliopistossa 1903 ja teki lukuisia opintomatkoja ulkomaille. Castrén oli Helsingin yliopiston kirjastossa amanuenssina 1896–1907.[1][2]

1900-luvun alussa Euterpe-ryhmään kuulunut Castrén oli mukana myös aktivistien toiminnassa ja toimitti maanalaista Fria Ord-lehteä.[1] Hän johti myös Suomen aktiivisen vastustuspuolueen perustamiskokousta 17. marraskuuta 1904 ja laati 1905 puolueen pyynnöstä ehdotuksen Suomen perustuslaiksi. Castrénin ehdotuksessa Suomesta olisi tullut tasavalta, jolla olisi ollut vaaleilla valittu presidentti ja yksikamarinen eduskunta. Castrén majoitti Leninin kotiinsa marraskuussa 1905[3].

Castrén tunnetaan etenkin Johan Ludvig Runebergin tuotannon tutkijana ja hän kirjoitti muun muassa kommentaarit Runebergin runoihin.[1] Vuonna 1919 Castrén julkaisi laajan monografian Gustaf Philip Creutzista ja hän kirjoitti myös monografiat Juhani Ahosta 1922 ja Runar Schildtistä 1927. Vuonna 1907 ilmestyi tutkimus Suurvalta-ajan runous ja 1910 tutkimus Pohjola ranskalaisessa kirjallisuudessa. Castrén laati myös uutta aikaa koskeneen osan Schiick-Warburgin Ruotsin kirjallisuuden historiasta.[2]

Castrén oli Helsingin yliopiston estetiikan ja nykykansain kirjallisuuden dosentti 1907–1924, kotimaisen kirjallisuuden professori 1924–1938 ja ruotsalaisen kirjallisuuden professori 1938–1945. Hän oli Svenska litteratursällskapet i Finlandin puheenjohtaja 1924–1934 ja Suomen Tiedeseuran puheenjohtaja 1945–1946.[1] Castrén oli valtion kirjallisen asiantuntijalautakunnan jäsenenä vuodesta 1918 ja Suomen ruotsalaisen kirjailijaliiton puheenjohtajana hän oli 1924–1929. Vuonna 1934 hän sai Ruotsin akatemian kuninkaallisen palkinnon. Castrén oli Euterpe-lehden toimituskunnan jäsenenä 1902–1905, Fria Ord-lehden toimituskunnan jäsenenä 1903–1904 ja Argus- ja Nya Argus-lehtien toimituskunnan jäsenenä 1908–1927.[2]

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Frans Michael Franzén i Finland. Helsingfors 1902 (Väitöskirja)
  • Robert Tengström. Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 1903
  • G. Bernard Shaw. Helios, Helsingfors 1906
  • Stormaktstidens diktning : studier. Helios, Helsingfors 1907
  • Torsten Söderhjelm : Uppsatser och kritiker, red. af Werner Söderhjelm och Gunnar Castrén; med en inledning af Gunnar Castrén. Helios, Helsingfors 1908
  • Norden i den franska litteraturen. Helsingfors 1910
  • Finländsk litteratur utom Runeberg : Stenbäck : Topelius : von Qvanten : Wecksell : Tavaststjerna : Lybeck. Bonnier, Stockholm 1911, 1919, 1922, 1925
  • Johan Ludvig Runeberg. Bonnier, Stockholm 1912, 1919, 1922, Söderström 1950, Natur och kultur, Stockholm 1962
  • Gustav Philip Creutz. Schildt, Borgå 1917, Natur och kultur, Stockholm 1949
  • Studier och kritiker. Schildt, Helsingfors 1918
  • Till Svenska brigaden 18 maj 1918. Helsingfors 1918
  • Festskrift tillägnad Werner Söderhjelm den 26 juli 1919, redaktionskommitté Gunnar Castrén et al. Schildt, Helsingfors 1919
  • Runeberg och Saarijärvi : föredrag då Hallbergska priset utdelades den 16 maj 1920. Helsingfors 1920
  • Juhani Aho 1–2. Schildt, Helsingfors 1922 (suomeksi Joel Lehtosen kääntämänä nimellä Juhani Aho 1–2, WSOY 1922–1923)
  • Runar Schildt. Schildt, Helsingfors 1927
  • Festskrift tillägnad Yrjö Hirn den 7 december 1930, redaktionskommitté: Gunnar Castrén, K. S. Laurila, Hans Ruin. Schildt, Helsingfors 1930
  • Illustrerad svensk litteraturhistoria 3 : Den nya tiden 1870–1914. Geber, Stockholm 1932
  • Johan Ludvig Runeberg : Samlade skrifter 1 : Dikter 1-3, under red. av Gunnar Castrén och Martin Lamm; utg. av Sven Rinman. Svenska litteratursällskapet i Finland, Stockholm 1933
  • Johan Ludvig Runeberg : Samlade skrifter 2 : Strödda dikter; under red. av Gunnar Castrén och Martin Lamm ; utg. av Gunnar Castrén. Svenska litteratursällskapet i Finland, Stockholm 1934
  • Johan Ludvig Runeberg : Samlade skrifter 10, 2 : Kommentar till dikter I-III; under red. av Gunnar Castrén och Martin Lamm; av Gunnar Castrén, Sixten Belfrage. Svenska litteratursällskapet i Finland, Stockholm 1939
  • Nya svenska samskolan 1888–1938, redaktionskommitté Gunnar Castrén et al. Nya svenska samskolan, Helsingfors 1938
  • Maria Prytz. Helsingfors 1939
  • Josef Julius Wecksell, Daniel Hjorts skapare. Svenska teaterns i Helsingfors nordiska turné, Helsingfors 1940
  • Runebergs brev till Emilie Björkstén. Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 1940
  • Herman Kellgren : ett bidrag till 1840- och 1850-talens kulturhistoria. Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 1945
  • "Vårt land". Samfundet Sverige-Finland, Stockholm 1948
  • Humanister och humaniora : tryckt och talat från sex decennier. Schildt, Helsingfors 1950
  • Johan Ludvig Runeberg : Samlade skrifter 3, 1-2 : Episka dikter; under red. av Gunnar Castrén, Martin Lamm ; utg. av Gunnar Tideström. Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 1950
  • Johan Ludvig Runeberg : Samlade skrifter Del 10, 5, under red. av Gunnar Castrén och Martin Lamm. Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 1952
  • Yrjö Hirn : minnestal hållet vid Finska vetenskaps-societetens sammanträde den 16 februari 1953. Societas scientiarum Fennica, Helsingfors 1954
  • Johan Ludvig Runeberg : Samlade skrifter Del 10, 6, under red. av Gunnar Castrén och Martin Lamm. Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 1954
  • Johan Ludvig Runeberg : Samlade skrifter 11, 1–2 : Kommentar till strödda dikter; under red. av Gunnar Castrén, Martin Lamm ; av Gunnar Castrén, Sixten Belfrage. Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 1955-1956
  • Johan Ludvig Runeberg : Samlade skrifter 4 : Psalmer, under redaktion av Gunnar Castrén och Gunnar Tideström ; utgiven av Sven Rinman. Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 1959

Palkinnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hallbergin palkinto 1920[1]
  • Svenska akademins kungliga pris 1934
  • Stockholms Tidningenin suomenruotsalainen kulttuuripalkinto 1957[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g Varpio, Yrjö: Castrén, Gunnar Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 4.5.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 27.11.2021.
  2. ↑ a b c d Prof. Gunnar Castrén 60-vuotias, Helsingin Sanomat, 27.12.1938, nro 348, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  3. ↑ Asiasta kertoo venäjän kielen yliopistolehtori Vladimir Smirnoff teoksessa Muistelmia V.I. Leninistä 1. Petroskoi: Karjalan ASNT:n valtion kustannusliike, s. 413.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Gunnar_Castrén&oldid=22067140”