Tämä on lupaava artikkeli.

Olli Määttä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Olli Määttä
Henkilötiedot
Syntynyt22. elokuuta 1994 (ikä 30)
Jyväskylä, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Jääkiekkoilija
Pelipaikka puolustaja
Maila vasen
Pituus 188 cm
Paino 93 kg
Seura
Seura Utah Hockey Club
Sarja NHL
Pelinumero 2
Pelaajaura
Pääsarjaura 2013–
Aik. seurat D Team (Mestis)
WBS Penguins (AHL)
Pittsburgh Penguins (NHL)
Chicago Blackhawks (NHL)
Los Angeles Kings (NHL)
Detroit Red Wings (NHL)
NHL-varaus 22. varaus, 2012
Pittsburgh Penguins
KHL-varaus 85. varaus, 2011
SKA Pietari

Olli Määttä (s. 22. elokuuta 1994 Jyväskylä) on suomalainen jääkiekkopuolustaja, joka pelaa NHL-joukkue Utah Hockey Clubissa.[1] Määttä on kaksinkertainen Stanley Cup -voittaja, olympiamitalisti ja jääkiekon MM-kilpailujen hopeamitalisti.[2]

Suomessa Määttä pelasi juniori-ikäisenä JYPin juniorijoukkueissa ja JYPin farmijoukkueessa D Teamissa. 16-vuotiaana Määttä siirtyi Kanadaan sikäläiseen junioriseuraan London Knightsiin, jossa hän kahden pelaamansa kauden aikana voitti myös kaksi OHL-mestaruutta. Pittsburgh Penguins varasi Määtän 22. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 2012.[3][4] Määttä on pelannut NHL:ssä kaudesta 2013–2014 lähtien.

The Hockey Writers on verrannut Määttää Ryan Suteriin ja Teppo Nummiseen.[5]

Stanley Cup
Pittsburgh Penguins 2016
Pittsburgh Penguins 2017

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

6-vuotiaana jääkiekon aloittanut Määttä on JYPin kasvatti. Määttä kuului kaudella 2009–2010 joukkueen C-nuorten kapteenistoon. Määttä oli joukkueen tehokkain puolustaja ja kolmanneksi paras pistemies sekä runkosarjassa että karsintasarjassa. Hän pelasi samalla kaudella myös kaksi ottelua JYPin B-nuorissa sekä yhden karsintasarjan ottelun joukkueen A-nuorissa.[6]

Kaudeksi 2010–2011 Määttä nousi lähes suoraan JYPin C-nuorista joukkueen A-nuoriin. Hänet nostettiin JYPin farmijoukkue D Teamin riveihin Mestikseen, joukkueen kärsittyä pelaajavajeesta. Määttä debytoi Mestiksessä 6. lokakuuta 2010 ottelussa Kajaanin Hokkia vastaan. Hän vakiinnutti paikkansa D Teamin kokoonpanossa ja pelasi paljon joukkueen ykköspakkiparissa.[7] Yhteensä Määttä pelasi D Teamissa 23 runkosarjaottelua tehopistein 1+5=6. Hän pelasi kauden aikana Mestistä myös kahden ottelun verran alle 20-vuotiaiden maajoukkueessa. Loppukaudesta Määttä palasi kuitenkin JYPin A-nuoriin, jotka voittivat Suomen mestaruuden keväällä 2011.[6]

London Knights (2011–2013)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuussa 2011 Määttä teki yksivuotisen jatkosopimuksen D Teamin kanssa.[8] OHL-joukkue London Knights varasi hänet vuoden 2011 CHL:n varaustilaisuuden ensimmäisenä pelaajana.[9] Määttä siirtyi joukkueeseen kaudeksi 2011–2012 eikä jatkanut uraansa D Teamissa.[10] Myös JYP tarjosi Määtälle ammattilaissopimusta kesällä 2011, mutta 16-vuotias puolustaja päätti tästä huolimatta siirtyä kiekkoilemaan Kanadaan.[11] KHL-seura SKA Pietari varasi hänet 85. pelaajana KHL:n varaustilaisuudessa 2011.[6]

Määttä oli kaudella 2011–2012 London Knightsin tehokkain puolustaja sekä OHL:n tehokkain tulokaspuolustaja tehtyään runkosarjassa 58 ottelussa tehot 5+27=32.[12] Hän ei pystynyt pelaamaan CHL Top Prospects Game -ottelussa vuodenvaihteessa alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa tulleen aivotärähdyksen takia.[13] Kevään 2012 pudotuspeleissä hän oli tehoilla 6+17=23 joukkueen paras syöttäjä ja jakoi myös Knightsin sisäisen pistepörssin voiton Seth Griffithin kanssa.[14] Määttä voitti myös sekä puolustajien että tulokkaiden pistepörssin. Hän voitti kauden päätteeksi OHL:n mestaruuden[15] ja valittiin sarjan tulokkaiden tähdistökentälliseen.[6]

Tammikuussa 2012 NHL:n kykyjenetsijäpalvelu listasi Määtän kuudenneksi lupaavimmaksi NHL:n varaustilaisuuteessa 2012 varattavaksi Pohjois-Amerikassa pelaavaksi kenttäpelaajaksi. Huhtikuussa 2012 hän putosi sijalle kahdeksan.[16] Varaustilaisuuden isäntäjoukkue Pittsburgh Penguins varasi Määtän lopulta ensimmäisellä kierroksella, 22. pelaajana. Hän oli joukkueen toinen varaus Derrick Pouliot’n jälkeen. Jo saman vuoden syyskuussa Määttä teki kolmivuotisen tulokassopimuksen Penguinsin kanssa.[17] Hänet siirrettiin harjoitusleirin päätteeksi vielä OHL:ään kaudeksi 2012–2013.[18][19] Määtästä tuli London Knightsin varakapteeni ja hän oli tehoilla 8+30=38 joukkueen tehokkain puolustaja.[14] Määtän OHL-kausi päättyi taas mestaruuteen.[6] OHL-kauden päätyttyä, toukokuun 2013 lopulla hän siirtyi vahvistamaan Wilkes-Barre/Scranton Penguinsia AHL:n pudotuspeleihin,[20] joissa Määttä pelasi kolme ottelua.

Pittsburgh Penguins (2013–2019)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Määttä uransa toisessa NHL-ottelussa 5. lokakuuta 2013.

Syksyn 2013 harjoitusleirin päätteeksi Määttä sai paikan Pittsburghin NHL-joukkueen kokoonpanosta. Paikan kokoonpanossa mahdollisti tähtipuolustaja Kris Letangin loukkaantuminen.[21] Määttä teki NHL-debyyttinsä kauden avauskierroksella 3. lokakuuta 2013 kotiottelussa New Jersey Devilsia vastaan. Hän sai ottelussa jääaikaa 14 minuuttia ja 44 sekuntia.[22] Määttä avasi pistetilinsä NHL:ssä kolmannessa ottelussaan 8. lokakuuta Carolina Hurricanesia vastaan syötettyään hattutempun tehneen Jussi Jokisen osumista kaksi. Hänen ensimmäinen syöttöpisteensä johti Penguinsin 5–2 -voittoon päättyneen ottelun voittomaaliin.[23] NHL-uransa ensimmäisen maalin Määttä teki 19. lokakuuta 2013 Vancouver Canucksia vastaan. Määtän maalin syöttäjinä olivat Sidney Crosby ja Chris Kunitz.[24] Kauden mittaan Määtän vastuu Pittsburghissa kasvoi entisestään, ja esimerkiksi joulukuussa New York Rangersia vastaan pelatussa ottelussa Määtän jääaika oli yli 28 minuutin.[25] Ottelussa Minnesota Wildia vastaan Määttä puolestaan kellotti yli 21 minuutin peliajan ja viimeisteli Pittsburghin 5–2-voittoon päättyneessä ottelussa myös maalin ja syöttöpisteen.[26][27] Määttä viimeisteli maalinsa varsinaisella peliajalla rangaistuslaukauksesta ohi Minnesotan suomalaismaalivahti Niklas Bäckströmin, ja hänestä tuli yli 70 vuoteen ensimmäinen tulokaspuolustaja, joka onnistui maalinteossa rangaistuslaukauksella. Edellinen rangaistuslaukauksesta maalin tehnyt puolustaja oli Kimmo Timonen.[28]

Syksyllä 2014 Määtällä todettiin kilpirauhasessa syöpäkasvain.[29] Pittsburghin lääkärit arvioivat kasvaimen olevan helposti poistettavissa ja Määtän voivan pelata kuukauden toipumisen jälkeen.[30] Kuukauden ennusteesta huolimatta Määttä pelasi jo kahden viikon toipumisen jälkeen Penguinsin paidassa.[31] Hän joutui joulukuussa jo alle kuukauden jälkeen sivuun ylävartalovamman vuoksi.[32] Myöhemmin joulukuussa hänen kerrottiin sairastavan NHL:ssä esiintynyttä sikotautia.[33] NHL-kausi 2014–2015 päättyi Määtän osalta ennenaikaisesti olkapääongelmien takia. Hän pelasi kauden aikana vain 20 ottelua ja teki niissä yhden maalin ja antoi kahdeksan maaliin johtanutta syöttöä.

Kaudeksi 2015–2016 Määttä palasi Pittsburghin kokoonpanoon kymmenen kuukauden tauon jälkeen. Lokakuussa 2015 hän teki Toronto Maple Leafsia vastaan käydyssä ottelussa ensimmäisen NHL-maalinsa lähes vuoteen.[34][35] Helmikuussa 2016, Määttä allekirjoitti Pittsburgh Penguinsin kanssa kuuden vuoden pituisen jatkosopimuksen, jonka arvoksi tuli yhteensä noin 24 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.[36] Seura voitti kauden päätteeksi Stanley Cupin voitettuaan loppuottelussa San Jose Sharksin voitoin 4–2. Neljännen voiton myötä Määtästä tuli kahdestoista Stanley Cupin saavuttanut suomalaispelaaja.[37] "Määtän nousu vaikeuksista NHL-mestariksi (kruununa Stanley Cup –pokaalin nosto)" oli myös ehdolla Suomen Urheilugaalan sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi 2016.[38]

Kaudella 2016–2017 Pittsburgh ja Määttä uusivat Stanley Cup -mestaruutensa.[39] Kaudella 2017–2018 Määttä pelasi kaikki 82 runkosarjaottelua ja teki niissä seitsemän maalia ja 29 tehopistettä. Pudotuspeleissä Määttä pelasi 12 ottelua tehden kaksi syöttöpistettä Pittsburghin pudotessa toisella kierroksella.[6] Kaudella 2018–2019 Määttä oli sivussa ylävartalovamman vuoksi yli puolitoista kuukautta helmi-maaliskuussa 2019.[40] Pudotuspeleissä hän pelasi vain yhden ottelun ja Pittsburgh putosi jo ensimmäisellä kierroksella.[6]

Chicago Blackhawks ja Los Angeles Kings (2019–2022)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 2019 Määttä siirtyi Chicago Blackhawksiin vaihdossa hyökkääjä Dominik Kahuniin ja vuoden 2019 NHL:n varaustilaisuuden 5. kierroksen varausvuoroon.[41] Hän pelasi kaudella 2019–2020 yhteensä 65 runkosarjaottelua ja teki niissä neljä maalia ja 17 tehopistettä. Pudotuspeleissä hän johti joukkueen sisäistä puolustajien pistepörssiä tehtyään kolme maalia ja kuusi tehopistettä yhdeksään otteluun, kun Chicago putosi ensimmäisellä kierroksella.[42]

Lokakuussa 2020 Määttä siirtyi Chicagosta Los Angeles Kingsiin vaihdossa hyökkääjä Brad Morrisoniin. Chicago piti kirjoissaan noin 18 prosenttia Määtän 4 miljoonan dollarin palkasta seuraavan kahden kauden ajan.[43] Koronaviruspandemian lyhentämä kausi 2020–2021 oli Määtälle heikko, sillä hän teki vain neljä syöttöpistettä 41 otteluun. Kausi 2021–2022 sujui myös heikosti ja hän teki vain yhden maalin ja kahdeksan tehopistettä 66 runkosarjaotteluun, ja pudotuspeleissä hän pelasi ilman tehopisteitä seitsemän ottelua.[6]

Detroit Red Wings (2022–2024)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Määttä ei saanut uutta sopimusta Los Angelesiin, joten hänestä tuli rajoittamaton vapaa pelaaja. Heinäkuussa 2022 hän teki Detroit Red Wingsin kanssa yksivuotisen ja 2,25 miljoonan dollarin arvoisen sopimuksen.[44] Kausi 2022–2023 sujui Määtältä paremmin ja hän teki 78 otteluun kuusi maalia ja 23 tehopistettä Detroitin jäädessä pudotuspelien ulkopuolelle.[6] Helmikuussa 2023 Määttä teki Detroitin kanssa kaksivuotisen kuuden miljoonan dollarin arvoisen jatkosopimuksen.[45]

Utah Hockey Club (2024–)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuussa 2024 Red Wings kauppasi Määtän Utah Hockey Clubiin vaihdossa kolmannen kierroksen varausvuoroon vuoden 2025 varaustilaisuudessa.[46]

Maajoukkueura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten jääkiekko
Olympiarenkaat Olympialaiset
Pronssia Pronssia Sotši 2014 jääkiekko
MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Latvia 2021 jääkiekko

A-maajoukkue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Määttä edusti Suomea Sotšin olympiakisoissa 2014, jolloin hän voitti pronssia. Määttä teki A-maajoukkuedebyyttinsä vain 19-vuotiaana turnauksen avausottelussa 13. helmikuuta 2014 Itävaltaa vastaan. Hänet merkittiin Suomen kakkospuolustajapariin Sami Salon viereen.[47] Määttä teki ottelussa myös ensimmäisen A-maajoukkuemaalinsa.[48] Määttä valittiin vuoden 2016 maailmancup-turnaukseen, jossa hän pelasi kolme ottelua ilman tehopisteitä. Hän on pelannut kaksissa MM-kilpailuissa vuosina 2021 ja 2023, joista ensimmäinen turnaus päättyi hopeaan. Yhteensä Määttä on pelannut 29 A-maaottelua tehopistein 4+10=14.[49]

Alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailut 2011, 2012 ja 2013

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Määttä pelasi alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuosina 2011, 2012 ja 2013. Hän toimi vuoden 2013 turnauksessa Suomen varakapteenina. Vuoden 2011 turnauksessa Määtästä tuli kaikkien aikojen nuorin Suomea alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa edustanut pelaaja.[50] Aleksander Barkov rikkoi kuitenkin hänen ennätyksensä jo seuraavan vuoden turnauksessa,[51] joka päättyi Määtän osalta aivotärähdykseen jo Kanadaa vastaan pelatun avausottelun ensimmäisessä erässä Boone Jennerin taklauksesta.[52]

Alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailut 2011

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Määttä pelasi myös alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2011, jolloin hän toimi Suomen varakapteenina ja oli tehoilla 1+3=4 joukkueen tehokkain puolustaja. Määttä palkittiin Kanadaa vastaan pelatun ottelun päätteeksi Suomen ottelun parhaana pelaajana.[53] Myös valmennus valitsi hänet koko turnauksessa yhdeksi Suomen kolmesta parhaasta pelaajasta.[6]

Tilastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM             Turnaus O M S Pist. RM
2010–2011 JYP A-SM 19 2 6 8 8 12 1 4 5 6 U18 6 1 3 4 0
D Team Mestis 23 1 5 6 6 – – – – – JMM 6 0 0 0 0
Suomi U20 Mestis 2 0 2 2 2 – – – – –
2011–2012 London Knights OHL 58 5 27 32 25 19 6 17 23 23 JMM 1 0 0 0 0
London Knights M-Cup – – – – – 4 0 0 0 0
2012–2013 London Knights OHL 57 8 30 38 30 21 4 10 14 8 JMM 5 1 2 3 2
London Knights M-Cup – – – – – 5 0 2 2 0
WBS Penguins AHL – – – – – 3 0 0 0 0
2013–2014 Pittsburgh Penguins NHL 78 9 20 29 14 13 0 4 4 0 OK 6 3 2 5 2
2014–2015 Pittsburgh Penguins NHL 20 1 8 9 10 – – – – –
2015–2016 Pittsburgh Penguins NHL 67 6 13 19 22 18 0 7 7 4 Stanley Cup
2016–2017 Pittsburgh Penguins NHL 55 1 6 7 12 25 2 6 8 12 Stanley Cup MC 3 0 0 0 0
2017–2018 Pittsburgh Penguins NHL 82 7 22 29 28 12 0 2 2 4
2018–2019 Pittsburgh Penguins NHL 60 1 13 14 12 1 0 0 0 0
2019–2020 Chicago Blackhawks NHL 65 4 13 17 20 9 3 3 6 4
2020–2021 Los Angeles Kings NHL 41 0 4 4 6 – – – – – MM 10 0 2 2 0
2021–2022 Los Angeles Kings NHL 66 1 7 8 10 7 0 0 0 0
2022–2023 Detroit Red Wings NHL 78 6 17 23 14 – – – – – MM 8 0 5 5 0
2023–2024 Detroit Red Wings NHL 72 4 14 18 14 – – – – – MM 8 1 2 3 2
11 kautta yhteensä NHL 684 40 137 177 162 85 5 22 27 24

Saavutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • NHL:n Stanley cup mestaruus 2015–2016 ja 2016–2017
  • OHL:n mestaruus 2011–2012 ja 2012–2013
  • OHL:n pudotuspelien puolustajien pistepörssin voitto 2011–2012
  • OHL:n pudotuspelien tulokkaiden pistepörssin voitto 2011–2012
  • OHL:n tulokkaiden tähdistökentällisessä 2011–2012
  • CHL:n varaustilaisuuden ykkösvaraus 2011 (London Knights)
  • Olympiapronssia 2014
  • MM-hopeaa 2021

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Olli Määttä.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Lauri Saastamoinen: TSN: Olli Määttä vaihtaa NHL-seuraa - rahakas sopimus kouraan! SuomiKiekko. 13.7.2022. Viitattu 13.7.2022.
  2. ↑ Leijonille karmea pettymys MM-finaalissa – Kanada nousi kahdesti tappioasemasta ja ratkaisi maailmanmestaruuden jatkoerässä Yle Urheilu. Viitattu 8.6.2021.
  3. ↑ Olli Määttä – The Hockey News (englanniksi)
  4. ↑ Olli Määttä – Pittsburgh – NHL – Jatkoaika.com – Kaikki jääkiekosta
  5. ↑ Poulin, Fred: Olli Määttä – The Next Ones: NHL 2012 Draft Prospect Profile 17.5.2012. The Hockey Writers. Viitattu 30.5.2012. (englanniksi)
  6. ↑ a b c d e f g h i j Olli Määttä Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  7. ↑ Komi, Markus: Ryhmän kuopus lähtee taistelemaan kisapaikasta tosimielellä 13.12.2010. Jatkoaika.com. Viitattu 30.5.2012.
  8. ↑ D Team nuorentuu rajusti 20.5.2011. Jatkoaika.com. Viitattu 30.5.2012.
  9. ↑ Suomalaislupaus varattiin ensimmäisenä 29.6.2011. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 9.8.2011. Viitattu 25.7.2011.
  10. ↑ KNIGHTS SIGN OLLI MAATTA AND CHASE HATCHER 25.8.2011. London Knights. Viitattu 30.5.2012. (englanniksi)
    D Team nuorentuu rajusti 20.5.2011. Jatkoaika.com. Viitattu 30.5.2012.
    16-vuotias Suomi-kiekon huippulupaus lähtee Kanadaan 10.8.2011. MTV3. Viitattu 14.8.2011.
  11. ↑ Olli Määttä teki 16-vuotiaana rohkean päätöksen 20.12.2013. Iltalehti. Viitattu 20.12.2013.
  12. ↑ Maatta, Olli – NHL.com – NHL Entry Draft Prospect Profiles National Hockey League. Viitattu 30.5.2012. (englanniksi)
  13. ↑ Ross, Brendan: CHL/NHL Top Prospects Skills Competition Complete 1.2.2012. The Hockey Writers. Viitattu 30.5.2012. (englanniksi)
  14. ↑ a b HockeyDB
  15. ↑ Olli Määttä ja kumppanit juhlivat OHL:n mestaruutta 12.5.2012. Plaza. Viitattu 14.5.2012.[vanhentunut linkki]
  16. ↑ 2012 Draft Prospects – North American Skaters – NHL.com – NHL Entry Draft Year by Year Results National Hockey League. Viitattu 30.5.2012. (englanniksi)
  17. ↑ Penguins Sign 2012 First-Round Draft Picks Derrick Pouliot and Olli Maatta 12.9.2012. Pittsburgh Penguins. Viitattu 6.1.2013. (englanniksi)
  18. ↑ Penguins Assign 23 Players to Wilkes-Barre/Scranton and Three to Their Junior Teams 15.9.2012. Pittsburgh Penguins. Viitattu 6.1.2013. (englanniksi)
  19. ↑ Pittsburgh ja Olli Määttä sopimukseen 12.9.2012. Jatkoaika.com. Viitattu 6.1.2013.
  20. ↑ Penguins Add Harrington and Maatta 28.5.2013. Wilkes-Barre, Pa.: WBS Penguins. Arkistoitu 5.10.2015. Viitattu 4.7.2013. (englanniksi)
  21. ↑ Olli Määttä Pittsburghin NHL-vahvuudessa – ainakin toistaiseksi http://urheilu.fi.msn.com. 3.10.2013. Microsoft. Arkistoitu 20.10.2013. Viitattu 9.10.2013.
  22. ↑ Lund, Sakari: Olli Määtän NHL-ura alkoi voitokkaasti YLE Urheilu. 4.10.2013. Yleisradio Oy. Viitattu 9.10.2013.
  23. ↑ Palomäki, Ilkka: Suomalaislupaus loistaa Pittsburghissa – "Hän ei näytä 19-vuotiaalta" yle.fi. 9.10.2013. Yleisradio Oy. Viitattu 9.10.2013.
  24. ↑ Suomalaissensaatio iski uransa ensimmäisen NHL-maalin! yle.fi. 19.10.2013. Yleisradio Oy. Viitattu 20.10.2013.
  25. ↑ Jokiselta nerokas passi – Määtällä valtaisat minuutit 19.12.2013. MTV Oy. Arkistoitu 19.12.2013. Viitattu 20.12.2013.
  26. ↑ NHL:n yön suomalaiset: Voittomaalin syöttäjä Filppula pisteputkessa 20.12.2013. MTV Oy. Arkistoitu 20.12.2013. Viitattu 20.12.2013.
  27. ↑ O Olli Night 20.12.2013. Lemieux Group, LP. Viitattu 20.12.2013. (englanniksi)
  28. ↑ Määttä historiankirjoihin – vastaavaa ei yli 70 vuoteen 20.12.2013. MTV Oy. Arkistoitu 20.12.2013. Viitattu 20.12.2013.
  29. ↑ Rohkea muutto teininä Kanadaan, syöpäleikkaus – isä kertoo Stanley Cup -voittaja Olli Määtän dramaattisen tarinan www.iltalehti.fi. Viitattu 13.6.2016.
  30. ↑ Vilén, Jan: Olli Määttä joutuu leikkaukseen kasvaimen takia – sivuun neljäksi viikoksi HS.fi. 27.10.2014. Viitattu 28.10.2014.
  31. ↑ Kaksi viikkoa kasvainleikkauksesta: Määttä pelaa ensi yönä 18.11.2014. MTV.fi. Arkistoitu 20.12.2014. Viitattu 20.12.2014.
  32. ↑ Ylävartalovamma pitää Määtän sivussa seuraavista peleistä 12.12.2014. Jatkoaika.com. Viitattu 20.12.2014.
  33. ↑ Sikotauti iski nyt Olli Määttään jatkoaika.com. 19.12.2014. Jatkoaika r.y.. Viitattu 20.12.2014.
  34. ↑ Parkkinen, Jaakko: Määttä osui ensimmäistä kertaa vuoteen NHL:ssä – katso video maalista Yle.fi. 18.10.2015. Yle. Viitattu 18.10.2015.
  35. ↑ Seppälä, Tommi: Apina putosi Määtän selästä: "Huokaisu tuli, kun lamppu syttyi" Yle.fi. 18.10.2015. Yle. Viitattu 18.10.2015.
  36. ↑ Olli Määttä solmi rahakkaan NHL-jatkosopimuksen ts.fi. 26.2.2016. TS-Yhtymä Oy. Arkistoitu 7.3.2016. Viitattu 3.3.2016.
  37. ↑ Pittsburgh Penguins on mestari! Olli Määttä juhlii Stanley cupia! iltalehti.fi. Viitattu 13.6.2016.
  38. ↑ Olli Määtän nousu vaikeuksista NHL-mestariksi kruununa Stanley Cup –pokaalin nosto urheilugaala.fi. Suomen Urheilugaala ry. Arkistoitu 26.11.2016. Viitattu 26.11.2016.
  39. ↑ Saarinen, Joska: Olli Määttä toi Stanley Cupin Suomeen kaikessa hiljaisuudessa – pokaali matkasi pikavisiitin jälkeen Ruotsiin Yle. 1.8.2017. Viitattu 22.2.2024.
  40. ↑ Nuutinen, Markus: Pitkä loukkaantuminen vihdoin selätetty! Suomalaispuolustaja palasi tositoimiin NHL:ssä 30.3.2019. SuomiKiekko.com. Viitattu 22.2.2024.
  41. ↑ Hellanto, Riku & Lohva, Jukka: Chicagoon kaupattu Olli Määttä heräsi aamulla omaan siirtouutiseensa – "Se tuli aika äkkiä" MTV. 16.6.2019. Viitattu 22.2.2024.
  42. ↑ Chicago Blackhawks 2019-2020 Skater Stats Elite Prospects. Viitattu 22.2.2024. (englanniksi)
  43. ↑ RELEASE: Blackhawks Acquire Brad Morrison from Kings for Olli Maatta NHL. 4.10.2020. Viitattu 22.2.2024. (englanniksi)
  44. ↑ Hellanto, Riku: Kahden Stanley Cupin suomalaispuolustaja löysi itselleen uuden NHL-seuran MTV. 13.7.2022. Viitattu 22.2.2024.
  45. ↑ Määritä nimeke! TSN. 16.2.2023. Viitattu 22.2.2024. (englanniksi)
  46. ↑ Maatta traded to Utah by Red Wings for draft pick | NHL.com www.nhl.com. 30.10.2024. Viitattu 30.10.2024. (englanniksi)
  47. ↑ Mennander, Pasi: Tässä Leijonien kentälliset Itävalta-peliin! Leijonat.fi. 13.2.2014. Yleisradio Oy. Viitattu 7.6.2021.
  48. ↑ Game Summary (pdf) stats.iihf.com. 13.2.2014. IIHF. Viitattu 7.6.2021. (englanniksi)
  49. ↑ Olli Määttä Tilastot Quanthockey. Viitattu 22.2.2024.
  50. ↑ 16-vuotias JYP-lupaus tekee suomalaista jääkiekkohistoriaa yle.fi. 24.12.2010. Yleisradio Oy. Viitattu 25.7.2011.
  51. ↑ Barkov jr tekee suomalaista jääkiekkohistoriaa yle.fi. 22.12.2011. Yleisradio Oy. Viitattu 30.5.2012.
  52. ↑ Suomen pakkilupaus loukkaantui 26.12.2011. Plaza. Viitattu 30.5.2012.[vanhentunut linkki]
  53. ↑ Best Players Per Game (pdf) stats.iihf.com. 24.4.2011. IIHF. Viitattu 30.5.2012. (englanniksi)
Suomen joukkue – Talviolympialaiset 2014

3 Määttä | 4 Väänänen | 5 Kukkonen | 6 Salo | 8 Selänne (C) | 12 Jokinen | 15 Ruutu | 16 Barkov | 18 Lepistö | 21 Lehterä | 23 Salminen | 26 Immonen | 27 Kontiola | 28 Korpikoski | 31 Niemi | 32 Lehtonen | 36 Jokinen | 38 Hietanen | 40 Rask | 41 Pihlström | 44 Timonen (A) | 45 Vatanen | 50 Aaltonen | 64 Granlund | 71 Komarov (A) | Valmentaja Erkka Westerlund

Suomen joukkue – Jääkiekon maailmancup 2016

2 Jokipakka | 3 Määttä | 7 Lindell | 9 Koivu (C) | 12 Lehterä | 18 Lepistö | 19 Koskinen | 20 Aho | 22 Pokka | 27 Donskoi | 28 Korpikoski | 29 Laine | 35 Rinne | 36 Jokinen (A) | 40 Rask | 45 Vatanen | 51 Filppula (A) | 55 Ristolainen | 56 Haula | 64 Granlund | 71 Komarov | 86 Teräväinen | 91 Barkov | Valmentaja Lauri Marjamäki

Suomen joukkue – Jääkiekon MM-kilpailut 2021

2 Pokka | 3 Määttä | 6 Sund | 7 Kaski | 12 Anttila (C) | 13 Ruohomaa | 15 Lundell | 20 Ojamäki | 21 Innala | 22 Ruotsalainen | 24 Björninen | 25 Karjalainen | 27 Kontiola (A) | 29 Säteri | 31 Juvonen | 38 Turunen | 39 Nousiainen | 40 Lindbohm | 45 Olkinuora | 47 Tiivola | 48 Puustinen | 50 Koivisto | 52 Seppälä | 55 Ohtamaa (A) | 61 Rindell | 76 Sallinen | 80 Mäenalanen | 81 Pakarinen | Valmentaja Jukka Jalonen

Suomen joukkue – Jääkiekon MM-kilpailut 2023

2 Pokka | 3 Määttä (A) | 4 Lehtonen | 6 Friman | 10 Armia | 12 Anttila (C) | 19 Merelä | 23 Matinpalo | 24 Björninen | 29 Oksanen | 30 Heljanko | 33 Larmi | 42 Kapanen | 45 Olkinuora | 50 Koivisto | 52 Seppälä | 55 Ohtamaa | 65 Manninen | 70 Hartikainen | 74 Suomela | 76 Sallinen | 82 Pesonen | 84 Kakko | 91 Lammikko | 96 Rantanen (A) | Valmentaja Jukka Jalonen

Suomen joukkue – Jääkiekon MM-kilpailut 2024

2 Rissanen | 3 Määttä (A) | 4 Lehtonen (A) | 7 Kaski | 12 Innala | 13 Puljujärvi | 15 Jääskä | 18 Saarijärvi | 19 Helenius | 21 Puistola | 24 Björninen | 25 Jormakka | 27 Kapanen | 29 Säteri | 30 Lehtinen | 33 Larmi | 38 Vittasmäki | 48 Puustinen | 50 Riikola | 57 Hyry | 62 Mattila | 64 Granlund (C) | 71 Oksanen | 80 Mäenalanen | 81 Pakarinen | Valmentaja Jukka Jalonen

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Olli_Määttä&oldid=22739745”