Olivan rauha
.jpg)
Olivan rauha oli yksi Pohjan sodan päättäneistä rauhansopimuksista, jonka allekirjoittivat keisari Leopold I, Brandenburgin vaaliruhtinas Fredrik Vilhelm, Puola-Liettuan kuningas Juhana II Kasimir ja Ruotsin alaikäisen kuninkaan Kaarle XI:n holhoojahallituksen päämies Magnus Gabriel De la Gardie Olivan luostarissa lähellä Danzigia 3. toukokuuta 1660.
Seuraukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Olivan rauhassa Juhana II Kasimir luopui vaateistaan Ruotsin kruunuun, jonka hänen isänsä Sigismund oli menettänyt 1599. Puola luovutti Ruotsille Liivinmaan ja Riian, jotka olivat olleet ruotsalaisten hallinnassa jo 1620-luvulta. Hohenzollernin suvun vasallisuhde Puolan kuninkaaseen loppui, kun Preussin herttuakunta, jota Brandenburgin vaaliruhtinaat olivat hallinneet lahjoitusmaana, irrotettiin kuninkaan lääninherruudesta. Olivan rauha merkitsi yhdessä Kööpenhaminan ja Kardisin rauhansopimusten kanssa Ruotsin suurvalta-ajan huippukohtaa. Puola-Liettualle Olivan rauha teki mahdolliseksi sotimisen Venäjää vastaan[1].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 15. Venäjä - Puola, s. 324-325. WSOY, 1983. ISBN 951-0-09743-8
| Auktoriteettitunnisteet: Kansalliset |
|---|
