Oleksi Reznikov
| Oleksi Reznikov | |
|---|---|
.jpg) Reznikov valokuvattuna vuonna 2019 |
|
 Ukrainan puolustusministeri |
|
|
4. marraskuuta 2021 – 5. syyskuuta 2023
|
|
| Presidentti | Volodymyr Zelenskyi |
| Pääministeri | Denys Šmyhal |
| Edeltäjä | Andri Taran |
| Seuraaja | Rustem Umjerov |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 18. kesäkuuta 1966 Lviv, Ukrainan SNT, Neuvostoliitto |
| Kansalaisuus |
 ukrainalainen |
| Puoliso | Julija Zorja |
| Lapset | 2 |
| Tiedot | |
| Puolue | sitoutumaton |
 Nimikirjoitus |
|
Oleksi Jurijovytš Reznikov (ukr. Олексій Юрійович Резніков; s. 18. kesäkuuta 1966 Lviv[1]) on ukrainalainen poliitikko.[2][3]
Tausta ja yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Reznikov syntyi Lvivissä vuonna 1966. Hän palveli Neuvostoliiton ilmavoimien laskuvarjojoukoissa kaksi vuotta 1980-luvulla.[4]
Vuosina 1986–1991 Reznikov opiskeli oikeustiedettä Lvivin yliopistossa. Hän erikoistui valtionhallintoon. vuonna 1994 hän hankki itselleen lakimieslisenssin, ja vuonna 2000 hän oli mukana perustamassa lakimiesyhtiötä nimeltä Pravis.[1]
Reznikov on naimisissa TV-juontaja Julija Zorjan kanssa. Reznikovilla on kaksi lasta aiemmasta avioliitosta sekä kaksi lastenlasta.[1]
Poliittinen ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Reznikov aloitti vuonna 2008 toiminnan Kiovan kaupunginvaltuuston jäsenenä. Hänet nimitettiin Kiovan pormestarin neuvonantajaksi vuonna 2015. Vuosina 2016–2018 hän toimi Kiovan kaupungin valtionhallinnon varapuhemiehenä. 4. maaliskuuta 2020 Reznikov sai nimityksen Ukrainan varapääministeriksi ja tilapäisesti miehitettyjen alueiden jälleenintegroinnin ministeriksi. 19. maaliskuuta 2020 hänestä tuli Ukrainan kansallisen turvallisuus- ja puolustusneuvoston jäsen. 4. marraskuuta 2021 hänet nimitettiin Ukrainan puolustusministeriksi.[2][5]
Puolustusministerinä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaksi päivää Venäjän aloittaman hyökkäyksen jälkeen vuonna 2022 Reznikov kävi puhelinkeskustelun valkovenäläisen virkaveljensä, Viktor H'reninin, kanssa. H'renin välitti Sergei Šoigun viestin, jonka mukaan Venäjän hyökkäys loppuisi, mikäli Ukraina antautuisi. Reznikov vastasi, että hän on valmis hyväksymään Venäjän antautumisen.[6]
Tammikuussa 2023 Ukrainan puolustusministeriössä paljastui korruptioskandaali, minkä seurauksena hallitus aikoo todennäköisesti kierrättää ministeritä. Reznikovin siirtäminen toisiin tehtäviin olisi korkeimman luokan ministerinkierrätys Ukrainassa sitten Venäjän hyökkäyksen alettua.[7] Hänen seuraajakseen on veikattu Kyrylo Budanovia.[8] 16. helmikuuta kuitenkin uutisoitiin, että presidentti Zelenskyi olikin muuttanut mielensä eikä suunnitellut enää Reznikovin siirtämistä toisiin tehtäviin.[9]
Syyskuussa 2023 Zelenskyi ilmoitti erottavansa Reznikovin ja nimittävänsä uudeksi puolustusministeriksi Rustem Umjerovin.[10]
Kunniansosoituksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ansioristi (Puola, 2019)[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Олексій Резніков - біографія ТСН. 8.3.2022. Viitattu 25.2.2023. (ukraina)
- ↑ a b Oleksii Reznikov Ministry of Defence of Ukraine
- ↑ Резніков Олексій Юрійович міністерство оборони України
- ↑ Tim Stickings: Ukraine's ex-paratrooper defence minister Oleksii Reznikov leads resistance The National. 17.3.2022. Viitattu 25.2.2023. (englanniksi)
- ↑ Ukrainian Lawmakers Approve Reznikov As New Defense Minister Radio Free Europe/Radio Liberty. 4.11.2021. Viitattu 25.2.2023. (englanniksi)
- ↑ Battle for Kyiv: Ukrainian valor, Russian blunders combined to save the capital Washington Post. 24.8.2022. Viitattu 25.2.2023. (englanniksi)
- ↑ Ukraine to ‘replace defence minister after corruption scandal’ Al Jazeera. 6.2.2023. Viitattu 25.2.2023. (englanniksi)
- ↑ Ukraine’s defence minister to be moved from post, says Zelenskiy ally The Guardian. 5.2.2023. Viitattu 25.2.2023. (englanti)
- ↑ EXPLAINED: Oleksii Reznikov to Stay on as Defense Minister KyivPost. 16.2.2023. Viitattu 25.2.2023. (englanniksi)
- ↑ Зеленський оголосив про рішення замінити Резнікова на Умєрова: Потрібні нові підходи Ukrajinska Pravda. 3.9.2023. Viitattu 3.9.2023. (ukrainaksi)
- ↑ Резникова наградили польским Серебрянным крестом (фото) LB.ua. Viitattu 25.2.2023.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
