Ohje:Välimerkit ja typografia

Välimerkkejä ja typografiaa käytetään Wikipediassa useimmiten samalla tavoin kuin suomen kielessä yleensä. Niissä tapauksissa, joissa kielen säännöt sallivat usean vaihtoehdon, suositellaan käytettäväksi tällä sivulla mainittuja vaihtoehtoja yhtenäisyyden varmistamiseksi.

Lainausmerkit ja kursivointi

Wikipediassa käytetään normaaleja kaarevia lainausmerkkejä (”). Lainauksen sisäiset lainausmerkit esitetään puolilainausmerkin (’) avulla. Suomessa käytetään samaa lainausmerkkiä sekä lainauksen alussa että lopussa.

Jos artikkelin nimessä esiintyy lainausmerkki (”) tai heittomerkki (’), tulisi luoda ohjaus samasta nimestä suorilla lainausmerkeillä (" ja '), jotta suoria merkkejä käyttävä lukija ohjautuu oikeaan artikkeliin. Esimerkiksi 'Se' toisesta maailmasta on ohjaus kaarevia merkkejä käyttävälle sivulle ’Se’ toisesta maailmasta.

Hiukan lainaus- ja heittomerkkiä muistuttavia merkkejä ovat tuuman ja sekunnin merkki (″) sekä jalan ja minuutin merkki (′). Nämä ovat siis kuitenkin erillisiä merkkejä.

Lainausmerkkien ja kursivoinnin käyttö

Wikipedian typografian yhtenäisyyden vuoksi nimissä tulisi käyttää kursivointia ja lainausmerkkejä seuraavasti:

Kursivointi

Lainausmerkit (”)

Kirjojen nimet kursivoidaan (Seitsemän veljestä).
Kuvataiteen teosten nimet kursivoidaan (Huuto).
Eliösukujen ja -lajien tieteelliset nimet kursivoidaan (Canis lupus).
Sanoma- ja aikakauslehtien nimet kursivoidaan (Turun Sanomat, Psychology Today).
Sarjakuvien nimet kursivoidaan (The Amazing Spider-Man).
Musiikkialbumien ja EP-levyjen nimet kursivoidaan (Sgt. Pepper’s Lonely Hearts Club Band, Nightcall).
Elokuvien ja televisiosarjojen nimet kursivoidaan (Pelastakaa sotamies Ryan, Sopranos).
Näytelmien ja oopperoiden nimet kursivoidaan (Serse).
Videopelien nimet kursivoidaan (Super Mario Bros.).
Laivojen nimet kursivoidaan (RMS Titanic).
Kansallislaulujen nimet kursivoidaan (God Save the Queen).
Tunnuslauseet kursivoidaan (Dieu et mon droit).
Kursivointia käytetään myös kielen aineksiin, sanoihin ja sanontoihin viitatessa (alistuskonjunktio että; latinankielinen sana precarius).
Yleensä kursivoidaan koko sana, vaikka se olisi taivutettu (Homo sapiensin, valarilla).
Artikkelin määritelmässä artikkelin aihetta ei enää lihavoinnin lisäksi kursivoida (Seitsemän veljestä, Huuto).

Novellit ja yksittäiset kertomukset kirjoitetaan lainausmerkkeihin (”Kenttä ja kasarmi”).
Yksittäisten musiikkikappaleiden nimet kirjoitetaan lainausmerkkeihin (”Lucy in the Sky with Diamonds”).
Televisiosarjojen yksittäisten jaksojen nimet kirjoitetaan lainausmerkkeihin (”Jurassic Bark”).
Artikkelin määritelmässä artikkelin aihetta ei enää lihavoinnin lisäksi kirjoiteta lainausmerkkeihin (D’You Know What I Mean?).

Välilyönnit

Virkkeen jälkeen tulee yksi välilyönti.

Lukuja ja suureita ilmaistaessa tuhatkerrat ja yksikön tunnukset erotetaan sitovalla välilyönnillä, jonka saa kirjoittamalla lähdekoodiin merkkijonon   (englannin kielen sanoista non-breaking space) tai painamalla  -painiketta muokkaussivun alapuolella. Esimerkiksi ilmaisun 696 000 km lähdekoodi näyttäisi tältä: 696 000 km.

Katso myös: Lukujen ja valuuttojen merkitseminen

Viivat

Wikipediassa käytetään eri tarkoituksiin erilaisia viivoja.

Yhdysmerkki (-)

Ajatusviiva (–)

Miinusmerkki (−)

Wikipediassa käytetään näppäimistössä olevaa ”-”-merkkiä
älä käytä merkkiä U+2011 (non-breaking hyphen), koska sille ei ole tukea kaikissa kirjasintyypeissä

Tavallisena yhdysmerkkinä

yhdyssanoissa: linja-auto, suomalais-ruotsalainen
erisnimien yhteydessä: Finlandia-talo, Mars-luotain
yhdistelmätermeissä: B-vitamiini, 50-vuotisjuhla

Sanaliiton yhdysmerkkinä

sanaliitoissa välilyönnin kanssa: New York -syndrooma, avaimet käteen -toimitus, Itä- Sri Lanka
riveille jaettaessa yhdysmerkki sitoutuu siihen sanaan, johon se kuuluu yhdelle rivillekin kirjoitettaessa

Wikipediassa käytetään lyhyttä ajatusviivaa
merkin voi tehdä muokkausruudun alapuolella olevalla painikkeella – (Välimerkit-listan ensimmäisenä) tai kirjoittamalla – artikkelin lähdekoodiin

Ajatusviivana

erityistapauksissa pilkun tai puolipisteen asemesta virkkeen keskellä
suomessa käytetään tässä tapauksessa välilyöntejä ennen ja jälkeen ajatusviivaa – toisin kuin amerikanenglannissa

Väliviivana

rajakohtamerkinnöissä: vuosina 1860–2000, 2–3 miljoonaa euroa, 45–50-vuotiaat
viivan ympärillä ei yleensä käytetä välilyöntejä
standardin SFS 4175 mukaisesti viivan ympärillä kuitenkin käytetään välilyöntejä, jos rajakohtailmauksista jompikumpi sisältää enemmän kuin yhden sanan tai jos niissä esiintyy etumerkillinen luku: 19. helmikuuta – 20. maaliskuuta, −10 – +5

merkin voi tehdä muokkausruudun alapuolella olevalla painikkeella – (Välimerkit-listassa plusmiinusmerkin ± jälkeen) tai kirjoittamalla − artikkelin lähdekoodiin
negatiivisissa luvuissa ja vähennyslaskuissa: –15 °C, 5 – 3 = 2

Kuvateksti

Kuvateksti lopetetaan pisteeseen, ellei kuvateksti ole aivan lyhyt, kuten kuvan aiheen nimi tai nimitys.

Jos kuvateksti on teoksen tunnistetieto, teoksen nimi kuuluu kursivoida kuten leipätekstissäkin. Muita korostuksia ei ole suositeltavaa käyttää. Teoksen tunnistetieto voidaan ilmoittaa muodossa Tekijä, Teoksen nimi, valmistumisvuosi.

Ohje:Välimerkit ja typografia

Sisällys

Lainausmerkit ja kursivointi

Lainausmerkkien ja kursivoinnin käyttö

Kursivointi

Lainausmerkit (”)

Välilyönnit

Viivat

Yhdysmerkki (-)

Ajatusviiva (–)

Miinusmerkki (−)

Kuvateksti

Navigointivalikko

Ohje:Välimerkit ja typografia

Lainausmerkit ja kursivointi

Lainausmerkkien ja kursivoinnin käyttö

Kursivointi

Lainausmerkit (”)

Välilyönnit

Viivat

Yhdysmerkki (-)

Ajatusviiva (–)

Miinusmerkki (−)

Kuvateksti

Navigointivalikko

Haku