Nuoren Wertherin jäljillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nuoren Wertherin jäljillä
Ohjaaja Jarmo Lampela
Käsikirjoittaja Jarmo Lampela
Perustuu Ulrich Plenzdorfin näytelmään Nuoren W:n uudet kärsimykset
Tuottaja Jarmo Lampela
Säveltäjä Petri Nieminen
Kuvaaja Aarne Tapola
Leikkaaja Kauko Lindfors
Lavastaja Tomi Lauri
Pääosat Juha Kukkonen
Jyri Ojansivu
Iina Kuustonen
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Suomi
Tuotantoyhtiö Vegetarian Films
Ensi-ilta Suomi 22. marraskuuta 2013
Kesto 95 minuuttia
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Nuoren Wertherin jäljillä on suomalainen draamaelokuva vuodelta 2013. Sen on ohjannut, käsikirjoittanut ja tuottanut Jarmo Lampela. Suomenlinnassa kuvattu elokuva kertoo keski-ikäisestä kuvanveistäjästä, joka saa tietää poikansa kuolleen. Hän ei ollut tavannut poikaansa puoleentoista vuosikymmeneen – niinpä hän alkaa ottaa selvää tämän elämänvaiheista.

Nuoren Wertherin jäljillä perustuu Ulrich Plenzdorfin kollaasiromaaniin ja näytelmään Nuoren W:n uudet kärsimykset vuodelta 1972. Plenzdorfin teos pohjautuu taasen Johann Wolfgang von Goethen klassikkoteokseen Nuoren Wertherin kärsimykset vuodelta 1774.[1] Elokuva on julkaistu myös DVD:nä.

Näyttelijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Juha Kukkonen  Viitanen, kuvanveistäjä  
 Jyri Ojansivu  Eero Viitanen, edellisen poika  
 Iina Kuustonen  Katri, Eeron kolmikymppinen rakkaus  
 Meri Nenonen  Hannele, Viitasen vaimo  
 Aarni Kivinen  Lempinen  
 Santtu Karvonen  Timo  
 Asko Vaarala  Ville  
 Ona Kamu  Katrin työkaveri  
Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Suomenlinnassa asuva kuvanveistäjä Viitanen ei ole tavannut poikaansa Eeroa viiteentoista vuoteen. Hän saa tiedon Eeron kuolemasta, minkä jälkeen häntä alkaa kiinnostaa, millainen ihminen Eerosta kasvoi yhdeksäntoistavuotiseksi jääneen elämänsä aikana. Käy ilmi, että Eero muutti Suomenlinnaan ja kävi tapaamassa isäänsä ja tämän uutta vaimoa huoltomieheksi naamioituneena. Eerolla oli myös rakkaussuhde Suomenlinnassa: 30-vuotias Katri. Viitanen etsii Katrin käsiinsä. Katri on naimisissa oleva päiväkodin työntekijä.

Eero on elokuvassa mukana paitsi takaumissa, myös nykyhetkessä haamuna, joka kommentoi elävien puuhasteluja. Lyhyen elämänsä aikana hän yritti olla kuvataiteilija, mutta sai aikaan vain epäonnistuneita tekeleitä. Lopussa paljastuu hänen todellinen lahjakkuutensa. Myös Eeron kuolinsyy paljastuu vasta loppuminuuteilla.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Helsingin Sanomien Nyt-liitteen Pertti Avola arvioi Nuoren Wertherin jäljillä ”luontevaksi” ja ”varmaotteiseksi” elokuvaksi, joka keskivaiheillaan tosin hieman onnahtelee. Avola piti näyttelijöiden työskentelyä hyvänä, Ojansivun Eero-tulkintaa jopa erittäin hyvänä.[1] Telvis.fi arvioi elokuvan ”viihdyttäväksi draamaksi”, jossa Eeron vaiheiden vähittäinen paljastuminen pitää jännitettä yllä.[2]

Savon Sanomien Jussi Virratvuori piti teosta juonensa osalta ”lapsenomaisena” ja ”yksitotisena”. Kerronnan hän arvioi kömpelöhköksi, vaikkakin eräät juonen yllätykset toimivat. Näyttelijöiden suoriutumista Virratvuori kehui; Kuustosen Katri-tulkinta oli hänen mielestään vaikuttava, vähäeleinen ja läsnäoleva.[3] Katrin rooli on Kuustosen ensimmäinen pääosa valkokankailla.

Elokuvassa avioparia näyttelevät Juha Kukkonen ja Meri Nenonen ovat aviopari myös tosielämässä ja he asuvat Suomenlinnassa.[4] Jyri Ojansivu näytteli lapsuudessaan ja teinivuosinaan useissa Jarmo Lampelan ohjaamissa elokuvatuotannoissa.

  1. a b Avola, Pertti: Nuoren Wertherin jäljillä on luonteva ja varmaotteinen elokuva Helsingin Sanomat. 21.11.2013. Viitattu 19.2.2021.
  2. Nuoren Wertherin jäljillä. Telvis.fi. Arkistoitu 3.9.2014. Viitattu 19.2.2021.
  3. Virratvuori, Jussi: Nuoren Wertherin jäljillä Savon Sanomat. 21.11.2013. Viitattu 19.2.2021.
  4. Metsä-Pauri, Maija: Meri Nenosen monet kasvot. Suomenlinnan sanomat, 2006, nro 4, s. 8. Suomenlinnaseura ry. Arkistoitu 19.4.2014. (pdf) Viitattu 19.2.2021. (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  •  Nuoren Wertherin jäljillä. Midnight Sun Film Festival. 11.–15.6.2014. Arkistoitu 2.6.2014. Viitattu 19.2.2021.