Nousiaisten linnavuori
| Nousiaisten linnavuori | |
|---|---|
| Sijainti | |
  Nousiaisten linnavuori |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Suomi |
| Paikkakunta | Nousiainen |
| Historia | |
| Tyyppi | Linnavuori |
| Huippukausi | rautakausi |
Nousiaisten linnavuori eli Repolan linnavuori on Varsinais-Suomessa Nousiaisten Repolassa sijaitseva linnavuori.[1][2]
Linnamäki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linnavuori sijaitsee Nousiaisten kirkosta noin 3,2 kilometriäm länsiluoteeseen. Vuoren pohjoispuolella juoksee pieni oja, joka yhtyy 200 metrin päästä Fatiojaan, joka yhtyy vuorostaan Hirvijokeen. Mäki kohoaa yli 25 metriä ympäristöään korkeammalle peltoaukean keskellä olevassa metsäsaarekkeessa. Mäki on muualla jyrkänteiden tai rinteen muodon takia jyrkkä, mutta etelärinteessä se on niin loivaa, että muinaislinnaan on tehty sinne suojavarustus. Siitä on jäljellä metrin korkuiset, 1,5–2,0 metriä leveät ja 30 metriä pitkät itä-länsisuuntaiset kivivallit. Ne on rakennettu melko suurikokoisista kivistä kahteen kerrokseen latomalla. Vallin keskellä on porttiaukoksi tulkittu katkos. Eteläpuolella sijaitsevasta Linnamäen talosta on saatu talteen rautakautiset löydöt, jotka on luetteloitu Kansallismuseon kokoelmissa tunnuksilla KM 2500:1–3.[1][2]
Alueen hoitaminen ja opastus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kohdetta on aiemmin hoidettu, mutta se on keskeytetty linnan ympäristössä tapahtuneiden muutosten takia. Varsinais-Suomen Maakuntaliitto ja Museovirasto on pystyttänyt paikalle opastaulun, joka liittyy Raukkaan kulttuurimatkailureittiin. Taulun teksti on osa reitin opasvihkosessa olevaa tekstiä. Kohteeseen johtaa kivivallin portin läpi polku, johon pääsee kääntymällä yhdystielle 12420 valtatieltä 8 noin 3 kilometriä Nousiaisten ristyksestä pohjoiseen.[3]
Tutkimuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jo vuonna 1886 suoritti Hjalmar Appelgren portin luonna arkeologiset kaivaukset. Portin luota löydettiin hiiltä, palamatonta luuta sekä soikealehtinen rautainen nuolenkärki, jonka hän ajoitti rautakauden lopulle. Tämän jälkeen on paikalle tehty vain tarkastuksia, kuten on laita vuosina 1958 (Torsten Edgren) ja 2003 (Esa Laukkanen).[1][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Muinaisjäännösrekisteri: Linnavuori Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 6.6.2001. Museovirasto. Viitattu 6.6.2016.
- ↑ a b Nousiaisten linnavuori, Nousiainen (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.10.2019.
- ↑ a b Muinaisjäännösten hoitorekisteri: Repola Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 1.12.2009. Museovirasto. Viitattu 21.6.2016.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hjalmar Appelgren: Suomen muinaislinnat, 1891, s. 50–52.
- A.M. Tallgren: Varsinais-Suomen esihistoria, 1931, s. 163–164.
- Aulis Oja: Nousiaisten historia I, 1977, s. 23–24.
| Ahvenanmaa | |
|---|---|
| Etelä-Karjala | |
| Etelä-Savo | |
| Kanta-Häme | |
| Keski-Suomi | |
| Kymenlaakso | |
| Pirkanmaa | |
| Pohjois-Karjala | |
| Päijät-Häme | |
| Satakunta | |
| Uusimaa | |
| Varsinais-Suomi |
|