Haveråkersberget
Haveråkersberget | |
---|---|
Sijainti | |
Haveråkersberget |
|
Koordinaatit | |
Valtio | Suomi |
Paikkakunta | Raasepori (Karjaa) |
Historia | |
Tyyppi | Linnavuori |
Haveråkersberget on Uudellamaalla Raaseporin Karjaalla sijaitseva muinaislinna, jossa on kaksi kivivallia mäen eri korkeudella.[1][2]
Muinaislinna
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mäki on korkea kalliomäki, jonka pohjois- ja länsirinteet ovat luonnostaan jyrkät. Kallion laelta on hyvät näkymät lounaasta pohjoiseen. Rautakauden alussa merivesi ulottui mäen juurella asti. Mäen alla on etelärinteessä esilinnaksi tukittu vallirakennelma. Valli on muodostunut suurista kivistä. Esilinnan alueella tehtiin vuonna 1945 arkeologiset kaivaukset, jotka tosin jäivät löydöttömiksi. Esilinnaan kuuluu suorakulmion muotoinen ja 35×20 metrin kokoinen tasanne. Sitä reunustaa 1–3 metriä leveä ja noin 60 senttimetriä korkea kivivalli. Tasannetta on mahdollisesti tasattu kivillä ja hiekalla. Myös keittokuopan liesi ja nokimaata on löydetty mäen juurelta. Mäen laella on myös vallirakennelma. Valli on täällä rakennettu maasta ja kivistä. Paikalliset ovat purkaneet alavallia omiin rakennustarpeisiinsa, joten se ei enää ole täydellinen.[1]
Tarina kirkon rakentamisesta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tarinan mukaan paikalle on yritetty rakentaa Karjaan kirkkoa. On täysin mahdollista, että tarina on totta. Kirkoille haettiin näkyviä paikkoja, jotka sijaitsivat esimerkiksi mäen päällä, meren tai järvien rannoilla ja keskeisillä paikoilla kaikkiin kyliin nähden. Jos asutuksen painopiste muuttui, saatettiin siirtää myös kirkon paikkaa. Karjaalla on näin käynyt, sillä kirkko siirrettiin keskiajalla Kirkkojärven rannalle. Tarina antaa ymmärtää, että sen paikalle oli toinenkin ehdokas linnavuoren lähellä.[1][3]
Tutkimukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muinaislinnaa kartoitettiin vuosina 1914 (Nyberg) ja 1915 (Svaetichin) ja tutkittiin inventoinnin yhteydessä vuonna 1931 (Nils Cleve). Vasta vuonna 1945 suoritti Olof af Hällström linnalla arkeologiset kaivaukset. Vuonna 1996 kävi Seppälä inventoimassa paikat.[1]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bocklintin linnavuori, Grabbacka ja Sutarkullan linnavuori sijaitsevat myös Lepinjärven (ruots. Läppträsket) ympäristössä
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Muinaisjäännösrekisteri: Haveråkersberget Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 24.1.1997. Museovirasto. Viitattu 6.6.2016.
- ↑ Haveråkersberget, Raasepori (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 12.10.2019.
- ↑ Maaranen, Päivi: Valta maisemassa, valta mielessä: case keskiajan kirkonpaikat. Muinaistutkija, 2009, nro 3, s. 2–14. Vaasa: Suomen arkeologinen seura. ISSN 0781-6790