Norelgestromiini
| |
| |
Norelgestromiini
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| (8R,9S,10R,13S,14S,17R)-13-etyyli-17-etynyyli-3-hydroksi-imino-1,2,6,7,8,9,10,11,12,14,15,16-dodekahydrosyklopenta[a]fenantren-17-oli | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | G03 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C21H29NO2 |
| Moolimassa | 327,452 |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | ? |
| Proteiinisitoutuminen | 97 %[1] |
| Metabolia | hepaattinen |
| Puoliintumisaika | 28 tuntia[2] |
| Ekskreetio | ? |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | laastari |
Norelgestromiini (C21H29NO2) on steroidijohdannaisiin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä ehkäisyyn yhdessä estrogeenin kanssa.
Ominaisuudet ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Norelgestromiinin rakenteessa on steroidirunkoon kiinnittyneenä oksiimiryhmä. Norelgestromiini on vaikutukseltaan progestiini. Se estää ovulaatioon ja muuttaa kohdun limakalvon rakennetta sellaiseksi, että hedelmöittyneen munasolun on vaikea kiinnittyä siihen. Norelgestromiini metaboloituu ihmiselimistössä levonorgestreeliksi, joka on vaikutukseltaan myös progestiini. Norgestimaatti on norelgestromiinin aihiolääke eli siitä muodostuu norelgestromiinia. Lääkeainetta käytetään yhdessä etinyyliestradiolin kanssa ehkäisylaastareissa.[1][2][3][4]
Haittavaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Norelgestromiinia sisältävien ehkäisylaastarien haittavaikutuksia voivat olla pääkipu, huonovointisuus, rintakivut ja laastarin alueen ihoreaktiot.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Marc A. Fritz, Leon Speroff: Clinical Gynecologic Endocrinology and Infertility, s. 1053. Lippincott Williams & Wilkins, 2011. ISBN 9780781779685 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 14.10.2019). (englanniksi)
- ↑ a b Donna Shoupe, Siri L. Kjos: The Handbook of Contraception, s. 75–78. Springer, 2006. ISBN 1-58829-599-0 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 14.10.2019). (englanniksi)
- ↑ David A. Williams, William O. Foye, Thomas L. Lemke: Foye's principles of medicinal chemistry, s. 1402, 1408. Lippincott Williams & Wilkins, 2013. ISBN 9781609133450 (englanniksi)
- ↑ Do Won Hahn, John L. McGuire & Joachim Kuhnke: Contraception, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2011.