Niin se on, poijaat!

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Niin se on, poijaat!
Elokuvan juliste, Igor Karpinsky, 1942.
Elokuvan juliste, Igor Karpinsky, 1942.
Ohjaaja Ossi Elstelä
Käsikirjoittaja Einari Ketola
Palle (kuplettien sanat)
Tuottaja T. J. Särkkä
Säveltäjä Georg Malmstén
Kuvaaja Vittorio Mantovani
Leikkaaja Armas Vallasvuo
Koreografi Alex. Saxelin
Pääosat Siiri Angerkoski
Toppo Elonperä
Regina Linnanheimo
Leo Lähteenmäki
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Suomen Filmiteollisuus
Ensi-ilta 27. joulukuuta 1942
Kesto 91 min
Alkuperäiskieli Suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Niin se on, poijaat! on Ossi Elstelän ohjaama suomalainen sotilasfarssi vuodelta 1942. Elokuvan käsikirjoittanut viihdyttäjä Einari Ketola näyttelee pääosassa tunnetuinta hahmoaan korpraali Möttöstä, jota hän oli sitä ennen esittänyt jatkosodan ajan viihdytystilaisuuksissa.

Elokuvan työnimenä oli Niin se on poijjaat...! ja julisteissa käytettiin muotoa Niin se on poejat !.

Vili Vesterinen soittaa elokuvan eräässä kohtauksessa kansansävelmää ”Säkkijärven polkka”. Sanat muutamiin esitettyihin lauluihin sanoitti Reino Palmroth (Palle).

Aikakauden stand up -koomikko Einari Ketolan rooli korpraali Möttösenä oli saanut alkunsa Propaganda-Aseveljien järjestämien Asemiesiltojen esityksissä. Möttönen oli Aku Korhosen esittämän Lapatossun ohella tärkein sota-ajan hauskuuttavista hahmoista.[1] Elokuvan käsikirjoittanut Ketola myös esitti pääroolissa Möttöstä. Elokuva sai nimensä Möttösen vakiorepliikistä esitystensä alussa.

Elokuvan tarinassa viihdekiertue ottaa sankarin mukaansa. Keskeisiä sotaisassa hupailussa ovat savolaiset sutkaukset.[2] Näyttämöllisten sketsien ja musiikkinumeroiden välissä on vähäistä arjen kuvausta. Elokuvasta on myöhemmin karsittu Josif Stalinin pilkka sekä sota-ajan kannanotot ryssistä ja Suur-Suomesta.[3]

Elokuvan ensi-ilta oli Helsingissä 27. joulukuuta 1942 Reassa.

Näyttelijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Einari Ketola  korpraali Joona Möttönen  
 Siiri Angerkoski  Sorja Möttönen  
 Toppo Elonperä  vääpeli Ukko Perävalo  
 Regina Linnanheimo  Hertta Perävalo  
 Leo Lähteenmäki  näyttelijä, luutnantti Kaarlo Kokko  
 Eero Eloranta  runoilija Voitto Päivänkilo  
 Hugo Hytönen  karjalaisisäntä Joonas Tujunen  
 Teijo Joutsela  sotamies  
 Arvo Kuusla  kersantti Laihanen  
 Jalmari Parikka  kersantti Sampsa Samperi  
 Laila Rihte  lotta Pirkko Tujunen  
 Alex. Saxelin  balettimestari  
 Orvokki Siponen  tanssisolisti  
 Klaus Salin  tanssisolisti  
 Möttösen kolmoset  Into, Taisto ja Voitto Möttönen  
 Suomalaisen Oopperan baletti  tanssiryhmä  
 Vilho Kekkonen  räätäli  
 Veikko Linna  poliisi  
 Kyösti Käyhkö  sotamies  
 Lida Salin  lihava rouva  
 Hilly Lindqvist  viihdytyskiertuetaiteilija  
 Toivo Manninen  harmonikansoittaja  
 Asser Fagerström  pianonsoittaja  
 Viljo Vesterinen  harmonikansoittaja  
 Senja Soitso  lotta  
 Eija Hiltunen  posteljooni  
 Eero Leväluoma  ylikersantti  
 Matti Lehtelä  majuri  
 Hellä Laiho  lääkintälotta  
 Vilho Ruuskanen  lääkintäluutnantti  
 Martti Seilo  äänensä menettänyt esiintyjä  
 Jorma Huttunen  korpraali Jorma Huttunen  
 Victor Boije  sotamies Boije  
 Viljo Immonen  kitaransoittaja  
 Topi Gerdt  alikersantti Topi Gerdt  
 Yrjö Kilpeläinen  Jahvetin kirjelaatikon lukijaääni radiossa  
  1. Koskinen, Juha T.: Viihdytysjoukot jatkosodassa Sininen laulu – Suomen taiteiden tarina: YLE Teema. Arkistoitu 10.3.2007. Viitattu 4.3.2009.
  2. Päivän elokuvia, Tv-maailma, 44/2011 sivu 13
  3. Arto Pajukallio, Elokuvat, Helsingin Sanomat 7.11.2011, sivu D 5
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.