Neuvostomiehityksen museo (Tbilisi)
Neuvostomiehityksen museo (georg. საბჭოთა ოკუპაციის მუზეუმი, Sabtšota okupatsiis muzeumi) on historiallinen museo Tbilisissä, Georgiassa. Se käsittelee maan seitsemän vuosikymmentä kestänyttä neuvostohallintoa (1921–1991) ja on omistettu kauden poliittisen sorron uhreille. Museo perustettiin 26. toukokuuta 2006.
Näyttely
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Museo sijaitsee Tbilisin pääkadulla Rustavelis gamzirilla, ja sitä hallitaan osana Georgian kansallismuseota. Se on tyyppinsä kolmas museo entisen Neuvostoliiton maissa, ja sitä ainakin osittain inspiroivat samantyyppiset näyttelyt Tallinnassa (Virossa) ja Riiassa (Latviassa). Se avattiin osana Georgian itsenäisyyspäivän juhlia 26. toukokuuta 2006.[1][2] Museon rahoitti pääosin Presidentin rahasto, maan budjetin ulkopuolinen rahoittaja, jota hallinnoi Georgian presidentti. Museon näyttelytila on 700 neliömetrin suuruinen ja museossa on näytteillä yli 3 000 esinettä.[3]
Neuvostomiehityksen museon pysyvä näyttely käsittää arkistodokumentteja sekä kuva- ja videomateriaalia, jotka noudattelevat Georgian historian aikajanaa lyhytaikaisesta itsenäisestä tasavallasta vuosina 1918–1921 Puna-armeijan hyökkäykseen itsenäisyyttä puolustavia mielenosoittajia kohtaan vuonna 1989 ja Georgian itsenäisyysjulistukeen vuonna 1991. Muihin näyttelyesineisiin sisältyy toisinajattelijoiden kuulustelupöytäkirjoja, teloitus- ja karkotusmääräyksiä, sorrettujen henkilöiden esittelyjä ja esineitä neuvostokauden vankiselleistä. Sen lisäksi, että museossa esitellään KGB:n ja kommunistisen puolueen asiakirjoja, joita Georgiaan jäi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, monet järjestöt ja toisinajattelijoiden perheet ovat lahjoittaneet museolle aineistoa. Museo julkaisee kokoelmateoksia teemoittain ja kutsuu säännöllisesti historioitsijoita luennoimaan Georgian 1900-luvun historiasta.[4][5][6]
Reaktioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Museon avaamisen symbolismi ja ajoitus ärsyttivät useita venäläisiä poliitikkoja, jotka tuomitsivat museon "puhtaasti nationalistiseksi propagandaksi". Venäjän presidentti Vladimir Putin valitti asiasta georgialaiselle virkaveljelleen Mikheil Saakašvilille presidenttien tapaamisen aikana ja totesi, että monet keskeiset neuvostojohtajat, kuten Josif Stalin ja Lavrenti Berija, olivat kotoisin Georgiasta. Georgian hallituksen lähteen mukaan Saakašvili vastasi Putinille ehdottamalla rahoituksen tarjoamista Georgian miehityksen museon avaamiseksi Moskovaan.[5] Myöhemmin Saakašvili totesi, ettei museo ollut suunnattu ketään vastaan: "tämä on neuvostomiehityksen museo, ei venäläisten Georgian miehityksen museo... Jos joku, jossakin, jollain tasolla ottaa museon henkilökohtaisesti, se on hänen ongelmansa eikä meidän."[7][4]
Maaliskuussa 2007 Ukrainan presidentti Viktor Juštšenko vieraili museossa ja ehdotti samantyyppisen museon avaamista Ukrainaan.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Museum of Soviet Occupation opened in Tbilisi Communications Office of the President of Georgia.
- ↑ Georgia: Independence Day to be celebrated and museum of Soviet occupation to be opened REGNUM News Agency.
- ↑ Georgian Museums: Museum of Soviet Occupation Ministry of Culture, Sports and Monument Protection of Georgia.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Melik Kaylan: A Monument to the Terror 4. syyskuuta 2007. The Wall Street Journal.
- ↑ a b Shaun Walker: Georgian-Russian Relations at an All-time Low 18. heinäkuuta 2006. International Institute for Strategic Studies. Arkistoitu 10.2.2012. Viitattu 9.6.2008.
- ↑ Museum of the Soviet Occupation Georgia Ministry of Interior Archive Administration. Arkistoitu 8.10.2007. Viitattu 9.6.2008.
- ↑ Georgian leader praises ties with Ukraine, upbeat on NATO – BBC 1. maaliskuuta 2007. Ministry of Foreign Affairs of Georgia. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 9.6.2008.
- ↑ President Yushchenko visits Museum of Soviet Occupation in Tbilisi Radio Ukraine.