Vinčan kulttuuri

Neoliittisen Euroopan kulttuurit noin 4000–3000 eaa. Vihreä megaliitteihin liittyvä suppilopikarikulttuuri, Sininen Tonavan maanviljelijöiden nauhakeraaminen kulttuuri, oranssi Lengyelin kulttuuri, purppuranvärinen Vincan kulttuuri, punainen Cucutenin ja keltainen luultavasti Jamnan kurgaanikulttuurin länsiosa.

Vinčan kulttuuri (Vincan, Vinchan kulttuuri) on Romanian ja Serbian alueella noin 5500–4400 eaa.. vallinnut kulttuuri.

Kulttuurin ihmiset rakensivat aikaansa nähden melko suuria asutuskeskuksia muun muassa Tonavalle ja Bolecica-joelle Serbiassa, ja elättivät itsensä muun muassa maanviljelyllä ja karjanhoidolla. Tartariasta löydetyt kulttuuriin liittyvät savitaulut saattavat sisältää maailman vanhinta tunnettua kirjoitusta. Klassinen Vinčan kulttuuri tuhoutui kuparikautisten hyökkääjien saapuessa alueelle muun muassa Badenin kulttuurista.

Vinčan kulttuuri

Kulttuurin alue oli Serbiassa Tonavan varrella, Romaniassa, Pohjois-Bulgariassa, Bosniassa ja nykyisen Pohjois-Makedonian alueella, mutta kulttuurin jäänteitä on löydetty myös Balkanilta, Keski-Euroopan osista ja Vähästä-Aasiasta. Alussa uskottiin Vinčan kulttuurin saaneen alkunsa vasta 2700 eaa. Samoihin aikoihin vaikutti idempänä Tripoljen kulttuuri. Kulttuurin ensimmäinen löytöpaikka, Vinča, sijaitsee 14 kilometriä Belgradista Tonavaa pitkin alaspäin. Tämän kulttuurin historiaa ei tunneta tarkasti.

Elinkeinot ja asuminen

Kulttuurin ihmiset elättivät itsensä maanviljelyllä, karjanhoidolla, metsästyksellä ja kalastuksella. Pääkarja oli nauta, mutta myös sikoja, lampaita ja vuohia pidettiin. Vincan ihmisten viljelemää viljaa pidetään hyvin ravinteikkaana. Kauppaa käytiin ympäristön kanssa, tuotiin muun muassa suolaa ja obsidiaania. Saviastioiden teko oli taidokasta, parempia osattiin tehdä vasta muutaman tuhannen vuoden päästä. Myös muut ajan käsityöläiset olivat taitavia.

Kulttuuri tuotti runsaasti uskonnollisia esineitä, pienoispatsaita ja uhriastioita. Valmistettiin myös ihmisen ja eläimen muotoisia kulhoja. Pienoisveistoksia on löydetty erityisen runsaasti. Monet niistä esittävät lintujumalatar Niasta, jonka kädet ovat levällään ja lanteilla.

Toisin kuin edeltävissä kulttuureissa, Vincassa rakennettiin puu- ja mutaseinäisiä taloja maan päälle. Talojen välillä olevat kadut kulkivat kylissä koillisesta lounaaseen. Suuria kaupunkimaisia kyliä syntyi Vinčaan, Divostiniin, Potporanjiin, Selevaciin, Pločnikiin ja Predionicaan. Noin 6000–5000 eaa. Vinčan edeltäjät asuivat Balkanin niemimaan keskiosissa alueella, joka rajoittui Karpaatteihin pohjoisessa, Bosniaan lännessä, Sofian tasangolle idässä ja Skopjen laaksoon etelässä. Kulttuuria edelsi vanhempi Starčevon kulttuuri, jonka ihmiset asuivat maalattiaisissa, puoliksi maahan upotetuissa mutaseinäisissä taloissa.

Itä-Serbiassa Bele Vodessa ja Rudna Glavassa otettiin kupari käyttöön.

Vinčan kirjoitus

Hyvin vanhaa kirjoitusta sisältävien Vinčan kulttuurin Tartarian savitaulujen aitoudesta on kiistelty. Ne sisältävät mahdollisesti vanhinta tunnettua kirjoitusta ja ovat vuodelta 4000 eaa. Tätä Vinča-Tordosin kirjoitusta ei osata kytkeä mihinkään tunnettuun kieleen.

Kulttuurin loppuvaiheet

Vinčan kulttuuri tuhoutui noin 3500 eaa. sotaisten, kuparia käyttävien kansojen saapuessa alueelle. Tuolloin lähes kaikki Vinčan asutukset paloivat. Luultavimmin indoeurooppalaiset hyökkääjät kuuluivat Badenin kulttuuriin, Kostolacin kulttuuriin ja Bordogkeresturin kulttuuriin, jotka viipyivät alueella lyhyen aikaa. Sen jälkeen alueelle saapui pronssikauden Vatinin kulttuuri.

Vincan kulttuurin aikajakoa

• Vinca-Tördös 5400 eaa.
• Vinca-Gradac 5300 eaa.
• Vinca-Plocnik 5150 eaa.
• Vinca-D 4700–3500 eaa.

Katso myös

• Lengyelin kulttuuri
• Tripoljen kulttuuri
• Starcevon kulttuuri

Aiheesta muualla

• Pakanasivut
• Culture de Vinca (ranskaksi)
• Grabung Uivar der Uni Würzburg (Arkistoitu – Internet Archive) (saksaksi)

Englanniksi

• Vinca culture pottery (Arkistoitu – Internet Archive)
• culture.fr: The Vinca Culture
• Vinca, Centre of the Neolithic culture of the Danubian region
• The Vinca Alphabet, as a Windows TTF font
• The Vinča Culture
• Eric Lewin Altschuler: The Number System of the Old European Script
• Grabung Vinča
• Digitale Hausrekonstruktion (Arkistoitu – Internet Archive)