Nemijärvi
| Nemijärvi Lago di Nemi Lacus Nemorensis |
|
|---|---|
 |
|
| Valtiot | Italia |
| Paikkakunta | Latium |
| Koordinaatit | |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 316 m |
| Pinta-ala | 1,67 km2 |
| Suurin syvyys | 34 m |
 Nemijärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Nemijärvi (ital. Lago di Nemi, lat. Lacus Nemorensis) on keskisen Italian Latiumin alueella sijaitseva kraatterijärvi. Se on muodostunut Albanovuoriksi kutsutun suuren tulivuorikalderan laidalle. Antiikin ajalla järvi yhdistettiin jumalatar Dianaan, ja sen rannalla sijaitsivat jumalattarelle pyhitetyt lehto ja pyhäkkö. Ensimmäisellä vuosisadalla Rooman keisari Caligula rakennutti järvelle kaksi suurta laivaa, jotka upotettiin tahallisesti joitakin vuosia myöhemmin. Hylyt nostettiin osittain kuivatetun järven pohjasta 1900-luvulla.[1]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nemijärvi on muinaisessa tulivuorikraatterissa sijaitseva pyöreähkö järvi. Se sijaitsee Italian Latiumin alueella Albanojärven itäpuolella noin 24 kilometriä kaakkoon Rooman kaupungista.[1] Nemijärven vedenpinta on 316 metrin korkeudella merenpinnan yläpuolella.[2] Järvi on enimmillään noin 34 metriä syvä.[1] Nemin pikkukaupunki sijaitsee mäellä järven yläpuolella.[2]
Geologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nemijärvi sijaitsee suuren tulivuorikalderan reunoista muodostuneiden Albanovuorten alueella.[2][3] Albanovuorten tulivuori on viimeksi purkautunut noin 22 000 vuotta sitten. Alueella on kaksi pienempää nykyisin veden täyttämää tulivuorikraatteria: Albanojärvi ja Nemijärvi.[2][4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nemijärvi oli ensimmäisellä vuosituhannella eaa. osa latinalaisliittoon kuuluneen Arician kaupunkivaltion aluetta[1] kunnes liiton kaupungit tulivat osaksi Roomaa vuonna 338 ennen ajanlaskun alkua.[5] Antiikin ajalla nimellä Lacus Nemorensis tunnettu järvi yhdistettiin jumalatar Dianaan. Järven nimi on johdettu sen rannalla sijainneesta Dianalle pyhitetystä Arician lehdosta (lat. nemus).[1] Järveä kutsuttiin toisinaan myös ”Dianan peiliksi” (lat. Speculum Dianae).[1] Järven koillislaidalla oli Dianalle omistettu pyhäkkö[1] jo 500-luvulla ennen ajanlaskun alkua.[6]
Ensimmäisellä vuosisadalla jaa. Rooman keisari Caligula rakennutti pienelle järvelle kaksi suurta laivaa. Laivojen jäänteistä löydettyjen ylellisten koristelujen sekä juoksevaan veteen ja lämmitykseen viittaavien vesijohtojen ja hanojen perusteella näiden ”kelluviksi palatseiksikin” kutsuttujen laivojen on arveltu rakennetun keisarin huvikäyttöön. Laivat upotettiin tahallisesti suhteellisen pian valmistumisensa jälkeen.[7]
Dianan pyhäkköalue hylättiin 300-luvun lopulle mennessä kristinuskon korvatessa aiemman roomalaisen uskonnon.[8] Järven yllä sijaitsevalle kalliolle perustettiin keskiajalla Nemin kaupunki.[9]
Tieto Caligulan laivanrakennushankkeista unohtui vuosisatojen kuluessa. Paikalliset kalastajat kuitenkin huomasivat järven pohjan laivanhylyt, ja ensimmäinen yritys nostaa laivoja koukuilla ja köysillä tehtiin vuonna 1446. Vuonna 1535 insinööri Francesco de Marchi kehitti oman sukelluspukunsa päästäkseen tutkimaan laivoja. Vuonna 1827 Annesio Fusconi laskeutui katsomaan hylkyjä sukelluskellolla. Vuodesta 1895 alkaen antiikkikauppias Eliseo Borghi nostatti sukeltajien avulla järven hylyistä mosaiikkilaattoja, pronssiveistoksia, tiiliä, vesijohtoja, nauloja ja suuren määrän puulankkuja.[7]
Laivanhylyt nostettiin 1930-luvun alussa Italian fasistijohtaja Benito Mussolinin tuella osittain kuivatetusta järvestä. Hylyt siirrettiin niitä varten rakennettuun museoon, joka avattiin vuonna 1936. Museo ja laivat kuitenkin tuhoutuivat tulipalossa toisen maailmansodan aikana vuonna 1944.[7]
Arkeologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkelit: Nemijärven laivat ja Dianan temppeli (Nemi)
Nemijärvellä ja sen lähiympäristössä suoritetuissa arkeologisissa kaivauksissa on löydetty keisari Caligulan kahden laivan sekä Diana Nemorensiksen pyhäkköalueen jäännökset. Pyhäkköalueeseen on kuulunut temppeli, kylpylä ja pieni teatteri.[7][10]
Järvestä nostettujen laivanhylkyjen rungon rakenne noudatti tavanomaista roomalaista laivanrakennustekniikkaa. Puisen rungon päällä olevat kansirakennukset olivat kuitenkin erittäin runsaasti koristeltuja sekä osin lämpöeristetyillä vesijohdoilla varusteltuja. Koristeluun kuului marmoria, mosaiikkeja, kullattuja kattotiiliä ja pronssiveistoksia. Tietoa Caligulan järvilaivoista ei ollut säilynyt nykyaikaan yhdessäkään kirjallisessa lähteessä, vaan laivat yhdistettiin häneen niiden osiin merkittyjen valmistusvuosien ja nimien perusteella.[7]
-
Suuremman laivan runko vuonna 1929 -
Laivan ankkuri -
Pronssinen airorengas -
Pyhäkön esineistöä
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Green, C. M. C.: Roman Religion and the Cult of Diana at Aricia. Cambridge University Press, 2007. ISBN 9780521851589 Kirja on esikatseltavissa Google Booksissa. (viitattu 7.3.2021). (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Lake Nemi Encyclopædia Britannica. Viitattu 7.3.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d Colli Albani volcano, Italy 1996. Michigan Technological University. Viitattu 7.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Albanovuoret Eksonyymit. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 6.3.2021.
- ↑ Albanojärvi Eksonyymit. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 6.3.2021.
- ↑ Green 2007, s. 14
- ↑ Green 2007, s. 10–12
- ↑ a b c d e Carlson, Deborah N.: Caligula's Floating Palaces. Archaeology, 2002, 55. vsk, nro 3, s. 26–31. Archaeological Institute of America. Artikkeli Texasin yliopiston sivuilla. (pdf) Viitattu 7.3.2021.
- ↑ Green 2007, s. 69
- ↑ Green 2007, s. 26
- ↑ Green 2007, s. 65–66
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nemijärvi Wikimedia Commonsissa
