Mustapaku
| Mustapaku | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Tetrakalat Characiformes |
| Heimo: | Piraijat Serrasalmidae |
| Suku: | Colossoma |
| Laji: | macropomum |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Colossoma macropomum |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Mustapaku (Colossoma macropomum) on alun perin eteläamerikkalainen Serrasalmidae-heimon tetrakalalaji. Sitä pidetään toisinaan myös akvaarioissa. Etelä-Amerikassa se on myös tärkeä ruokakala.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mustapaku on hyvin suurikokoinen tetrakala ja voi kasvaa jopa 108 senttimetrin pituiseksi ja saavuttaa 40 kilogramman painon. Yleensä se jää kuitenkin pienemmäksi, noin 70 senttiä pitkäksi.[2] Muodoltaan mustapaku on korkea ja litteä. Kalan suomut ovat suuret ja hieman sahalaitaiset. Selästään se on väriltään tumman harmaa ja kylkien väri vaihtelee oliivinvihreästä mustaan. Rintaevien luona suomut ovat punertavat. Nuorilla mustapakuilla on kolmiomaiset ulokkeet alaleuassa.[3][4]
Levinneisyys ja vesiolot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mustapakun alkuperäistä luonnollista levinneisyysaluetta ovat Amazon- ja Orinocojoet Etelä-Amerikassa. Sitä tavataan myös Yhdysvalloista Havaijin, Mississipin, Kalifornian, Texasin ja Floridan osavaltioiden joista sekä Keski-Amerikasta. Nämä kannat ovat todennäköisesti kehittyneet akvaarioista vapaaksi päästetyistä kaloista. Mustapakua kasvatetaan Brasiliassa, Venezuelassa, Kolumbiassa, Panamassa, eräillä Karibianmeren saarilla sekä Aasiassa.[2][3][4][5][6]
Mustapaku elää makeissa vesissä, joiden lämpötila on 22–28 °C ja pH on välillä 5–8. Laji tulee toimeen myös vesissä, joissa on vain vähän mineraaleja ja liuennutta happea. Mustapakun kidukset kuuluvat pinta-alaltaan suurimpiin makeassa vedessä elävillä kaloilla.[2][3][4][6]
Elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mustapakut liikkuvat yleensä yksittäin. Kuivalla kaudella kalat elävät suurissa joissa ja siirtyvät sadekaudella pienempiin jokiin ja tulviviin metsiin. Koiraat tulevat sukukypsiksi kolmen vuoden ja naaraat neljän vuoden ikäisinä. Mustapakun ravintoa ovat erityisesti sadekaudella hedelmät, pähkinät ja suuret siemenet ja tällöin ne syövät hyvin vähän eläinravintoa. Erityisesti mustapaku syö kumipuiden ja palmujen hedelmiä. Kuivan kauden aikana mustapakun ravinto koostuu joen pohjan orgaanisesta aineksesta ja mätänevistä kasveista, eläinplanktonista, pienistä kaloista, nilviäisistä ja hyönteisten toukista.[2][3][4][6]
Ylikalastuksen vuoksi mustapakun Amazonian kanta on taantunut, ja laji luokitellaan silmälläpidettäväksi[1].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Brejão, G.L.: Colossoma macropomum IUCN Red List of Threatened Species. Version 2024-2. 2024. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 20.11.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d Colossoma macropomum (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 31.1.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c d Stephen T. Ross,William M. Brenneman: The inland fishes of Mississippi, s. 293. Univ. Press of Mississippi, 2001. ISBN 978-1578062461 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 31.1.2011). (englanniksi)
- ↑ a b c d Colin E. Nash,Anthony J. Novotny: ”8”, Production of aquatic animals: fishes. Elsevier Health Sciences, 1995. ISBN 978-0444819505 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 31.1.2011). (englanniksi)
- ↑ Colossoma macropomum NAS - Nonindigenous aquatic species. USGS. Viitattu 31.1.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c T. Petr: Interactions between fish and aquatic macrophytes in inland waters, s. 34. Food & Agriculture Org., 2000. ISBN 978-9251044537 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 31.1.2011). (englanniksi)