Muolaan seurakunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Muolaan viimeinen vuonna 1852 valmistunut kirkko tuhoutui talvisodassa.

Muolaan seurakunta (aikaisempia nimiä Äyräpää ja Pyhänristin seurakunta) oli Viipurin hiippakunnan Äyräpään rovastikuntaan kuulunut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta[1] Karjalankannaksella Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella. Se käsitti Muolaan kunnan alueen ja vuosina 1890-1934 toimineen Kyyrölän kunnan, joka lakkauttamisensa jälkeen liitettiin Muolaan kuntaan. Seurakunnan väkiluku oli kirkokonkirjojen mukaan 10 402 vuonna 1939.[2]

Muolaa oli vanhin Viipurin itäpuolinen seurakunta ja se mainitaan ensimmäisen kerran nimellä Äyräpää (parrochia Aegrepae) vuonna 1348.[3][4] Seurakunta käsitti suuren alueen Karjalankannaksen eteläosasta. Keskiajalla sen eteläosasta muodostettiin Uudenkirkon ja Kivennavan seurakunnat. Näiden seurakuntien tarkkoja perustamisvuosia ei tiedetä, mutta ne mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1445.[3] Valkjärvi mainitaan Muolaan kappeliseurakuntana vuonna 1648.[5] Heinjoen kappeliseurakunta erosi omaksi seurakunnakseen vuonna 1868, mutta käytännössä ero toteutui vasta 1889.[2] Vuonna 1913 erotettiin Vuosalmen kylä uuteen Vuokselan seurakuntaan ja vuonna 1926 muodostettiin seurakunnan pohjoisosasta uusi seurakunta, joka otti nimekseen emäseurakunnan vanhan nimen Äyräpää.[2]

Seurakunta lakkautettiin vuoden 1949 lopulla muiden luovutetulle alueelle jääneiden seurakuntien tavoin.[2]

  • Hiekkanen Markus: Viipurin lääni – rautakaudesta keskiaikaan. (Teoksessa: Saarnisto Matti (toim.) Viipurin läänin historia I, Karjalan synty) Helsinki: Karjalan Kirjapaino Oy & Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö, 2003. ISBN 952-5200-37-X
  • Kähönen Ester: Vanha Äyräpää I, vuoteen 1700. Helsinki: Entisen Äyräpään kihlakunnan historiatoimikunta, 1959. ISBN 952-91-4893-3
  • Rapeli Toivo: Kirkko ja hengellinen elämä. Muolaa. (Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944) Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3
  1. Iso tietosanakirja 8, s. 1328. Helsinki: Otava, 1935.
  2. a b c d Rapeli 1952, s. 267
  3. a b Hiekkanen 2003, s. 501
  4. Kähkönen 1959, s. 156
  5. Rapeli 1952, s. 268